Etäelämää

Sen verran on yhteiskunnan nykytila nostanut v-käyrää, että huomasin viime blogista vierähtäneen jo yli kaksi kuukautta.

Avaatpa minkä median tahansa, siellä on suosikkihallitukseni sopertamassa jotakin. Eniten on yllättänyt, että omassa ystäväpiirissäkin on ollut muutama, joka on ihastellut miten hienosti ”niin nuorten naisten muodostama hallitus” on selvinnyt.

Kovasti on varjeltu ihmishenkiä, maksoi mitä maksoi. Kuolleita on 344 henkilöä. Uutisointimäärään verrattuna luku on mielestäni aika vaatimaton. Voisin toki olla toista mieltä, jos kuuluisin tuohon joukkoon.

Demokratia on siitä hieno järjestelmä, että äänestämällä saat valittua kaikenlaista väkeä ja niistä muodostetaan sitten kaikenlaisia hallituksia. Kävin hankkimassa uudet silmälasit, josko oma mielipide hallituksen kyvykkyydestä kirkastuisi. Ei auttanut.

Valtion velkaa sipaistaan entisten päälle 17,9 miljardia. Tämä Valtiokonttorin ja kuudennen lisätalousarvion mukaan. Ennestään velkaa on 125 miljardia eli noin 22 550 euroa per asukas. Suomalaisen tyypillinen (mediaani) palkka on 3 000 kuussa, brutto. Netto on 2 250 euroa eli 27 000 vuodessa.  Vippaamme siis pelkästään tänä vuonna 663 000 suomalaisen nettovuosipalkan verran.

Mitäpä sillä on väliä? Vasemmistoliiton mukaan tällaista velkaa ei ole tarkoituskaan maksaa koskaan takaisin. ”Nyt ei ole aika miettiä kustannuksia”.

Rohkenen epäillä suunnitelman toimivuutta. Eiköhän tässä aleta vielä etsiä maksajia suurennuslasilla. Saattaa olla, ettei polttoaine-, tupakka-, alkoholi- ja tulevaisuuden muoviveroilla saada asiaa hoidettua. Sen verran ennakoin tulevaa tilannetta jo nyt, että ajoimme yhden yhtiön alas. On helpompi hoitaa asia, kun tietää millä verokohtelulla varat saa kotiutettua.

Hallitusohjelmaan kirjattu työllisyyden parantamisen tavoite on jo unohdettu. Nyt voi pääministeri keskittyä siihen, että syyllistää yritysjohtoa siitä, että yrittävät pitää yritykset tuottavina ja elinkelpoisina. Ovat ne ahneita. Onko nyt oikea aika? Missä on solidaarisuus?

Jokainen, joka on joutunut karsimaan yrityksen toimintoja ja henkilökuntaa, ymmärtää, ettei sitä tehdä huvikseen. Saattaa tulla viikatemiehen hommat omiinkin uniin. Usein saneerataan myös johtoa eli ensin annat kenkää kollegoillesi ja lopulta arpa saattaa osua omalle kohdalle, kun siirrytään ”jälleenrakentamisen” vaiheeseen.

Outotec ilmoitti juuri saaneensa YT-neuvottelut päätökseen. Työvoimaa vähennetään 254 henkilöä. Aamun uutinen oli Cargotecin ja Konecranesin yhdistyminen. Yhdistymisestä odotetaan kolmessa vuodessa 100 miljoonan synergiaetuja. Vinkkinä poliitikoille: synergiaedut eivät aina synny pelkästään vuokrakuluista tai ostojen tehostamisesta. Eiköhän sieltäkin saada pikkuhiljaa reilu lisäys työttömien ja lomautettujen määrään.

Ravintolatoiminnan, majoituksen ja matkailun tilanne näyttää katastrofaaliselta. Joka kerta, kun perhe- ja peruspalveluministeri astuu ruutuun esittelemään uusia rajoituksia, tilanne muuttuu entistä karmeammaksi.

Lapin matkailu onnistuu mainiosti, kun saapuvalla turistilla on tuore negatiivinen testitulos kourassa. Ei muuta kuin nopea siirtyminen eristykseen 3 päiväksi. Sitten vain uuteen testiin ja kun on toinen negatiivinen kourassa, ei muuta kuin mäkeen rentoutumaan ja porosafarille.

En tiedä missä virtuaalitodellisuudessa tämä voisi toimia. Innovatiivisimmat Lapin yritykset kertoivatkin jo siirtävänsä toimintansa Ruotsin puolelle. Ongelma ei toki ole pelkästään Lapin, pääkaupunkiseudun hotelleihinkin mahtuisi oikein mukavasti väkeä. Finnarillakin olisi kapasiteettia vaikkapa viisinkertaistaa nykyiset lennot. Nykytilanteessa yhtiö tikkaa tappiota muutaman miljoonan per päivä.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Nopeasti tulee mieleen, että kannattaako olla paavillisempi kuin paavi itse? Olen kaivannut Euroopan Unionin suositusten mukaisia tartuntaluokituksia. Voisimme myös tunnustaa, että suurin ero sairastuneiden määrässä korreloi suoraan väestötiheyden kanssa, ei oman touhotuksen.

Ajoimme Cannesista Turkuun elokuun alussa. Lomareissu kesti kaiken kaikkiaan kuusi viikkoa ja ajomatkaa oli päiväretket mukaan lukien 5 727 kilometriä. Huoltoasemilla käytettiin aina maskia ja pestiin kädet. Hotelleissa käytettiin maskia kaikissa julkisissa tiloissa. Saksassa ravintolan terassilla sai yhteyden tarjoilijaan vasta kun oli syöttänyt applikaatiolla omat yhteystiedot. Maskinkäyttö Ranskan ja Saksan puolella oli itsestään selvää kaikissa sisätiloissa, samoin sosiaalinen etäisyydenpito ja käsihygienia. Tavarataloon ei päässyt edes sisään ilman maskia ja vartija valvoi käsien desinfioinnin.

Näin toimittiin, kunnes saavuimme Ruotsiin. Siellä ei ollut mistään varautumisesta merkkiäkään. Maskeja ei näkynyt missään. Väki seurusteli laivaa odotellessa isoissa ryhmissä vertaillen lomamuistoja. Pistimme tämä ruotsalaisen illuusion piikkiin ja menimme suoraan hyttiimme.

Kun saavuimme Suomeen ja huomasimme, että täälläkin rinnastut – maski kasvoilla – vierailijaan ulkoavaruudesta. Eikä ole tilanne kovasti muuttunut viime viikkoinakaan. Käydessäni eilen paikallisessa Citymarketissa näin kolme maskinkäyttäjää. Kuuluin itse tähän joukkoon.

Sen sijaan että yritämme nyt keksiä syntipukkia eri ravintoloista, voisimme ehkä keskittyä siihen, että maski on pakollinen kaikissa katetuissa tiloissa, omaa kotia ja autoa lukuun ottamatta. Julkiseen liikennevälineeseen ei ole asiaa ilman kasvosuojusta.

Jos halutaan ratsata ravintolat, käydään tarkastamassa pöytien välit ja väkimäärä. Tarkastetaan että asiakkailla on maski päällä, kunnes on istuttu pöytään ja että se asetetaan taas kasvoille, kun noustaan pöydästä. Jos varoitukset eivät auta, niin ravintola pariksi viikoksi kiinni. Luulen että tämä toimisi paremmin kuin se, että jokaista ravintoloitsijaa lyödään lekalla päähän.

Kouluissa, virastoissa ja työpaikoilla sama käytäntö. Omassa huoneessa tai pöydässä voit olla ilman, muualla käytät maskia.

Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että nyt pitäisi olla selkärankaa kertoa kansalle, että valehtelimme teille keväällä maskin merkityksestä. Silloin kun ei ollut maskeja edes hoitohenkilöstölle. Anteeksi. Nyt voimme puhua totta ja yritämme valehdella vähemmän jatkossa. Sitten voi vielä vasemmisto mutista, että jokaisella menee ”oikein menetellessä” ainakin kuusi maskia päivässä ja kuka maksaa. Itse uskallan väittää, että yhdelläkin maskilla per päivä pärjää paremmin kuin ilman.

Kuten tekstistä ja v-käyrästä saattaa aavistaa, tarkoitus on lähteä taas Ranskaan heti kun se on järkevää. Marseillen seudulla saatiin aikaan nopea tartuntamäärien kasvu ja nyt on otettu vähän rajumpia keinoja käyttöön eli ravintoloiden ja kuntosalien yms. totaalinen sulkeminen. Cannesissa näyttää tilanne paranevan ja riski täydelliselle sululle on selkeästi pienempi.

Minulla ei ole tilastomateriaalia mutta oma veikkaus on, että suurimmat tartuntamäärät saatiin Marseillen ja läheisen maaseudun vierastyöläisistä sekä liian tiukkaan pakatuista ”kotimaisista” turistikohteista elokuun lopulla. Opiskelutkin ovat taas alkaneet. Kun vaikkapa Aix-en-Provencessa on 80 000 opiskelijaa, niin riskit kasvavat varmasti. Asutaan ahtaasti ja liikutaan paljon yhdessä.

Talouspuolella miettisin hieman tämän testaamishysterian ruokkimista. Jos nyt testeissä juoksee 10 000 henkilöä per päivä ja testin määrä on tarkoitus tuplata, niin päästään miljardin vuosikuluun. Miksi? Jos olet sairas, eli sinulla on flunssan oireita, niin eristä itsesi. Jos olo paranee muutamassa päivässä, niin olet terve. Jos tilanne jatkuu, niin mene sitten testeihin. Nyt siellä juostaan jokaisen aivastuksen takia. Osumistarkkuus näyttää olevan 100 / 10 000 = yksi prosentti. Eli 99 % väestä käy siellä turhaan.

Torjuisin myös työttömyyttä ja lisäisin yhteiskunnan aktiivisuutta nostamalla nopeasti kotitalousvähennyksen vähintään 5 000 euroon. Tämä on siitä mukava verohelpotus, että se maksaa itse itsensä. Kun remontteja tehdään, saadaan sekä töitä että arvonlisäveroja. Samalla saataisiin korona-ajan pudonneen kulutuksen säästöt kiertoon. Ehkä pääministerikin voisi palkata siivoojan hoitamaan vessan lisäksi koko kotitalouden siistimisen. Jäisi paremmin aikaa perheelle ja omaan varsinaiseen työhön.

Sijoituspuolella on mennyt itse asiassa kohtuullisen hyvin. Alkuvuoden pudotuksia ei ole vielä kokonaan korjattu, mutta lähellä ollaan. Osa osingonmaksua pantanneista yrityksistä on vahvistanut osingon tälle vuodelle, varsin suuri osa on ne jo maksanutkin. Jälkiviisaana voi todeta, olisi kannattanut sijoittaa vain saunaan, viinaan ja tervaan. Parhaita nousijoita omassa salkussa ovat nimittäin Harvia, Altia ja Tikkurila.

Salkkuun on tullut osinkoja viime blogin jälkeen seuraavasti:

Tokmanni                           7 211,30

AbbVie                                   169,34

Omega Healthcare                576,78

Konecranes                           491,70

Elekta                                    110,84

Uponor                               1 223,91

Wärtsilä                                 447,00

Relais Group                          213,25

YIT                                      2 340,00

Citycon                               4 387,99

Kraft Heinz                            234,14

iShares Preferred                  232,80

Salkkua on säädetty myymällä 20 %:a Harvian osakkeista hintaan 15,70 e. Komppasin sisäpiiriläisiä, vaikka nyt näyttää siltä, että olisi kannattanut pitää. Myin myös kokonaan pois iShares Ageing Population etf:n. Ahlström Munksjö tuli myytyä ostotarjouksen tullessa hintaan 17,92 e. Tallinkista luovuin hintaan 0,68 kun matkailurajoituksille ei näyttänyt tulevan loppua.

Lisätty YIT omistusta hintaan 5,03 e. iSharesin myynnistä saaduilla varoilla lisäsin Altiaa hintaan 8,63 e. Otin hieman lisää Tikkurilaa hintaan 14,86 e. Lassila & Tikanojaa lisätty hintaan 13,38 e ja Oriolaa hintaan 1,90. Fortumia on otettu lisää hintaan 16,59 ja 16,91. Ruotsalaista Dunia lisätty hintaan 8,27 e. Wärtsilää lisätty hintaan 7,05 ja 6,42 sekä Atriaa hintaan 8,48. Ulkolaisissa lisätty espanjalaista Enagasia ja murheellista Telefonicaa. Lääkepuolella otin salkkuun lisää GlaxoSmithKlinea.

Aika vähän liikkeitä. Kun vuosi lähestyy loppuaan, täytyy käydä läpi minkä verran on voittoja ja tappiota kasassa ja tehdä vielä jonkin verran säätöjä.

Koettakaa pysyä terveinä ja pitää mieli virkeänä myös ”etäelämässä”.

11 kommenttia artikkeliin ”Etäelämää

  1. Maskinkäyttökommentit kannattaa jättää omaan arvoonsa. Koronavirus läpäisee jokaisen maskin, koska se on kolme kertaa pienemmän kokoinen mitä yksikään maski pystyy suodattamaan. Maski ei suojele sen levittämiseltä eikä suojele sen saamiselta. Maskit ovat bakteereita varten, eivät viruksia. Tieto löytyy helposti monesta luotettavasta lähteestä. Hallituksen linjaus maskien hyödyttömyydestä keväällä oli oikea linjaus.

    Etelä-Koreassa ja Japanissa maskipakko kaikkialla ja siitä huolimatta tautitapaukset lisääntyvät samalla intensiteetillä kuin muissakin maissa.

    Virus ei mihinkään häviä, nämä toimenpiteet vain pitkittävät sen leviämistä.

    Tykkää

    1. Pete, olen kyllä täysin eri mieltä. Mitä tulee Etelä-Koreaan ja Japaniin, viittaan aikaisempiin kommentteihini väestötiheydestä. En kuvittele että maski suojelee minua mikrohiukkasilta mutta maskia käyttämällä pienennän itse (mahdollisesti) levittämien hiukkasten lentorataa ratkaisevasti.

      Sinänsä meidän on turha inttää tästä, maailma on täynnä tiedemiehiä ja tutkijoita. Muualla kuin meillä maskinkäyttöä pidetään merkittävänä keinona Covid 19 torjunnassa.

      Tykkää

  2. Kiitos hyvästä Blogista. Tämä kuuluu ehdottomasti suomalaisten talous/sijoitusblogien parhaimmistoon.

    Olen kanssasi täysin samaa mieltä velanotosta ja olen siitä ”huolissani”.

    Vaikuttaa siltä kirjoituksestasi saa liian positiivisen kuvan. Jos valtiolla on velkaa 125 000 000 000 euroa niin sitähän lähinnä lyhentävät ne 1 500 000 veronmaksajaa jotka maksavat valtion tuloveroa.

    Mikä velan määrä jaetaan näiden ihmisten kesken sitä onkin jo 83 000 euroa per nettoveronmaksaja.

    Tykkää

    1. Kiitos, Timo.

      Näinhän se on.

      Summat ovat niin suuria, että siinä saa rakentaa aikamoisen tilkkutäkin, jotta pääsee joskus lyhentämään. Tai maksamaan edes korot jos ja kun korkotaso joskus nousee. Voi tulla ikävä sitä aikaa kun vuotavan laivan kylkeen olisi vielä voinut hitsata jonkinlaisen paikan ja pienentää vuotoa.

      Tykkää

  3. ”Eli 99 % väestä käy siellä turhaan. ”

    Ei kai se turha tieto ole ettei sairasta koronaa? Käsittääkseni massatestauksen tarkoitus on nimenomaan pitää ihmiset töissä ja yhteiskunta avoinna. En tiedä mitä mahdollisuuksia olisi nopeasti päästä tartuntaketjujen jäljille jos testausta ei tehtäisi laajasti ja herkästi. Toki painopiste tulisi olla tiedetyissä ”hotspoteissa”.

    Velkaantumiskeskustelu jää aina ”hiukan” torsoksi jos ei huomioida esim mitä velkarahasta maksetaan, mitä sillä tehdään, mikä on muiden maiden velkatilanne jne. Arhinmäen kommentti siitä miten valtion ei tarvitse maksaa koskaan velkaa pois pitää myös ihan paikkansa. En oikein ymmärrä miksi sitä tunnutaan joka paikassa kauhisteltavan. Ei minun tai sinun sitä 83 000 euroa ole tarkoituskaan saada elinaikanamme maksetuksi. Suomen velka/bkt on edelleen varsin kohtuullinen vertailussa esim muihin länsimaihin.

    Tykkää

    1. Moi! Jos se tieto, ettei sairasta koronaa vaan flunssaa, maksaa miljardin kansakunnalle. Niin se on, jos ei turha, niin ainakin äärettömän kallis tieto. Edelleen strategia, jossa pysyt kotona / eristyksissä ja vältät kaikkia kontakteja kun sinulla on oireita, on tehokkaampi. Sitten jos tilanne pahenee (niin kuin tuolla 1 % on käynyt), on aika mennä testiin.

      Velkarahasta maksetaan nyt vähemmän kuin joskus tulevaisuudessa – luojan kiitos. Sellainen matematiikka, jossa kaikki valtiot voivat elää hamaan tulevaisuuteen vain ottamalla lisää velkaa, on tuomittu epäonnistumaan. Sellaista ikiliikkujaa ei ole vielä keksitty. Ensin tulevat luottoluokittajat, ja korko nousee. Lopuksi loppuu rahan saanti. EMU-jäsenyys antaa edullisemman korkotason. Markka-aikaan spekulantit olisivat ajaneet markan jo pohjamutiin.

      Maksajienkin määrä saattaa vähentyä, kun veroaste väkisinkin nousee. Osa vaihtaa työtä vapaa-aikaan joko itse tai työnantajan toimilla. Osa vaihtaa kotipaikkaa.

      Tykkää

      1. Asda olet aivan oikeassa. Velkaa otettaessa on ensiarvoisen tärkeää, mitä varten sitä otetaan. Mikäli velkaraha saadaan tuottamaan sen ottaminen on järkevää ja lisää hyvinvointia. Oli kyse sitten yksityisestä tai valtiollisesta velasta. Jos velkaa otetaan ”elinkustannuksiin” ei sen ottaminen ole pitkässä juoksussa järkevää.

        Mielenkiintoinen väite tuo, että valtion velkaa ei tarvitse maksaa takaisin. Valitettavasti väite on virheellinen.

        Oletko koskaan kuullut sellaisesta pankista, joka lainaa rahaa velalliselle niin, että velkaa ei tarvitse maksaa takasin?

        Kaikilla valtion velkakirjoilla on eräpäivä. Eräpäivänä velka tietysti maksetaan takaisin. Vai meinaatko, että Suomen valtio vain ilmoittaa, että ei muuten aiokaan maksakaa velkaansa.

        No valtiolla tai ainakaan Suomen valtiolla ei ole varaa maksaa takaisin nyt otettua 17,8 miljardin lainaa, kun sen eräpäivä koettaa.

        Suomen valtiolla ei ole varaa maksaa velkaa takaisin eräpäivänä, vaikka vaikka kaikkien yli 38 000 euroa vuodessa tienaavien veroprosentti korotettaisiin huomenna 34:stä -> 45:een seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

        ”Valtion velanotto on kansalaisten lahjomista heidän omilla rahoillaan.”

        Tai jos tuota on hankala ymmärtää niin voidaan sanoa, että valtion velanotto on tulevaisuuteen siirrettyä verotusta. Se on tulevaisuuteen siirrettyä verotusta, koska valtiolla ei ole muita kuin verotuloja.

        Tykkää

      2. Kallistahan se testaaminen on mutta vielä kalliimpaa on että tauti leviäisi laajemmin. Työnantajana mieluusti maksaisin testistä muutaman satasen että saan avaintyöntekijän töihin nopeammin tai ohjeistettua mahdollisesti tarttuneet karanteeniin ennen kuin koko firma on teho-osastolla. Ongelmahan tässä koronassa on se että myös oireettomat levittävät tautia.

        Velkarahasta vielä: Suomenkin nimellinen velkamäärä on tainnut kasvaa jatkuvasti viimeisen sata vuotta eikä täällä nyt niin kauhean huonosti ole mennyt. Kuten todettua, oleellisempaa on se mitä velkarahalla tehdään. Jos tehdään oikeita asioita niin inflaatio ja talouskasvu hoitaa omalta osaltaan jatkuvasti kasvavan velkasumman.

        Tykkää

  4. Kyllähän velkaa kannattaa ottaa, kun raha on halpaa tai lähes ilmaista. Hölmöintä mitä tässä tilanteessa voi tehdä on se, että lyhentää velkaa. Miksi lyhentää, jos ei tarvitse maksaa korkoa?

    Yksityisen ihmisen ja valtion velkaa ei voi rinnastaa. Rinnastaminen vie velkakeskustelun harhapoluille. Muitakin syitä on, mutta suurin syy on se, että ihminen kuolee. Kun odotettu elinaika alkaa täyttymään, niin varsinkin velkoja alkaa kiinnostumaan, että kuka sen velan oikein maksaa. Velallinenkin voi olla siitä kiinnostunut. Valtio sen sijaan ”elää ikuisesti”.

    Tärkeää olisi keskustella siitä mihin velka käytetään. Mikäli se käytetään kohteisiin, jotka tuottavat yhteiskunnalle talouskasvua tulevaisuudessa, niin velkaa ei todellakaan tarvitse pelätä. Valtion pitäisi hoitaa velka pois talouskasvulla. Sellainen tilanne ei ole toivottava, että valtio olisi täysin velaton. Romania maksoi valtion velkansa pois 80-luvulla, mutta se ei todellakaan luonut mitään uutta kasvua tai vaurautta, vaan romanialaiset maksavat vieläkin sen politiikan seurauksista.

    Tykkää

    1. Totta, että valtio ja yksityiset henkilöt ovat erilaisia velallisia. Kun kuitenkin katsot vanhempia maailman karttoja, huomaat etteivät valtiotkaan ole ikuisia. Karttoja on myllätty moneen kertaan ja löytyy useita valtioita, jotka ovat jättäneet velkansa maksamatta. Viimeksi kerättiin Kreikalle hätäapua ja velkojen sovittelua. Valtioiden maksama hinta lainatusta rahasta vaihtelee.

      Suomi koetaan vielä maksukykyiseksi velalliseksi ja raha on halpaa. Jos käy niin – kuten nyt näyttää – ettei velanotolle näy loppua ja velka menee suoraan kulutukseen, muuttuu rahan hintakin. Teollisuutemme investoinnit ovat jo todella pitkään olleet poistoja pienemmät. Julkisen sektorin paisuttaminen ei sekään oikein hyvältä ratkaisulta kuullosta.

      Ei, vaikka joku äänestäjä hurmaantuukin hetkeksi siitä kun rahaa tuntuu löytyvän milloin mihinkin hankkeeseen. Toivottavasti opimme elämään tulojemme mukaan ennen kuin on myöhäistä.

      Tykkää

      1. Tärkeintä olisi keskustella siitä, mihin velkaa käytetään.

        Otetaan esimerkiksi koulutus ja varsinkin korkeakoulujen ja yliopistojen rahoitus. Lähes kaikki puolueet ovat sitä mieltä, että siitä ei saa leikata ja rahoitusta pitäisi paremminkin lisätä. Mutta käytännössä edelliset hallitukset ovat leikanneet niiden rahoitusta ja kiristäneet rahoituksen ehtoja.

        Itse näen, että koulutus on investointi tulevaisuuteen tosin pitkällä aikavälillä, joten en säästäisi siitä, vaan ottaisin valtiona vaikka velkaa korkeakoulujärjestelmän kilpailukykyisenä pitämiseen.

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.