Räjähdyksiä ja osinkojen kilinää

Täällä Cannesissa on nyt reilut kolme viikkoa takana. Koulussa oli tullessa tasokokeet ja vieläkin tuntuu että kokeessa meni joku pieleen kun minut siirrettiin kovin edistyneiden ryhmään. Nyt on sitten analysoitu ranskalaista runoutta ja kirjoitettu omia. Kuullun ymmärtämisessä on ollut tehtäviä Voltairesta ranskalaiseen räppiin. Väki on kovin kansainvälistä: ryhmässä muutama kielenkääntäjäkoulutuksessa oleva jenkki, romanttisen runouden ässänä nuori mies Brasiliasta sekä nuoret neidit Saksasta ja Kolumbiasta. Aika ei tule pitkäksi eikä missään vaiheessa tule olo että homma olisi jo ns. hanskassa.

Reilu viikko sitten täällä oli MIPIM, kansainvälisen kiinteistösijoittamisen messut. La Croisetten ranta oli täynnä näytteilleasettajien telttoja ja tummansiniseen pukuun sonnustautuneita nuoria kiinteistömeklareita pyöri kaupungilla satoja. BNP Paribas oli ilmeisesti buukannut koko Carltonin kun oli saanut lakanansa peittämään koko hotellin. Raha etsii tuottoa ja kiinteistösijoittamisella on nyt parempi kaiku kuin korkopapereilla. Ihmekö tuo, kun useamman valtion papereista saa negatiivisen tuoton. Suomalaisiakin sijoittajia näkyi kaupungilla.

Pian sen jälkeen saatiin tieto Brysselin pommi-iskuista ja entisestään tiukkaa turvallisuuspolitiikkaa kiristettiin. Viikonloppuna oli kaupungilla anti-terrorin yksiköitä, yleensä neljä hampaisiin asti aseistautunutta sotilasta ryhmässä. Paikallinen juna-asema evakuoitiin kertaalleen kun sieltä löytyi ylimääräinen matkalaukku. Robotti räjäytti laukun mutta kyseessä oli väärä hälytys. Nizzan lentokenttäkin tyhjennettiin kertaalleen, väärä hälytys sekin. Olen nähnyt täällä kerran miten terrorismin vastainen yksikkö niittaa epäillyn. Noin 20 sekunnissa oli kaveri nippusiteissä ja heitetty yksikön paketti-autoon.

Näiden Euroopassa syntyneiden terroristien tarina tuntuu olevan aina kovin samanlainen. Petytään siihen kun ura ei aukeakaan eikä aurinko paista joka päivä. Asutaan ongelmalähiöissä. Aloitetaan huumeilla, pikkurikoksilla ja ”radikalisoidutaan” myöhemmin. Useammassa maassa on näitä lähiöitä, joihin ei poliisillakaan ole asiaa. Tiedetään että lähiössä pyörii rikollinen väki ja tiedetään että siellä on voimakas tuki ääriliikkeille. Ainakin aikaisemmin paikalliset imaamit ohjasivat nuorisoa miehen töihin, milloin mihinkin sota-alueelle. Lähimmät samanlaiset ongelmapesäkkeet löytyvät Ruotsista. Turha kuvitella että Suomen tilanne olisi jatkossa kovin erilainen. Jos maahamme saapuu kymmeniä tuhansia nuoria miehiä, eikä töitä löydy – tai niitä ei saa jostakin syystä ottaa vastaan – alkaa aivan sama turhautuminen ja muun puuhan etsiminen. Vielä on aikaa tehdä asialle jotakin, mutta kello käy.

Ihmisillä on täällä aika fatalistinen asenne. Ravintoloissa on väkeä niin kuin ennenkin ja pääsiäisen viettoon saapui paljon turisteja, erityisesti Espanjasta ja Italiasta. Mielenkiintoinen seuraamus kiristetylle turvallisuudelle on se, että huumekauppiaita näyttää jäävän kiinni harva se päivä. Isoja takavarikkoja on tehty. Edelleen kuitenkin suurin turvallisuusriski on liikenne, ei päivää ettei jossakin rytise.

Salkkuun on tipahdellut mukavasti osinkoja:

• ETF:istä          500,00
• YIT                  2200,00
• Nordea           1600,00
• Lassila            4250,00
• Sponda           4275,00
• Kemira           2650,00
• Metso              3150,00
• Raisio              3200,00

Lisäksi jotakin Unileveriltä, Medtronicilta ja Diageolta. Muistakin ETF:istä on irronnut kuponkeja mutta eivat ole vielä tuloutuneet.

Markkinat ovat taas pyörineet sekä ylös että alas kiitettävästi. Eurokin on välillä vahvistunut – vastoin odotuksiani. Puntaa painaa Brexit, eli mahdollinen irtautuminen EU:sta. Brysselin tapahtumat eivät painaneet markkinoita kokonaisuutena, mutta matkailusektori otti osumaa. Selvä on, että jos samanlaisia tapahtumia tulee lisää, ei osakemarkkinatkaan pysy paikallaan. Hyvät uutiset loistavat poissaolollaan ja milloin missäkin nähdään huonompaa. Draghi on ”lukinnut vastauksensa” eli korkoja ei enää lasketa, jotakin muuta saatetaan tehdä. Fedin seuraavaa korkoliikettä odotellaan.

Ranskan talous on maailman kuudenneksi suurin ja Euroopassa hyvä kolmonen Saksan ja Iso-Britannian jälkeen. Täällä on osittain Suomen ongelmat: työttömyys on korkealla (10,8 %) ja kasvua on odotettu kuin kuuta nousevaa. Nyt näyttää siltä että tänä vuonna päästäisiin jonnekin 1,5 %:n nurkille.

Kuluttajien luottamus on parantunut ja sieltä saatiin jo viime vuonna 1,4 %:n kasvu, yritysten investoinnit ovat myös noin 2 %:n kasvussa. Sosiaaliturvamaksuja on leikattu. Julkisen sektorin kuluissa on jatkossakin leikattavaa.

Katukuvassa talouden ongelmat eivät sinänsä näy: ravintoloissa on väkeä aivan eri malliin kuin Suomessa ja kaupoistakin tullaan ulos ostoskassien kanssa. Ravintoloita auttaa ulkona syömisen alhaisempi alv. Turismi on tärkeä työnantaja täällä etelässä ja sen takia mahdolliset terrori-iskut osuvat ikävästi. Ranskassa käy vuosittain noin 83 miljoonaa turistia ja turismin osuus bruttokansantuotteesta on 7 %:a!

Kiinteistömarkkinat ovat vilkastuneet eikä täällä muutenkaan ole kovin suurta myymättömien asuntojen ongelmaa. Hintataso on asuntojen suhteen Helsingin parempien alueiden tasoa, ei kuitenkaan aivan ydinkeskustan. Eläminen on pääosin edullisempaa kuin Suomessa ja kuten paikalliset välillä kuittaavat – aurinko on ilmaista.

Mukavaa kevään odotusta lukijoille, itse pysyn täällä vielä kolme viikkoa. Ennen vappua kotiin.

Tolkkuja vai tolloja?

Presidentti Niinistö lanseerasi käsitteen ”Tolkun ihmiset” maahanmuuttokeskustelussa. Sen jälkeen onkin sitten viljelty ahkerasti tätä jakoa. Nyt kun kuuluisa Yhteiskuntasopimus on voimakkaassa vastatuulessa voi pysähtyä miettimään minkä verran tolkkuja ja tolloja löytyy yrityksistä ja valtakunnan politiikasta.

Itsellä oli kovat odotukset Sipilän pääministerikaudelle. Jos kerrankin katsottaisiin faktat ja tehtäisiin ratkaisut niiden mukaan. Insinöörimäisellä (korjaan: diplomi-) ja kovalla vauhdilla lähdettiin liikkeelle. Tavoitteet olivat selvät: valtion velkaantuminen pysäytetään ja suomalaisten yritysten kilpailukyky laitetaan kuntoon. Byrokratiaa puretaan, yrittämistä edistetään ja sitä kautta saadaan työttömyys laskuun.

Mitä on saatu aikaan?

Ymmärtääkseni pysäköintikiekon muotovaatimuksia on saatu höllättyä. Toivottavasti tämä hanke saadaan jalkautettua, ettei käy niin että käytännössä kiekolta vaaditaan kuitenkin entiset mitat.

Valtiovarainministeri Stubb on liikkunut liukkaasti kiristämässä suomalaisten Espanjaan tai Portugaliin siirtyneiden eläkeläisten verotusta. ”Se on kohtuutonta, jos verotusta ei voida toteuttaa eläkkeen maksutapahtuman yhteydessä” toteaa Suomen neuvottelija. Itse miettisin myös sitä miten tämä vaikuttaa yrittäjien maksamiin YEL– maksuihin. Sisään maksettu eläke on näköjään sosialisoitavissa joko raippaverolla tai verottamalla sitä Suomessa, nautitpa minkä maan palveluista tahansa. Tämä tuskin lisää yrittäjän halua pitää eläketurva kunnossa YEL :in kautta. Sääli. Jo nykyään tämä turva on monella yrittäjällä alimitoitettu mikä johtaa välillä kovin ikävään lopputulokseen. Mitään fiskaalista merkitystä näillä verosopimusten rukkauksilla ei ole.

Sote -soppa jatkuu edelleen. Näyttää siltä että säästöjä saadaan paperilla mutta käytännössä rukataan uutta Sote –veroa. Syntyvää Suurta Yhteiskuntasopimusta ehdittiin jo tuulettaa oikein nyrkkitervehdyksellä. Unohtui että pöydällä oleva versio antoi vain rippeet tavoitteista. Nyt on sitten SAK :n liitoista Elintarvikeliitto, AKT, PAM ja SLSY ilmoittaneet että ”ei käy”. Kannattaisiko jo todeta että unohdetaan koko juttu? Viimeksi kun se suuri Yhteiskuntasopimus kaadettiin 1991, ajauduttiin devalvaatioon. Palkansaajan markan arvosta katosi lopulta 35 %. Mutta pantiinpa herrat järjestykseen. Ja tällä viikolla on varmaan opittu että Suomessa nyrkkitervehdys on varattu ainoastaan SAK :lle. Yrittäjät varmaan miettivät mihin hävisi paikallinen sopiminen.

Vasemmistoliitto uskoo edelleen että nostamalla osinkojen ja pääomaverojen verotus kohti sataa prosenttia, alkaa työpaikkoja syntyä. Paavo Arhinmäki siirtäisi kaikki osingot suoraan työntekijöiden palkkaukseen ja synnyttäisi 240 000 työpaikkaa. Li Anderssonin mukaan ”kevääksi luvatut osinkojuhlat osoittavat suomalaisen elinkeinoelämän tämänhetkisen henkisen tilan”. Mitenköhän Arhinmäki myy ajatuksen osinkojen leikkauksista esimerkiksi kansainvälisille sijoittajille? Tai edes kotimaisille? Mitenköhän Andersson suhteuttaa osinkojuhlat siihen että iso osa sijoittajista on katsonut sijoituskohteidensa sulamista vuodesta toiseen? Tai viestisikö osinkojen suuri osuus tuloksesta sitä, ettei yritysjohto näe investointimahdollisuuksia tässä ympäristössä?

Jos tuolta poliitikkojen riveistä ja ammattiyhdistysliikkeestä näyttää löytyvän tolloja, on yritysjohdossakin kova pyrky samaan kategoriaan.

Sijoittajalla on normaaliakin jännittävämpää kun saa odottaa onko sijoituskohteen johto toiminut eettisesti ja moraalisesti oikein tai edes lain kirjaimen mukaan.

Sveitsiläinen UBS maksoi vast’ikään 1,5 miljardin sakot viitekorkojen manipuloinnista. Vähän aikaisemmin Credit Suisse maksoi Yhdysvalloille reilut kaksi miljardia veron kierrosta. British Petroleum maksaa reilut 40 miljardia puutteellisista turvatoimista Meksikonlahden öljykatastrofista. Volkswagen huijasi järjestelmällisesti päästömittauksissa ja sai kurssinsa putoamaan noin puoleen. Suomessa Nokian Renkaat tunnusti lähettäneensä järjestelmällisesti parannettuja versioita renkaistaan eri lehtien testeihin. Nyt sitten vielä johtoryhmästä osa oli sattunut myymään optionsa ennen asian julkistamista. Reilu kuukausi sitten  sähkönsiirtoyhtiöt kuten Caruna näkivät uuden pelipaikan ja päättivät maksattaa verkkoinvestoinnit vaikka kerralla. On helppo hinnoitella kun vaihtoehtoja ei ole. Ei kovin tolkulta tunnu yllä olevien yritysten johdon toiminta.

Vuosi on alkanut pörsseissä mollivoittoisesti. Kiinaa murehditaan: hyytyykö kasvu ja Kiinan talousmoottori kokonaan? Jenkeistä on saatu kohtuullisen hyvää työllisyysdataa, sekin on huono juttu koska se antaa tukea Fedin koron nostoille. Venäjän ja Ukrainan kriisistä on ollut aika vähän uutisia, mutta kyllä sekin ongelma vielä nousee pintaan. Vuorovaikutteiset talouspakotteet ovat edelleen voimassa niin kuin Suomessa varsinkin elintarviketeollisuus hyvin tietää. Syyrian sota jatkuu ja pakolaisvirta Eurooppaan milloin mistäkin maasta alkaa ennemminkin kiihtyä kuin hiljentyä kevään edetessä. Euroopan Unionin perusperiaatteita testataan vielä ja lujalla kädellä. Suomessa mietitään maanpuolustusta – mitä puolustetaan, miten puolustetaan, millä puolustetaan, kenen kanssa ja ketä vastaan? Ei lopu otsikot.

Öljyn hinta on heilunut ja on tällä hetkellä reilussa 35 taalassa. Tämän pitäisi antaa öljyntuojille noin 3 000 miljardin euron vuosisäästöt. Kuluttajakin on jo huomannut tankatessaan että halvempaa on. Tämän luulisi olevan öljyntuojille erinomaisen hyvä asia, mutta ei sentään. Samalla on loppunut koneiden, palveluiden ja teknologian vienti öljyntuottajille. Muutkin raaka-aineet ovat saaneet siipeensä. Ja kun investoinnit hyytyvät, ei muillakaan vientisektoreilla ole helppoa. Suomessa tämä näkyy Metson ja Outotecin kursseissa, samoin osassa muuta konepajateollisuutta. Pankkeja jännitetään: minkä verran saadaan luottotappioita öljyteollisuudesta? Miten tehdään muutenkaan tulosta negatiivisten korkojen ympäristössä?

Kannattaa myös muistaa että öljyjätit ovat esimerkiksi Yhdysvalloista, Britanniasta ja Ranskasta. Kun siellä kirjataan öljykenttien tase-arvoista kymmeniä prosentteja alas, näkyy se monessa kukkarossa. Tähän päälle Pariisin päästösopimukset, niiden jalkauttaminen ja eri maissa hyvin erilaiset uuden energian tukimuodot, niin yllättäviäkin häviäjiä löytyy. Suomessa erinomainen esimerkki on Fortum. Ei auta että olet panostanut pitkään nimenomaan hiilidioksidipäästöjen eliminointiin kun tuulivoiman tuki on niin korkea että myllylle riittää pelkkä tuki; varsinainen sähkön hinta voi olla vaikka nolla. Veronmaksaja maksaa nyt viulut sekä suorana verotukena että Fortumin tuloksen kautta.

Salkussa on tehty seuraavia liikkeitä:

Myyty Neste 31 euroon. Ostettu aikoinaan 23,83 eurolla. Ahneus iski vaikka Neste on parantanut tulostaan vauhdilla. Hiukan mietitytti riippuvuus biodieselin tuesta jatkossa. Samoin kuvittelisi ettei öljynhinnan halventuminen voi loputtomiin nostaa jalostusmarginaalia.

Ostettu lisää Spondaa. Forumin kauppaa on kritisoitu kalliiksi. Pidän kuitenkin liikettä hyvänä strategian kannalta, nyt keskitytään niihin alueisiin, jotka on painopisteiksi listattu. Aina on toki mielenkiintoista kun sekä myyjän että ostajan tuolilla istuvat osittain samat tahot. Aika näyttää. Osinkotuotto on hyvä.

Ostettu iSharesin Core DAX ETF:ää tammikuussa. Itsellä on vielä usko Saksan talouskoneen osaamiseen, vaikkei sinne montaa Volkswagen Gatea mahdu.

Jenkeistä ostettu osinko-aristokraatteja Johnson & Johnson, Procter & Gamble, Coca Cola ja Apple. Uutena myös Omega Healthcare Investors, joka omistaa hoitokiinteistöjä nimikkeelle ”Skilled Nursing Facilities”. Erinomainen osinkotuotto ja tuli ostettua vuoden pohjiin. Lisäksi siivu iShares US Prefered Stock ETF: ää – eräänlainen korkopeli tuokin.

Ruotsissa ostettu hiukan lisää Nordeaa, Hennes & Mauritz ja Investor B.

Salkku alkaa olla kokolailla all in –osakepainoltaan ja nyt sitten odotellaan osingot kotiin ja mietitään mitä tehdä ennen kesää. Saattaa olla että ennen uusia perunoita pitäisi keventää osakepainoa: vanhan ruotsalaisen sijoitusohjeen ”Sälj till nypotatis och köp till kräftorna” –mukaan.

Sen verran synkeää on ollut talouden uutisointi sekä Suomessa että maailman taloudessa että on taas tullut korkea aika ottaa etäisyyttä. Takaisin tänne Ranskaan siis – tällä kertaa kovin tuttuun Cannesiin. Vuorossa on kuusi viikkoa kielen opiskelua ja totaalinen TV –paasto. Saavuin tänne eilen ja keli on ollut tänään kohtuullinen, auringossa ja tuulen suojassa jopa lämmin. Ihmisiä oli tänään sekä paikallinen tori Marche Forville että La Croisette -rantabulevardi pullollaan. Lensin Helsingistä Pariisiin Finnairilla ja kone oli viimeistä paikkaa myöten täynnä – hyvä että Finnairilla on myötätuulta välillä!

Buukkasin majoitukseni ensimmäistä kertaa Air b-n-b :n kautta. Mielenkiintoinen konsepti: kasvaa vaatimatonta muutaman sadan prosentin vuosivauhtia. Kaksi miljoonaa kohdetta 34 000 kaupungissa, yöpyjien kokonaismäärä 60 miljoonaa. Uskaltaakohan sanoa että on mullistanut hotelli -busineksen jo nyt?

Huomenna koulun penkille College International de Cannes iin. Saa taas huomata kuinka nopeasti opitun unohtaa.