Viidakkoveitsiä ja himmeleitä

Alkava viikko on viimeinen viikko Aix-en-Provencessa tältä erää. Opinahjo on vastannut taas odotuksia ja tekemistä on ollut vähintäänkin riittävästi.

Koulu – IS Institut – oli alunperin Ruotsin valtion projekti. Tyypilliseen ruotsalaiseen tapaan todettiin että olisi niin kyllä kiva (kul på rikssvenska) jos opiskelijamme saisivat opiskella kieltä aidossa ympäristössä. Tuumasta toimeen ja koulut pystyyn Malagaan, Aixiin ja Firenzeen. Koulu yksityistettiin myöhemmin management buy in –menetelmällä. Koululla on edelleen sopimus Ruotsin valtion kanssa, joten ruotsalaiset opiskelijat pääsevät tänne tehokkaaseen kielikoulutukseen noin sadalla eurolla kuussa.

Opiskelijoita on ollut kaikista maista, kaiken kaikkiaan noin 50 000 vuodesta 1972. Ryhmäkoko on pieni eli 4-8 oppilasta per ryhmä. Vähintään kaksi opettajaa vuorottelee ryhmän opetuksessa. Omassa ryhmässä on tällä kertaa ollut sveitsiläisiä opettajia, ruotsalainen, australialaisia opettajia, Ranskassa asuva brasilialainen ja Meksikossa asuva jenkki. Ryhmässä on myös nuori japanilainen juristi, jonka pomo lähetti Ranskaan tehtävänään oppia kieli ”täydellisesti ja nopeasti” – lähtien nollatasolta. Eipä ole kaverilla vapaa-ajan ongelmia.

Sää on lämmennyt ja tällä viikolla puhkaistiin 20 astetta. Yöt ovat edelleen viileitä ja monesti sateisia. Erittäin kovat tuulet (tempête) ovat puhaltaneet; viime yönä Atlantilta tullut kunnon puhuri jätti Luoteis-Ranskassa noin 260 000 kotitaloutta ilman sähköä. Muutenkin täällä on saanut miettiä enemmän ilmastonmuutoksen seurauksia. Puolitoista vuotta sitten kaatosateet ja tulvat tuhosivat Rivieralla useita taloja ja ihmishenkiä menetettiin. Pari viikkoa sitten suurkaupungeissa (Pariisi, Lyon, Grenoble) rajoitettiin autoilua ilmansaasteiden vuoksi. Joko annettiin ajokielto isopäästöisille autoille (täällä pitäisi hankkia päästöluokitustarra tuulilasiin) tai todettiin että tänään vain parilliset rekisterinumerot saavat ajaa, huomenna parittomat. Alpeilla on monenlaista protestia ja kinaa pienkylissä siitä rakennetaanko vielä muutama hotelli kylään vai ei. Suomen olosuhteet saattavat houkutella ihan uuden turistiryhmän – ihmiset, joille puhdas ilma tai vesi on harvinaista herkkua.

Presidentin vaaleista tulee uutisia joka tuutista ja tilanne alkaa olla mielenkiintoinen. Francois Fillonin (oikeiston ehdokas) vaalivoiton piti olla läpihuutojuttu. Nyt on ilmennyt että hän on maksattanut vaimolleen vuosia noin 10 000 euron kuukausipalkkaa – olemattomasta työstä – ja ilmeisesti lapsetkin ovat nauttineet kohtuullista palkkaa. Kun ranskalaisten keskipalkka (brutto) pyörii jossakin 2 900 euron nurkilla eikä poliitikkoja muutenkaan rakasteta, on kansan reaktiota helppo ymmärtää.

Oikeisto on vaikeassa paikassa, vaaleihin 80 päivää aikaa. Nyt yritetään pitää rintama yhtenäisenä ja todeta että kyseessä on poliittinen ajojahti eikä mitään ”laitonta” ole tapahtunut. Oma veikkaus on että hevonen vaihdetaan tai jos ei vaihdeta, jää voitto saamatta. Vasemmiston ennakkosuosikki ex-pääministeri Manuel Vals tippui jo kisasta ja tilalle nousi asuntoministeri Benoit Hamon, joka on ainakin piirun verran enemmän vasemmalla. Kansalaispalkkaa ja solidaarisuutta peräänkuulutetaan. Marine Le Pen on ollut aika vähin äänin Fillonin tapauksesta. Hänellä on itsellään 300 000 euron piikki auki EU:lle ja hän on kieltäytynyt palauttamasta näitä väärinkäytettyjä varoja.

Entinen Rotchild -pankin investointipankkiiri Emmanuel Macron on kasvattanut suosiotaan sitoutumattomien (En marche! –liike) ehdokkaana. Hänet luokitellaan joko liberaaliksi (social-liberal) tai sosiaalidemokraatiksi. Macron totesi aikoinaan kriittisesti Francois Hollandin asettaman 75 % maksimiverokannan jälkeen että Ranskasta tulee Kuuba ilman auringonpaistetta (C’est Cuba sans soleil). Vaalit ovat kaksivaiheiset. Mikäli kukaan ehdokkaista (näitä on vielä muitakin) ei saa yli puolta äänistä, kaksi parasta menee jatkoon. Nyt veikataan että Le Pen menee jatkoon ja joko Hamon, Fillon tai Macron ja toisella kierroksella Le Pen putoaa. Saa nähdä.

Eilen saatiin taas muistutus siitä ettei terrorismi ole hävinnyt mihinkään. Louvren taidemuseoon pyrki 29 –vuotias Arabiemiirikunnista tullut Egyptin kansalainen joka tempaisi turvatarkastuksessa kaksi 40 sentistä viidakkoveistä esiin ja ehti sipaista yhtä sotilasta ennen kuin häntä ammuttiin neljä kertaa. Hän oli ilmeisesti suunnitellut asiaa pitkään, viisumi oli haettu hyvissä ajoin ja viidakkoveitset ostettiin sitten paikallisesta liikkeestä Pariisissa laadusta tinkimättä – kahden macheten hinta oli vajaat 700 euroa. Asuntokin oli vuokrattu paremmalta alueelta ja pidemmäksi aikaa. Kyseessä saattoi olla ns. yksinäinen susi koska yritys loppui lyhyeen eikä räjähteitä ollut kuvassa mukana. Mahdollista on toki että rahoitusta on saatu muualta. Radikaalin islamin taisteluhuutoja käytettiin. Siviiliuhreilta säästyttiin tällä kertaa. Hyökkäyksen päivä oli sama kuin tasan kaksi vuotta sitten Nizzassa tapahtuneen puukotuksen päivä.

Vuonna 2016 Ranskassa tehtiin 12 terrorismiin liittyvää hyökkäystä. Näistä kolmessa kuoli siviilejä, pahin tietysti Nizzan kansallispäivän rekka-isku, jossa kuoli 86 ihmistä ja haavoittui 434. Vuonna 2015 näitä iskuja oli kuusi, joissa neljässä oli uhreja (yhteensä 149 kuollutta, 383 haavoittunutta), pahimpana Bataclan -isku. Samalla kun terrorismin vastaista työtä on tehostettu, jää huumekauppiaita kiinni täällä harva se viikko.

Donald Trump on ollut nyt presidenttinä 15 päivää ja vauhdikasta on ollut. Kansainvälisistä sopimuksista (Trans Pacific Partnership) on sanouduttu irti, Meksikon muurin rakentamiseen on annettu vihreää valoa, Meksikon presidentille on sanottu että jos et maksa muuria on turha tulla vierailulle. Euroopan Unionin jäsenmaita on neuvottu ottamaan mallia Englannista ja toteuttamaan ihan oma Brexit. Tärkeimmät virkamiehet on vaihdettu omiin. Liittovaltion virkoihin on asetuttu rekrytointikielto. Terveydenhuollon Obamacare pannaan uusiksi. Dakotan ja Keystone XL:n kertaalleen jo hyllytetyt öljyputket rakennetaan. On päätetty neuvotella Kanadan ja Meksikon kanssa voimassa oleva NAFTA –sopimus uusiksi, Meksikolle voitaisiin asettaa vaikka heti 20 % tulli. Oppivatpa maksamaan muurin ilman venkoilua. On aloitettu sota ”valehtelevaa” mediaa vastaan ja lanseerattu käsite ”vaihtoehtoinen totuus”. On lopetettu kaikki rahoitus organisaatioille jotka edes keskustelevat abortista. Yhdysvaltojen pakolaisohjelma on lopetettu 120 päiväksi ja kaikilta Irakin, Iranin, Syyrian, Libyan, Somalian ja Sudanin kansalaisilta – olipa heillä viisumi tai ei – on evätty pääsy Yhdysvaltoihin. Ulko- ja kauppapolitiikkaa määritellään kokonaan uudelleen. Natoon sitoudutaan välillä ja välillä ei. Paras kaveri näyttää löytyvän Venäjältä. Diplomatian pelisäännöillä pyyhitään — sanotaan nyt vaikka — pöytää. Listaa voisi jatkaa pitkään.

Yksi sukulaiseni oli aikoinaan töissä mielisairaalassa, jossa lanseerattiin uusi ja ainutlaatuinen terapiaohjelma potilaille. Tarkoitus oli, että potilaat löytävät rauhan ja parantuvat kun keskittyvät joka päivä olkitöihin. Osa potilaista innostuikin asiasta ja aikaansaannokset olivat varsin näyttäviä. Kun ohjelmaa vetävä tohtori sitten esitteli aikaansaannoksia, totesi sukulaiseni että anteeksi vain Herra Tohtori, mutta ”minusta hullu on hullu, vaikka rakentaisi kuinka hienon himmelin”.

Nyt on esitetty useita teorioita siitä, miten nerokkaasti Trump pelaa julkisuuspeliä, tekemällä rohkeita siirtoja seurauksista piittaamatta. Hän osaa horjuttaa vastustajia Machiavellin hajota ja hallitse –tyyliin. Hän hyödyntää Euroopan demokratian heikkoudet ja ottaa Putinin parhaat keinot käyttöön. Nerokasta shakkipeliä, jonka juonen vain hän tuntee. Saa nähdä. Itse pelkään eniten sitä, että tämän takana ei ole mitään nerokasta suunnitelmaa. Mitäpä jos kaikki onkin juuri sitä miltä näyttää, vaikka presidentti rakentaisi kuinka hienon muurin?

Pörssit eivät ole Trumpin liikkeistä masentuneet vaikka kauppasota ja tullitariffeilla nokittelu on myrkkyä kansainväliselle kaupalle. Dow Jones päätti taas yli 20 000 pisteen tason. Pankkien ja finanssilaitosten säätelyä vähennetään ja nämä ovat nousseet muutenkin viimeisen vuoden aikana rajusti. Tarkempaa tietoa investoinneista ja infran rakentamisesta odotetaan. Pinnan alla kytee enkä ole kovin varma markkinoiden lähikuukausien suunnasta.

Suomessa on tulosten julkistuskausi meneillään ja vajaan +- 10 % liikkeitä on nähty julkistusten jälkeen. Kun arvostustasot ovat korkealla, saattaa pienikin pettymys tuloksessa tai tulevan ohjeistuksessa saada sormen nopeasti osto/myynti –napille.

Oman salkun papereiden liikkeet:

Nokia, ylitti tulosodotukset ja piti osinkoennusteen. Nousi mutta kurssi on edelleen vajaat 20 %:a alle vuoden takaisen.

Fortum, tulos heikonpuoleinen mutta osinkoehdotus ylitti kaikki odotukset. Ilmeisesti pääomistaja on ohjeistanut että mikäli investointikohteita ei löydy, jaetaan varoja omistajille. Nykykurssilla vajaan 8 % osinko. Taso ei toki ole kestävä mikäli tulos ei parane merkittävästi.

Metso, tulos oli lievä pettymys. Piti osingon. Vastaa omia odotuksia ja Metso pysyy salkussa odottamassa kaivosteollisuuden toipumista.

YIT, laimea tulos/ohjeistus, piti entisen osingon. Sekä tulos että osingon jäädytys olivat pettymys markkinoille. Kurssireaktio -8,4 %. Jos jotain hyvää pitää hakea, niin suoraan kuluttajille myytyjen asuntojen määrä on kasvanut.

Nordea, tulos ja osinko odotuksiin. Kurssikehitys on ollut hyvä enkä usko että loppuu tähän. Toimialajärjestelyjäkin saattaa olla tulossa.

Telialla kohtuullinen, tylsähkö tulos. Nykykurssilla yhtiö antaa asiallisen osinkotuoton. Otin tätä lisää suoraan omistettujen osakkeiden salkkuun.

Sponda, odotusten mukainen tulos, nouseva osinko. Joku tässä kuitenkin petti odotukset sillä yhtiötä yritettiin myydä alas. Päätti tulosjulkistuspäivän -2,6 % miinuksella. Pysyy varmasti salkussa.

Lassila & Tikanoja jäi hieman odotuksista mutta nostaa osinkoa odotetusti. Tätä yritystä on ollut ilo omistaa jo pitkään. Lisätäkin voisi, jos kurssi notkahtaa jossain vaiheessa.

Ajoituksesta ja Murphyn laista on tullut joskus kirjoitettua. Myin PKC Groupin 7. joulukuuta kun ajattelin että yhtiö jää Trumpin Meksiko-politiikan jalkoihin. Kun olisi jaksanut odottaa kuukauden ja 12 päivää, olisi päässyt ottamaan hillot kotiin lunastustarjouksesta jossa preemio oli kerrankin kohdallaan. C’est la vie. Tiliä tuolla tuli joka tapauksessa mutta buy & hold olisi kannattanut. Onnittelut Laimealle Sillille (https://laimeasilli.wordpress.com/) onnistumisesta.

Samantyyppinen kauppa tuli tehtyä kun Telian ostosta jäi hieman pelivaraa. Otin lisää Novo Nordisk:ia salkkuun ja – totta kai – päivää myöhemmin samaa tavaraa olisi saanut 8 % halvemmalla. No, positio on aika pieni ja diabeetikot tuskin tästä maailmasta loppuvat, joten salkussa pysyy.

Vielä on tuloksia julkistamatta. Nykyisellä kurssikehityksellä kannattaisi varmaan kontrata ja myydä aina positio tyhjäksi ennen tulosjulkistusta. Ostaisi sitten halvemmalla takaisin… Sellainen vain sopii huonosti tähän osinkosalkun rakentamiseen.

Osinkopettymyksiä ei ole tullut jos YIT:n osingon jäädyttämistä ei lasketa sellaiseksi. Fortumin osinko tosiaankin yllätti positiivisesti, valitettavasti tuohon tasoon ei vain kannata tottua. Makeisyhtiö Cloetta on toiminut niin kuin lupasi ja on nyt saanut taseensa kuntoon – osinkoa nostetaan 50 %:lla. Cloettaa tuli aikoinaan hankittua kun se oli samaa yhtiötä Fazer Makeisten kanssa. On salkun harvoja ”ten bagger” –yhtiöitä eli kurssi on noussut reilut 1200 prosenttia.

ETF-puolella myin Iso-Britannia etf:n pois ja otin tilalle iShares Stoxx 600 Europe Technologya. Yleisesti ottaen teknologia etf:t ovat menneet salkussani mainiosti. Nämä eivät jää ehkä niin helpolla mahdollisen kauppasodan jalkoihin. Lääke- ja terveydenhuollossa saattaisi olla pelin paikka mutta katsotaan ensin mitä Donald sinne keksii.

Kohta saankin alkaa pakata matkalaukkua ja valmistautua taas kylmempiin kotikeleihin. Sitä ennen taidan nauttia lounaani terasseilla nyt kun siihen on mainio mahdollisuus.

Kylmiä öitä ja Mistral-tuulta

Taas on viikko takana ranskan opiskelua Aix-en-Provencessa. Tämän kielen opiskelu palauttaa taatusti maan pinnalle, jos on ollut siinä uskossa että homma on niin sanotusti hanskassa. Ei muuta kuin eteenpäin: toujours avancer!

Muutama asia on osunut täällä silmään.

Turvallisuutta on parannettu ja kävelykatuja on osittain blokattu läpikulkuliikenteeltä. Monennäköistä betoniporsasta ja metallikaidetta on ympätty katukuvaan. Poliisi on jonkin verran enemmän näkyvillä mutta ei silmiinpistävästi. Ihmiset ovat ottaneet fatalistisen asenteen, aivan niin kuin muullakin. Terrorismi on nykypäivää eikä mikään yhteiskunta pysty siltä kokonaan suojautumaan. Valitettavasti.

Kylmä sää on aiheuttanut enemmän murheita. Pakkanen ja äärimmäisen kovat tuulet pudottivat useamman satatuhatta taloutta sähköverkosta Pohjois- Ranskassa. Tällä hetkellä varoitetaan lumesta ja jäisistä teistä Korsikassa. Isompia katastrofeja ei ole koettu. Samaan aikaan täällä käydään keskustelua tulevaisuuden energiaratkaisuista ja ilmastosopimuksen soveltamisesta. Tällä hetkellä suurin osa energiasta on ydinenergiaa, noin 75 %:a. Moni ydinvoimaa tuottavista laitoksista on huollon alla ja sähkönhinta on noussut. Isommissa kaupungeissa kärsitään huonosta ilmasta ja presidentin vaalikampanjassa on väläytelty dieselautojen totaalikieltoa. Täällä etelässä kelit ovat suomalaisittain mallikelpoiset vaikka paikallisille onkin ”scandale” kun joutuvat aamuisin rapsuttamaan autojen ikkunoita puhtaiksi.

Presidentinvaalit ovat tosiaan työn alla ja vasemmisto valitsee nyt ehdokastaan. Kandidaatit ovat ottaneet kantaa mielenkiintoisiin asioihin: pakolaispolitiikkaan, suhteesta Euroopan Unioniin, Yhdysvaltoihin ja erityisesti Trumpiin. Koulutukseen kaivataan panoksia ja nuorisotyöttömyyteen lääkkeitä. Työreformista ja sosiaaliturvasta keskustellaan paljon ja nuoria äänestäjiä houkutellaan väläyttämällä kannabiksen laillistamista. Kaiken kaikkiaan kovin erilainen show kuin Suomessa. Juuri oli haastattelussa Marine le Penin väki, kampanjarahoitus on vielä työn alla.

Hintataso on edelleen tietyissä tuotteissa hyvin edullinen. Elokuvissa voi käydä niin paljon kuin haluaa (noin 600 filmiä vuodessa) hintaan 23,50 e kuussa. Kävin teatterissa hintaan 11 e, sisälsi kahvit. Koko päivän ekskursio bussilla ja oppaalla lähiseuduille kustansi 25 euroa. Lounaat ovat hivenen Suomen lounastarjouksia kalliimpia. Espresso, uunituore croissant ja puristettu tuoremehu irtoaa hintaan 3,90 e. Jostain syystä tuli Helsinki-Vantaan hintataso mieleen… Ravintolat ideoivat uusia konsepteja: kurssikaveri kävi ”Atelier Cuisinier” -lounaalla eli tekivät ruuat yhdessä ravintolan kokin kanssa hintaan 17 e. Lasi viiniä maksaa alle 2 euroa kaupungin paraatipaikoilla.

Itse olen seurannut Trumpin kommenteja ja suhdetta rakkaaseen itänaapuriimme ja aika huolestuttavalta näyttää. Voisi sanoa että Eurooppa on turvallisuuspolitiikassa omillaan samaan aikaan kun pakolaiskysymykset ovat ratkaisematta. Talouskasvu on vasta heiveröisellä alulla. Kauppasota saattaa alkaa pienistä liikkeistä, joissa nokitetaan kukin vuorollaan. Samanaikaisesti rangaistaan milloin milläkin sakoilla: miljardi siitä ja kymmenen miljardia tästä.

Mikä on Euroopan vastareaktio, jos itänaapuri päättää laajentaa reviiriään kattamaan vaikka Baltian maat? Tai Suomen? Talouspakotteet? Syvä paheksunta? En nyt ainakaan ensimmäisenä lähtisi tekemään kiinteistösijoituksia Baltiaan.

Vuoden lopun salkkuraportit on saatu ja vuosi meni varsin mallikkaasti, vaikka välillä tuntui että tästä ei tule mitään.

Sijoitusvarallisuuden arvonnousu oli reilut 20 %:a. Ja kun olen elänyt sijoitusvarallisuuden tuotoilla, tuohon pitäisi oikeastaan lisätä vielä elinkustannukset. Eli täytyy olla erittäin tyytyväinen lopputulokseen.

Suurimmat positiot kotimaassa nyt:

Citycon. Erinomaisen osinkotuoton kiinteistöyhtiö. Defensiivisyyttä salkkuun.

Raisio Oy, kymmenen pinnaa miinuksella. Toivottavasti Rihkon Matille löytyy hyvä seuraaja joka ymmärtää että osakeyhtiössä ajetaan omistajien asiaa. Uskon nousevan osinkovirran jatkuvan ainakin muutaman vuoden.

Nokia, neljä prosenttia miinuksella. Osinkotuotto kunnossa. Markkinoiden elpymistä odotellaan. Mobiilidatan käyttö kasvaa edelleen eikä loppua näy.

Lassila & Tikanoja. Mukavan defensiivinen paperi, joka on ollut salkussa todella pitkään.

Aktia. Kotimainen pankki. Osinkotuotto kunnossa ja vakaa omistajaohjaus. Suorasta osakesalkusta löytyy samanmoinen siivu Nordeaa.

Omistukset yhtiöissä YIT, Fortum ja Kemira ovat samaa luokkaa. YIT on noussut mukavasti pohjamudista. Kemiralla on ainekset parempaan ja Fortuminkin kassa saadaan toivottavasti tuottavaan työhön. Tuulivoiman tukikysymykset pitäisi saada ratkaistua: tällä hetkellä Fortum ottaa suoraan takkiin valtion antamasta tuulivoiman hintatuesta. Jälkiviisaana voi todeta että sähköverkkojen antama tuotto tuntuisi nyt aivan riittävältä.

Atria on noussut hyvin. Samaa suuruusluokkaa ovat sijoitukset Aspoon, Metsoon ja Spondaan. Välillä mietityttää muutokset ihmisten ruokavaliossa. Reagoivatko lihataloina tunnetut talot tähän muutokseen riittävästi?

Pienemmät sijoitukset löytyvät vielä Tikkurilasta ja käännettä – ehkä turhaan – odottavista Stockmannista ja Rapalasta. Efore-positiota kevensin lopullisesti turhautuneena, mutta on sitäkin vielä siivu jäljellä. On ollut hämmentävää katsoa yhtiön tarpomista syvässä hangessa ja kompastumista milloin asiakkaiden muutoksiin, milloin omiin rekrytointeihin.

Kokonaisuudessa kotimaassa reilut puolet sijoituksista. Ulkomaan paino otettu iSharesin ETF:illä ja muutamalla suoralla osakeomistuksella (Omega Healthcare, L Brands, Coca Cola, H&M, Investor, Cloetta, Unilever, Tesco ja Raifeisen suurimpina). Tänä vuonna ulkomaisten sijoitusten tili tuli dollarin vahvistumisena kun taas punnan syöksy söi tuottoja.

Salkkua tuli veivattua tavanomaista enemmän.

Riemuntunteen sain siitä että onnistuin purkamaan omistuksen Questerre Energyssä voitolla. Vuosi sitten positio oli vielä vaatimattomat 69 000 euroa miinuksella. Hyvä esimerkki sijoituksista, jotka muistuttavat enemmän rulettia kuin sijoittamista. Useampi muukin kauppa tuli tehtyä hyvällä voitolla: Kesko, UPM, PKC (ollut salkussa todella pitkään), Fortumia tuli sekä myytyä että ostettua (halvemmalla takaisin). Metson kevennys tapahtui hyvällä voitolla. Vincitillä tuli erinomainen prosentuaalinen tili, mutta minimaalinen euromäärä. Neste kävi salkussa ja hyvällä voitolla pois.

Tappiolla myin Eforea ja Outoteciä.

Katsoin kiusallani vanhaa Exceliä omistuksista vuonna 2010. Taas tuli todistettua että vaikka osa myynneistä on mennyt nappiin, niin osa olisi saanut jäädä tekemättä – niin hyvältä kun päätös silloin näyttikin. Jos en olisi myynyt, minulla olisi nyt UPM:ää 240 000 eurolla ja Huhtamäkeä 372 000 eurolla. Handelsbankenin ja SCA:n omistukset näyttäisivät myös kuusinumeroisilta. Täytyy pistää muistilappuna k.o. salkun raportti seinälle. Myynnin jälkeen tuppaa olemaan vaikeaa muuttaa mieltään ja ostaa kalliimmalla takaisin, vaikkei se sen kummempi kauppa ole kuin muutkaan.

Osinkoja sain vuoden aikana suunnitelmien mukaan, hitusen alle 80 000 e. Siinä mielessä Parempi Suunnitelma on toiminut niin kuin pitääkin. Tälle vuodelle odotan maltillisesti kasvavaa osinkovirtaa. Osa ETF:istä on vaihdettu kasvuosuuksiin tai ”accumulating” tyyppisiin ETF:iin. Ei joudu maksamaan veroja useampaan kertaan niin kuin vakuutussäästäjille saattaa ulkolaisten omistusten suhteen käydä.

Geopolitiikkaa, mahdollista kauppasotaa ja valuuttakursseja joutuu varmasti tänä vuonna miettimään ja säätämään salkun allokaatiota sen mukaan. Muuten kannattanee välttää liikaa hötkyilyä.

Täällä sanotaan että pohjoinen Mistral-tuuli ”chasse les nouages” eli ajaa pilvet pois. Toivottavasti Euroopassa puhaltavat talouden ja maailman politiikan tuulet tuovat lopulta kuitenkin auringon esiin.

Osinkokevättä odotellessa.

Neljäkymmentä vai 5 509 203?

Teimme perjantaina matkan Ahvenanmaan saaristoon saattamaan sukulaista ja ystävää viimeiselle matkalle. Lumeton talvi takasi sen että ajomatkan sai tehdä mennen tullen pimeässä. Pimeydestä ja murheista huolimatta tunnelma oli lämmin ja valoisa. Se sai minut miettimään ihmisen osaa yhteisössä. Vastuuta, oikeuksia ja selviytymistä kaikenlaisissa olosuhteissa.

 ”Jokainen meistä Seglingen melkein neljästäkymmenestä asukkaasta toivottaa juuri Sinut tervetulleeksi.”

Pienessä yhteisössä kaikki tuntevat toisensa ja on itsestään selvää että apua annetaan ja saadaan. Saaren osuuskauppa – Suomen pienin – selviytyy vain mikäli kaikki ostokset keskitetään sinne ja sittenkin tarvitaan talkootyötä aika ajoin. Kauppiaskaan ei varmasti komeile verotilastoissa. Useamman työn tekeminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Kalastetaan, toimitaan lossikuskina, vuokrataan lomamökkejä, viljellään, tehdään metsätöitä ja ollaan työsuhteessa silloin kun sellaisia on. Jos joku kuvittelee selviävänsä vapaamatkustajana, niin viimeistään talvi karistaa illuusiot. Toisaalta yhdenkin yrittäjän onnistuminen näkyy koko kylän menestyksessä.

Meitä on nyt Suomessa reilut 5,5 miljoonaa. Itsestä tuntuu siltä että olemme ajat sitten kadottaneet perspektiivin siitä missä olemme, minne menemme ja mihin meidän pitäisi mennä. Valtiolla on nyt velkaa 99 miljardia eli yli 50 %:a bruttokansantuotteesta tai 45 000 euroa jokaista työssäkäyvää kohti. Vuonna 1995 käytiin 61 %:ssa BKT:sta. Joku saattaa muistaa nuo 90-luvun lamavuodet ja niitä tuskin kukaan kaipaa. Aika moni on sitä mieltä että näin ei voi jatkua ja velka täytyy joskus maksaa poiskin. Korkomenotkin saattavat yllättää kun korkotaso joskus normalisoituu. Velan kasvu muuten alkoi vuonna 2009, tasolta 54,3 miljardia joka oli 28,1 %:a BKT:sta.

Jos meitä olisi tuo melkein neljäkymmentä, olisi helppo todeta kyläneuvostossa että tämä ei toimi ja jotakin täytyy tehdä.

Toimenpiteiden vaikutukset näkyisivät heti ja tiedettäisiin kuka kiristää vyötä ja minkä verran. Sekin nähtäisiin toimiiko vai eikö toimi. Ja jos ei toimi, niin miten mennään eteenpäin. Nyt ei saada oikein päätöstä mistään ja jos saadaan niin hirveän älämölön jälkeen vesitetään päätös tai käydään viivytystaistelua barrikadeilla. Tai sitten tehdään Kimmo Kiljuset ja ajetaan eläkeindeksin rukkaamista niin että nuoremmilta viedään varmasti viimeinenkin eläketurva. Sellainen projekti saattaa tuoda aika nipun henkilökohtaisia ääniä.

Jos Suomen väkiluku suhteutetaan koko maailman väkilukuun ja jos taas Suomi edustaa koko maailmaa, niin meitä on tässä kylässä 4 321 asukasta. Työssä meillä on 1 885 ihmistä. Näistä valtion leivissä on 105 henkilöä, kunnan tehtävissä 340. Kirkon palveluksessa meitä on 17. Se tarkoittaa sitä, että jokainen menestyvä yrittäjä – saarella meitä on 240 – on tärkeä, jokainen työpaikka näkyy koko kylän hyvinvoinnissa. Keskittämällä ostokset omaan kyläkauppaan varmistetaan elintarvikkeiden ja palveluiden saanti ympäri vuoden. Jokainen tällä saarella voi vaikuttaa omalla osaamisellaan, ahkeruudellaan ja työllään saaren menestykseen. Kun vielä saataisiin kalajalosteiden ja saaren sahan puujalosteiden vienti nousuun, niin saatamme päästä vähän helpommalla.

Onnea ja menestystä kyläneuvos Sipilälle sekä voimia koko ”kyläneuvostolle” saaremme asioiden ajamiseksi parempaan jamaan.

Saarelta salkkuun.

Joulukuu on ollut vauhdikas. Trumpin vaalivoitto olikin markkinoille hyvä uutinen. Yhdysvaltojen elvytyksen uskotaan jatkuvan fiskaalisena, infrastruktuuria rakennetaan, tietyistä sääntelyistä luovutaan. EKP jatkaa rahan pumppaamista talouteen. Italian Renzin tappio kansanäänestyksessä ei jaksanut aiheuttaa paniikkia. Santa Claus -ralli on ollut päällä ja öljyn hintakin on noussut sopivasti. Taalan vahvistuminen hyödyttää sinne sijoittaneita ja Euroopan vientiyrityksiä. Saa nähdä mikä on taas se seuraava aavikkopalo, joka uhkaa.

Atria on noussut mukavasti. Myin 1/5 osan pois ja otin tilalle lisää Raisiota. Kasvipohjaisten elintarvikkeiden pitäisi parantaa edelleen kilpailukykyään ja Rihkon Matti on tehnyt firmassa hyvää työtä. Nyt, kun Brexit on nakertanut puntaa ja punta Raisiota, sain tehtyä ostoksen tasoon jonka pitäisi antaa kasvava, yli 5 %:n osinkotuotto.

Volvot myin pois kohtuullisella voitolla ja tilalle Spondaa, josta irtosi jo välillä osinkokin sekä edellisestä myyntihetkestä noin 15 % halvempaa Fortumia.

Norjalainen Questerre Energy on nyt nykäissyt 335 % ylös vuodenvaihteesta. Myin puolet pois ja jään odottamaan miten Kanadan Quebecin energiapolitiikka näkyy yrityksen kurssissa. Tämä sijoitus muistuttaa kyllä enemmän rulettia kuin perinteistä sijoitustoimintaa.

Eforen myynnistä saadut tappiot antoivat mahdollisuuden ottaa voitot kotiin PKC Groupista. Saadut rahat sijoitin Omega Healthcare Investorsiin.

Osinkoja saatu Sponda, Omega Healthcare, L Brands ja kuponkikorko UPM 2027 taalamääräisestä lainasta.

Joulua odotellessa on aika rauhoittua ja miettiä saisiko harkituilla jouluostoksilla kassavirtaa ja töitä kylämme yrityksille. Pelastusarmeijan joulupataankin tai kirkon keräyksiin voi antaa ylimääräisistä. Sillä saattaa kirkastaa monen joulun.

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Lupasi tuttu yksityispankkiiri aikoinaan, kun harkitsin pörssisijoituksia. Niitä on nähty tänäkin vuonna.

Viime viikkoina on testattu tulevaisuuden ennustamisen vaikeutta. Clintonin valinnan piti olla kirkossa kuulutettu ja vielä vaaliyönä olisit voinut lyödä rahasi kiinni Trumpin voittoon ja saada 500 %:n voiton. Olisi kannattanut.

Nyt on sitten koko maailma noussut barrikadeille ja toteaa että ”not our president”. Maapallo tuhoutuu kun Yhdysvallat irtautuvat Pariisin sopimuksesta. Natosta ei ole mihinkään jos Yhdysvallat ei tule automaattisesti apuun heti kun jossakin rasahtaa. Maailmankauppa tyssää kokonaan ja protektionismi nousee pintaan. Ihmisoikeuksia loukataan törkeästi kun laittomasti maassa olevat rikolliset poistetaan. Rasismia ei peitellä, vaan maahanmuuttajien taustat tutkitaan tarkemmin muslimeilta kuin muilta. Putin rakentaa uljaan Suur-Venäjän muiden katsellessa vierestä.

Aika lailla on yhdellä ihmisellä valtaa, jos näin käy.

Itse yritin miettiä, mistä vaalitulos kertoo. Ainakin siitä, että markkinoinnilla voidaan saada ihmeitä aikaan. Kun kärjistät viestisi, herätät tunteita. Kun lupaat yhdelle yhtä ja toiselle toista, saattaa olla että olet kummankin valinta. Euroopassakin löytyy paljon väkeä joka ei allekirjoita nykyisiä ”itsestäänselvyyksiä”. Pitävät kuitenkin suunsa kiinni, ettei natsikortti heilahda. Sosiaalisen median maailma ei edusta todellista maailmaa. Nyt on sitten ollut tilaisuus todeta äänestämällä median vihokkia että ”no more of this x/y/z”. Loppuun saa jokainen täyttää jonkun vihaamansa ilmiön.

Tuo ”not my president” on hauska protestin muoto. Suomestakin löytyisi iso nippu kansanedustajia, joista voisin itse todeta että ”ei minun edustajani”. Vasemmistossa ja vihreissä lista olisi jo todella pitkä. Demokratiaan vain – ikävä kyllä – kuuluu se, että kaikille on vain yksi ääni. Hesarilla toki vähän useampi.

Pörssissä piti tulla ”verenpunainen lasku” vaalituloksesta. Toisin kävi. Ja kun kurssit kääntyivät, tuli monelle shorttaajalle kiire sulkea positio. Nämä liikkeet ovat omiaan voimistamaan kurssiliikkeitä ja lopulta alkoivat analyytikkojen selityksetkin ehtyä. Perjantaina Dow Jones päätti kaikkien aikojen korkeimpaan kurssiin. Nyt on sitten viikonloppu tutkittu kristallipalloja ja saatu aikaan jonkinlainen näkemys siitä mitkä sektorit hyötyvät nykytilanteesta ja – ehkä – mitkä yritykset.

Summa summarum, tulevaisuudesta voimme ennustaa, että se on mitä suurimmalla todennäköisyydellä vielä edessämme.

Itse olen taas täyttänyt ahkerasti ”Terapia Exceliä”. Siinä on listaus kaikista omistuksistani ja niiden ennustettu osinkotuotto ensi vuonna. Rauhoittaa kummasti kun asennoituu niin, että osakkeen tärkein ominaisuus on sen omistajalleen tarjoama osinko.

Kolmannen neljänneksen tulokset on saatu sisään ja aika turbulentia on ollut. Liikevaihdot eivät oikein kasva, tulosodotuksiin ei aina päästä. Kurssiliikkeet ovat olleet rajuja kun päivässä on nakerrettu kymmenen prosenttia hinnasta pois.

Omassa salkussa olen tehnyt harvinaisen paljon liikkeitä. Pitäisi varmaan rauhoittua vähäksi aikaa.

Ostopuolella olen ostanut paljon Cityconia. Osinkotuotto on mykistävä 7,3 %:a. Korot nousevat jossakin vaiheessa mutta tuskin kovin nopeasti. Viimeisin rahoituskierros antoi Cityconille 10 vuoden rahoitusta kiinteällä 1,25 %:n korolla. Sisäpiiri on ostanut huomattavan määrän lisää osakkeita.

Nokiaa olen ostanut hieman lisää. Kurssipudotus on ollut 40 %:a vuoden alusta. En tiedä putoaako vielä ja minkä verran, mutta salkkuun niitä on kuitenkin otettu.

Kemiraa pikkusiivu lisää tulosjulkistuksen jälkeen.

Myyntipuolella reilu puolet Fortumista pois hintaan 15,45. Yksi ystäväni sanoi aikoinaan että Fortum kuuluu jokaiseen salkkuun. Näin varmaan onkin, mutta nyt täytyy katsoa vähän aikaa mistä tulos oikein tehdään ja minkälaista osinkoa voi pidemmällä juoksulla odottaa. Voi tulla vielä sähköverkkoja ikävä.

Metsoa kolmannes pois kurssiin 26,59. Outotec pois kokonaan hintaan 4,56.

Lokakuussa myin US Aerospace & Defence ETF:n pois. Ei olisi kannattanut. Trumpin valinta on antanut piristysruiskeen puolustusteollisuudelle eikä loppua näy. Voitolla tehty kauppa mutta aika hyvän tilin olisi tehnyt odottamalla.

Eforea myin – mateluun kyllästyneenä – noin puolet pois. Ikuinen lupaus ei ole vakuuttanut pitkään aikaan. Suurimmat asiakkaat ovat vaikeuksissa. Toimitusjohtajaa on nyt vaihdettu useampaan kertaan, toivottavasti tällä kertaa onnistuu. Kuuluu sarjaan sijoituksista jossa pitäisi saada 1000 %:n kurssinousu jotta saisi pitkälle omistukselle asiallisen vuotuisen tuoton.

Salkun surkimuksista energiayhtiö Questerre on piristinyt. Kurssi on noussut vuoden alusta 156 %:a. Nyt kun vielä tuplaisi niin tässähän alkaisi olla omillaan… Sinänsä Trumpin lausunnot saattavat tukea koko Yhdysvaltojen energiasektoria. Yhtiön mittava hanke Kanadassa (kaasuesiintymän hyödyntäminen) etenee poliittisessa päätöksenteossa.

Nordeaa olen lisännyt merkittävästi ja se onkin kehittynyt hyvin. Osinkoakin on odotettavissa reilusti.

Vincitillä tuli pikainen pikkutili. Olisin pitänyt mielelläni salkussa jos annissa olisi saanut isomman nipun. Nyt siivosin pikkuposition pois kun kaupankäynti osakkeella alkoi. Mielenkiintoinen yhtiö.

Jenkkiosakkeista olen ostanut taas Omega Healthcare Investorsia. Viime viikot kurssi on kyllä valunut vauhdilla alas. Osinkotuotto nyt yli 8 %:a. Salkkuun on ostettu myös pikkusiivu Victoria’s Secret in omistavaa L Brandsia. Kurssi on pudonnut vuoden vaihteen vajaasta satasesta noin 70 taalaan. Jos ei muuta, niin voin ainakin ajatella että Elsa Hosk, Romee Strijd ja Stella Maxwell tekevät nyt salkkuni hyväksi töitä.

Helsingin pörssi on nyt vuoden alusta 2,68 % miinuksella, Dax 0,23 % plussalla ja Dow Jones 3 400 pistettä ylös vuoden pohjista. Paistaisiko aurinko joskus risukasaankin? Olisiko Euroopassakin nousun edellytyksiä?

Sitä odotellessa jatkan osinkojen päivitystä Exceliin.

Vapaaherran ensimmäinen tilinpäätös

Nyt on sitten takana reilu vuosi vapaaherrana. Ensimmäisen Parempi Suunnitelma –blogin merkintä on päivätty 16.8.2015. Siinä pohdin tämän ratkaisun haasteita ja riskejä.

Ensimmäisinä mieleen tulivat ajankäyttö ja riittävä määrä tekemistä. Rahavirtojakin olin mietiskellyt pitkään: riittävätkö pääomatulot vai iskeekö pörssiromahdus, pyyhkien osinkovirrat murto-osaan? Miten on vuosi mennyt, mitä on opittu?

Murphyn lain mukaan pörssi niiasi välittömästi oikein kunnolla. Alas tultiin elokuun lopulla ja syyskuussa 15 – 20 %:a. Loppuvuonna tilanne korjautui kunnes taas helmikuussa ja nyt kesällä Brexitin mukana otettiin takapakkia.

Pörssiliikkeissä ei sinänsä ole mitään uutta, aina on jossakin joku uhka tai tulipalo joka ottaa kursseista ilmaa pois, kunnes taas ahneus voittaa pelon. Kun ei tee suuria virheitä paniikissa, asiat yleensä korjaantuvat ajan mukana.

”Sälj inte, kurserna brukar nog stiga på det långa loppet” ohjeisti kirjanpitäjäni yhdeksänkymmentäluvun alkupuolen myrskyissä. Fiksu mies.

Seuraan itse tuloja, menoja ja sijoitusten kehitystä Moneydance –sovelluksella. Sen mukaan vuosi meni ihan mallikkaasti: varoja on nyt enemmän kuin vuosi sitten (noin 3 % plussalla) eikä ”pesämunaan” ole tarvinnut koskea. Viimeisten 12 kk pääomatulot kattavat kaikki menot ja jäljelle jää vielä kohtuullisesti eli noin 30 %:a turvamarginaalia.

Jos et ole koskaan seurannut mihin rahasi menevät, niin suosittelen lämpimästi jonkinlaista kirjanpitoa. Ruutupaperilla ja pankin tiliotteella saattaa aloittaa, Excelillä saa jo todella hyvän kuvan tilanteesta. Netti on lisäksi pullollaan erilaisia appseja, joilla homma sujuu käden käänteessä.

Sovellus kertoo kulujakauman. Eniten vievät henkilökohtaiset kulut (ruoka, vaatteet, ravintolat, kirjat, lehdet, nautintoaineet yms.) 25 %, matkailu (lennot, majoitus, kielikurssit, ulkomaan elinkustannukset) 17 %, asuminen Suomessa 14 %. Jälkipolven asumiseen ja opiskeluihin on investoitu (18%).

Kuluja en ole sen kummemmin karsinut. Aikaisemmin ajoin työmatkoja noin 50 000 km joten vaihdoin auton pienempään. Polttoainekulut ovat huomattavasti alemmat kuin ennen ja samalla jäi dieselkäyttömaksu historiaan. Vakuutuksia olen välillä kilpailuttanut. Nyt olen ollut savuttomana nelisen kuukautta, päivittäisten sikareiden jättämisestä tulee varmasti jonkinlainen säästö.

Jos pitäisi elää visusti, niin kuluja olisi varmasti helppo pudottaa merkittävästi. Toisaalta en ole ostanut Porchea, Aston Martinia, Teslaa taikka Bentleytä, joten osa ystävistä pitää minua varsinaisena saiturina. Veneisiinkin on moni tuttu saanut upotettua melkoisen määrän varoja.

Blogeista löytyy loistavia tarinoita siitä miten tulla toimeen vähemmällä silloin kun niin halutaan. Tuossa muutama hatunnoston arvoinen suoritus: P. Ohatta (http://www.pohatta.com), Downshiftaaja listaa kaikki tulonsa ja menonsa (http://downshiftaaminen.blogspot.fi/). Matkalla vaurauteen (https://matkallavaurauteen.com/) asettaa selkeät tavoitteet ja seuraa niitä. Kannattaa lueskella ja miettiä voisiko itse parantaa taloudellista tilannettaan nyt ja tulevaisuudessa.

Julkisuudessa on paljon riepoteltu vakuutussäästämistä. Annetaan ymmärtää että sitä kautta pystyy jättämään veronsa kokonaan maksamatta. Itse teen suuren osan sijoituksistani vakuutuksen sisällä ja täytyy todeta että on tilanteita, joissa vakuutussäästäjä on varsinainen himoveronmaksaja. Mitalin arvoiseen suoritukseen pääsee kun omistaa suoraan ulkomaisia osakkeita vakuutuksessa. Osingoista peritään monessa maassa lähdevero jota ei hyvitetä vakuutuksessa. Kun sitten nostat voittoja ulos, maksat pääomatuloveron koko määrästä. Silloin päästään yli 50 %:n veroon maksetusta osingosta!

Olen nyt purkanut muutamia näistä omistuksia ja siirtänyt niitä Nordnet:iin, jossa alkuperämaassa peritty lähdevero hyvitetään lopullisessa verotuksessani. Muuten vakuutussäästäminen antaa erinomaisen helpon, vaivattoman ja joustavan tavan säästää. Näissä suorissa omistuksissa jää helposti kurssinousun vangiksi. Kun sijoitus on noussut huomattavasti, tullaan tilanteeseen jossa sijoitusta ei kerta kaikkiaan kannata myydä vaikka joku toinen osake / sijoituskohde muuten kiinnostaisikin. Kilpailevan kohteen kun pitää tuottaa reilut 30 %:a paremmin jotta päästään edes samaan lopputulokseen.

Olen ostanut nyt suoraan ruotsalaisia osakkeita, erityisesti Nordeaa, Investoria ja Hennes & Mauritzia. ETF:t täytyy katsastaa kun ehtii ja siirtyä mieluummin niihin, jotka eivät maksa osinkoa. Ovat siis kasvurahaston kaltaisia. Vakuutussäästöissä on otettu Raisiota, Spondaa ja Cityconia lisää – vaikka juuri luin talouslehdistä että nyt siirrytään tylsistä, defensiivisistä osakkeista kunnon kasvupapereihin.

Kuluuko aika?

Itsellä on aika kulunut mainiosti. Vajaat puolet ajasta on mennyt Ranskassa, opiskellen kieltä ja seuraten paikallista elämänmenoa. Nyt kun syksy tekee tuloaan, alkavat taas auringonpaiste ja kuivat jalkakäytävät kiinnostaa. Viimeiset viisi kuukautta on mennyt käytännössä kuolinpesän asioita hoitaessa. Tästä kirjoitin tuossa aikaisemmassa blogissa. Vielä on sen suhteen tekemistä ja perikunnan talokin olisi mukava saada myytyä ennen kuin siirtyy taas lähemmäksi Välimerta.

Työympyröistä kaipaan eniten asiakastyöskentelyä ja työpaikkojen sosiaalista elämää. Ihmisiä. Kun ottanut etäisyyttä on kyllä käynyt mielessä sekin, mitataanko työpaikoilla koskaan kuinka paljon työajasta menee turhaan, usein sisäiseen sähläykseen ja kuinka paljon asiakkaalle arvoa tuottavaan työhön.

Vapaaherrana kun päättää nyt hoitaa jonkun asian, se tulee hoidettua viivytyksettä ja kokonaan. Ei tarvitse välillä hoitaa jotakin muuta, vastata kymmeneen sähköpostiin tai osallistua kolmeen palaveriin. Ja samalla unohtaa mitä pitikään tehdä.

Lisäbonuksena olen huomannut että fysiikka pysyy paremmassa kunnossa kun päivissä on selkeä rytmi. En istu autossa 50 000 kilometriä vuodessa, samalla mutustaen jotakin tai odottele seuraavaa työpäivää hotellin ravintolassa syöden aivan liian suurta iltapalaa.

Tästä on hyvä jatkaa.

Kuoleman jälkeistä elämää

Bloggauksessa on ollut muutaman kuukauden tauko. Saavuin Ranskasta takaisin Suomeen huhtikuun puolessa välissä. Alle viikko tämän jälkeen isäni menehtyi tapaturmaisesti. Aika on mennyt nyt täysipäiväisesti isäni kuolinpesän ja äitini asioiden hoitamisessa. Tässä muutamia havaintoja asioista, joihin olen törmännyt.

Ensinnäkin Suomen sairaalajärjestelmä toimii käsittämättömän hyvin. Kaikki sujui Turun Yliopistollisessa Keskussairaalassa hyvin ja saimme ensiluokkaista hoitoa vaikka lopputulos oli jo varhaisessa vaiheessa tiedossa. Hoito on myös lähes ilmaista, verorahoille saa tätä kautta täyden vastineen.

Jokaisella olisi hyvä olla kirjallisesti ilmaistu hoitotahto ja mahdollinen elvytyskielto silloin kun elvytyksellä pidennetään vain väistämätöntä. Samassa hoitotahdossa voi ottaa kantaa kipulääkityksen käyttöön. Helpoimmin tällaisten ohjeiden päivitys onnistuu osoitteessa www.kanta.fi Jokainen pystyy helpottamaan läheistensä päätöksentekoa kriisitilanteissa päivittämällä itse tahtonsa jo nyt.

Kun perheen raha-asioiden hoidosta vastaava kuolee, on puolisolla uusi tilanne. Useimmissa talouksissa on raha-asiat pidetty erillään jolloin kummallakin on ollut oma pankkitili ja toinen on hoitanut tietyt kulut ja toinen toiset. Kun henkilö kuolee, hänen pankkitilinsä jäädytetään. Nettipankki lakkaa toimimasta eikä tilistä saa välttämättä edes tietoja ennen kuin sukuselvitys on tehty. Tietyt suoraveloitukset hoidetaan, tiettyjä ei. Pankit tarjoavat myös yhteisiä ns. tai –tilejä. Tällaista tiliä pystyy käyttämään kumpi tahansa puolisoista. Puolison kuoleman jälkeen leski pystyy käyttämään tiliä itse. Uskon, että useassa perheessä olisi hyvä olla yksi tällainen tili, jolla on riittävästi varoja vaikkapa puolen vuoden kuluihin. Asiasta kannattaa jutella oman pankin kanssa jo nyt. Meillä oli onni siinä, että isäni oli koko työikänsä asioinut pienen paikkakunnan paikallispankissa. Siellä joustettiin ja hoidettiin asiat inhimillisesti. Epäilen että suurpankissa jossa palvellaan nyt jonotusnumeroa 927, asiat olisivat olleet mutkikkaampia.

Kuoleman jälkeen alkoi melkoinen paperisirkus.

Ihan ensiksi panin vireille äitini leskeneläkehakemuksen eli ns. perhe-eläkkeen. Varma auttoi asiassa ja riitti että hakemukset ja dokumentit toimitettiin yhteen paikkaan, heidän kauttaan hoitui myös Keva ja Kela. Hakemuksen käsittely kesti noin kaksi kuukautta. Muutaman kerran soitin perään ja törmäsin tilanteeseen että ”valitettavasti emme voi antaa tietoja muita kuin asianosaiselle”. Tiedätkö muuten koska isäsi ja äitisi solmivat avioliiton? Meillä tieto löytyi pohdinnan jälkeen vihkiraamatusta.

Aika nopeasti selvisi, että lesken ja perillisten tilannetta helpottaisi huomattavasti jos olisi olemassa jonkinlainen henkivakuutus. Isälläni onneksi oli muutama eläkevakuutus, joihin liittyi henkivakuutus. Henkivakuutus oli mielenkiintoisella ”hautausavustus –nimellä”. Varman kautta saatiin pieni tilitys reilun kahden kuukauden jälkeen. Mandatum Lifen laput saatiin täytettyä vasta kun kaikki virkatodistukset oli saatu ja korvaus saatiin vajaat kolme kuukautta kuoleman jälkeen. IF:issä on henkivakuutus tapaturmaisen kuoleman varalta. Ruumiinavaus tehdään näissä tapauksissa aina, niin meilläkin. Sieltä saatiin kuittaus että ruumiinavaus on tehty ja hautauslupa. Henkivakuutuskorvauksen käsittelyyn tarvitaan kuitenkin kuolinsyytutkimuksen pöytäkirja ja näiden saanti saattaa kestää mitä tahansa kolmesta kuukaudesta vuoteen. Mielenkiintoinen tehokkuus on koneistolla tämän suhteen. Ja ennen pöytäkirjaa ei tällaisen henkivakuutuksen papereita saa lähtemään mihinkään.

Summa summarum: henkivakuutus on hyvä olla. Summan voi itse miettiä, mutta vaikkapa 50 000 – 100 000 e saattaisi helpottaa lesken ja lasten tilannetta huomattavasti, kunnes perinnönjako on saatu tehtyä. Mieluiten henkivakuutus jonka korvaus ei riipu kuoleman olosuhteista ja jossa edunsaajat on listattu nimellä ja sosiaaliturvatunnuksella, ei esimerkiksi tekstillä ”omaiset”. Mikäli edunsaajana on omaiset joudut odottamaan virkatodistusten saantia.

Välittömästi aloitin myös käytännön hautausjärjestelyt. Isäni oli huolellisena miehenä laatinut A4:sen mittaiset ohjeet kuoleman varalta. Miten haudataan, mihin haudataan, missä kuolinilmoitus julkaistaan, minkälainen muistotilaisuus järjestetään ja keitä sinne kutsutaan. Jopa muistotilaisuuden tarjoilut oli listattu. Tämä dokumentti helpotti työtäni äärimmäisen paljon. Oli helppo valita hautaustoimisto ja toimia ohjeiden mukaan. Ei tarvinnut muistella miten se olikaan ja mitäpä jos kuitenkin… Silti työtä jäi vallan riittävästi kirkon valinnassa, päivämäärän sopimisessa, muistotilaisuuden tilan varaamisessa, ilmoituksen laatimisessa ja papin tapaamisessa. Pitopalvelukin piti varata ja koettaa arvata minkä verran mitäkin tarjottavaa tai tarjoilijaa tarvitaan. Koetankin saada kirjoitettua vastaavan ohjeistuksen omaankin mappiini. Pietet: ille hatunnosto käytännön toteutuksesta.

Valitsimme asianajajan hoitamaan perunkirjoitusta. Joku saattaa selvitä tästä itsekin, mutta mielestäni vajaan tonnin lasku oli toimenpiteistä kovin kohtuullinen. Suomessa on hankittava sukuselvitys ja virkatodistukset pesän osakkaista. Ajattelu menee niin, että todistus on saatava kaikilta paikkakunnilta, joissa vainaja on asunut siitä alkaen kun hän on tullut sukukypsäksi eli täyttänyt 15 vuotta. Niin absurdilta kuin tämä kuulostaakin, niin tällä pyritään löytämään vainajan mahdolliset muut lapset. Onnea vain niille, joiden vanhemmat ovat asuneet useassa maassa ja usealla paikkakunnalla. Meillä näiden dokumenttien saanti kesti reilusti yli kaksi kuukautta. Perunkirjoitus pitäisi periaatteessa suorittaa kolmen kuukauden sisällä kuolemasta ja toimittaa paikalliseen verotoimistoon. Tähän voi hakea pidennystä.

Perukirjalla on kolme tehtävää. Se on osakasluettelo eli siitä ilmenevät kaikki perilliset ja testamentinsaajat. Toiseksi se on yhteenveto vainajan varoista ja veloista. Kolmanneksi se on veroilmoitus, jonka perusteella perillisille määrätään perintövero. Perukirjaan liitetään testamentti, jos sellainen on tehty.

Testamentti olisi hyvä olla kaikilla ja se olisi hyvä pitää ajan tasalla. Jos asiat on mietitty 15 vuotta sitten jollakin tavalla, on osallisten terveydentilassa voinut tapahtua muutoksia jotka tekevät testamentin ajatuksen huonosti toimivaksi. Perheentilanteessa on voinut tapahtua muitakin muutoksia, jotka olisi hyvä ottaa huomioon.

Isältäni löytyi vuoden lopun varallisuusraportti kaikista pankkitileistä ja sijoituksista. Taas kullanarvoinen paperi kun selvitin tilannetta. Omissa sijoituksissa kannattaa miettiä myös miten likviidi sijoitus on. Isältäni löytyi mm. Osuuspankin tuotto-osuuksia. Mainio sijoitus korkopaperina – tässä korkoympäristössä -mutta varat saadaan rahaksi vasta tammikuussa 2018.

Meillä äitini ilmoitti melkein heti ettei jää asumaan yksin isoon omakotitaloon. Siitä sitten perehtymään Suomen vanhustenhuollon järjestelmään. Voin taata ettei sieltä lopu vaihtoehdot. On kunnallista, puolikunnallista ja yksityistä. On itse toimeentuleville tarkoitettua asumista, puolihoitoa, täysihoitoa ja lopullista ”säilytyspaikkaa”. On edullista ja on vaihtoehtoa jossa laadukas hoito kaikkine herkkuineen maksaa vaikkapa 5 000 euroa kuussa. On pitkää jonotusaikaa ja on nopeasti vapautuvaa. On kaupunkia, metsämaisemaa ja merinäköalalla varustettua ratkaisua. Siinäpä sitten alat perehtyä vaihtoehtoihin ja mietit mihin on varaa kuukausieläkkeellä (jos olet jo saanut laskettua lesken kokonaiseläkkeen) ja mikäli kuukausieläke ei riitä, mihin asti jo kertyneet varat riittäisivät rahoittamaan kuukausivajetta. Meillä kävi onni ja saimme hyvän asunnon palvelutalosta, jossa asuminen on varsin itsenäistä ja monia palveluita on kuitenkin saatavilla. Aika hyvä ajatus voisi olla jos vanhemmat olisivat jo itse miettineet asiaa etukäteen ja vaikkapa tutustuneet erilaisiin vaihtoehtoihin.

Tämän jälkeen mietitään ositukset ja perinnönjaot. Monessa perheessä pesässä saattaa olla omaisuutta (asunto, kesämökki, arvotaide tai muu) joka on tärkeämpää jollekin pesänosakkaalle kuin muille. Näitä pitäisi sitten saada jaettua testamentin ohjeiden mukaan ja tavaralle mahdollista arvoa arvaillen. Voisi olla hyvä ajatus kirjata tarpeeksi seikkaperäiset ohjeet testamenttiin siitä mitä kukin saa.

Se mitä ei jaeta osakkaille, realisoidaan. Meillä isoon omakotitaloon on kerätty tavaraa 35 vuotta periaatteella että mitään ei heitetä pois ja jos jotakin hankitaan, voidaan hankkia kaksin kappalein jos vaikka sattuu rikkoutumaan tai katoamaan. Kävin isäni garderobia läpi vajaan kuukauden ja vein kierrätykseen varmaankin 60 säkillistä vaatetavaraa. Tästä intouduin sen verran että kävin omatkin vaatekaappini läpi ja tein päätöksen että jos ostan uuden puvun, niin ainakin vakavasti harkitsen vanhasta puvusta luopumista. Harva tarvitsee useampaa kymmentä tummaa pukua taikka viittä frakkia. Eli less is more tai ainakin less makes life easier. Tästä on blogannut mm Minimalisti osoitteessa

http://minimalismi.fi/kuinka-luovut-turhasta/

Muusta irtaimistosta voin tämän muutaman kuukauden opin jälkeen todeta että aika harvalla esineellä on todellista jälleenmyyntiarvoa. Korut ja pienet esineet saattavat löytää uuden omistajan helposti, mutta mitä isommaksi esineet käyvät tai mitä mittavimmiksi esinekokonaisuudet (tyyliin 188 osan astiasarja), sen vaikeammaksi tavaran realisointi muuttuu.

Mielenkiintoista oli esimerkiksi etsiä pianolle uutta kotia. Ostettaessa maksoi aikoinaan insinöörin muutaman kuukauden nettopalkan, nyt on tarjottu 100 euroa kotoa noudettuna. Ystäväni lohdutti että summa on sentään positiivinen, hän joutui maksamaan omansa noudosta. Taiteestakin täytyy todeta että erittäin arvokkailla teoksilla on hinta ja keskihintaista taidetta ei ole, seuraava arvo on kymppejä tai nolla. Maku muuttuu myös sisustuksessa ja harvaan asuntoon mahtuu suuria ”herrain kalustoja” taikka useamman metrin levyisiä kaappeja, olivatpa ne kuinka huolella tehtyjä tahansa. Tällä hetkellä vuokraan yhtä hyllyä kirpputorilla jonne vien tavaraa myyntiin kun luonto ei anna periksi kaiken pois heittämistä. Mieluummin halvalla jollekin joka tulee esineestä onnelliseksi.

Oma muistiinpano: mieti mitä tarvitset ja hanki korkeintaan se. Kun hankit, on parempi hankkia tunnettuja laatumerkkejä joilla on joku arvo myöhemminkin. Artek myy paremmin vanhanakin kuin kuukauden erikoistarjous. Arabian keramiikka ja Iittalan lasit saattavat löytää uuden omistajan helpommin kuin moni muu. Kirpputoreilla näkyy muuten vieläkin Muumi-buumi, hinnat ovat kohdallaan myyjän näkökulmasta.

Nyt pitäisi sitten saada vielä talo tyhjennettyä irtaimistosta ja myytyä. Sujuvasti olen saanut työllistettyä itseni (samoin kuin veljeni ja sisareni) 90 vuorokautta kokolailla 24/7 –tyyliin. Hoidettava oli myös kaikki vanhat suoraveloitukset, lehtitilaukset, sähköt, puhelinliittymät, jätehuolto, vakuutukset, autojen jatkotarve ja jäsenyydet siellä ja täällä jne.

Tärkeintä kuitenkin että tärkeimmät asiat on saatu hoidettua ja äidilleni on sekä uusi koti että hyvät eväät uuteen elämänvaiheeseen. Eiköhän tuo irtaimiston ja talonkin realisointi saada hoidettua.

Vähän erilainen bloggaus tällä kertaa. Palaan seuraavassa blogissa taas sijoitusasioihin ja vapaaherraksi ryhtymisen ensimmäiseen 12 kk tilinpäätökseen.

 

Panaman konsuli

Vaikka olen täällä edelleen TV –lakossa, en silti ole välttynyt Panama Show:n tapahtumista. Tietoa Panamaan (ja muihin veroparatiiseihin) perustetuista yrityksistä on saatu mahdoton määrä ja tällä kertaa nähdään myös yhtiöiden todelliset omistajat. Tai oikeastaan ne omistajat, joita näillä yrityksillä on juuri silloin ollut.

Nyt ollaan sitten raivoissaan siitä että tuttujenkin pankkien kansainväliseen varallisuudenhoitoon erikoistuneet yksiköt ovat tällaiseen ”sekaantuneet”. Eli käytännössä ohjanneet asiakkaansa – jotka näitä palveluita ovat halunneet – edelleen paikallisen asiantuntijan puheille. Luku, joka on heitetty pöytään Nordean osalta, on 400 yritystä kymmenessä vuodessa. Nordealla on nettisivujen mukaan 10 500 000 asiakasta. Tämä antaa asialla hieman erilaiset mittasuhteet kuin viime päivien hulabaloo.

Tulin juuri iltakävelyltä Cannesin satamasta. Nopeasti arvioiden sieltä löytyy heti 400 luksusjahtia, jonka kotipaikka on Valetta, Guernsey, Isle of Man tai muu veroeduiltaan tunnettu paikkakunta. Kaduilla pyörii reilusti yli puolen miljoonan autoja, joiden rekisterikilpi ei ole ranskalainen. Jos haluaa laajentaa ahaa –elämystä, voi ottaa junalipun Monacoon ja katsastaa siellä olevan huvivenelaivaston.

Summa summarum: maailma on pullollaan erilaisia järjestelyjä, jotka ainakin ensi silmäyksellä vaikuttavat erikoisilta. Ensi vuonna tulee voimaan uudet yhteistyösopimukset tiedonvaihdosta monen veroparatiisinakin tunnetun maan kanssa. Valtiot hakevat uutta verotettavaa ja kaikki kivet käännetään. Vaikeaksi käy kaikenlainen filunkipeli. Hyvä näin.

Ymmärtääkseni esimerkiksi Nordean toiminta voidaan kyseenalaistaa etiikan näkökulmasta, mutta laittomuudesta ei kuitenkaan ole kyse. Laittomuuteen syyllistyy se, joka jättää omistuksensa ja tulonsa ilmoittamatta oman verotusvaltionsa viranomaisille.

Mielenkiintoista on se, ettei kukaan ole huutanut mediayhtiöitä vastuuseen. Ei siitä niin kauan ole kun monessa painetussa lehdessä oli viikoittain offshore –yhtiöiden perustamiseen erikoistuneiden yhtiöiden mainoksia. Nyt sitten ihmetellään kuka tällaisia yhtiöitä käyttää.

Viime vuosina on kiihtyvään tahtiin ihmetelty maailmanluokan yritysten alhaista veroprosenttia. Yhtiöitä, joilla verosuunnittelu on toteutettu tehokkaasti saattavat olla vaikkapa Ikea, Apple, Starbucks, Google, Pfizer ja muut saman kokoluokan yritykset. En millään muotoa vihjaa että nämä olisivat tehneet mitään laitonta – päinvastoin, uskon että kaikki on tehty lain kirjaimen mukaan viimeisen päälle oikein. Silti on päästy haluttuun lopputulokseen. Pitäisikö nyt sitten raivokkaasti lakata käyttämästä tämäntyyppisten yritysten palveluita? Saattaa mennä elämä vaikeaksi ja oma boikottilista pitkäksi.

Mielenkiinnolla odotan mitä konkreettista väärinkäytöstä paljastuu, onko rikokset / rikkomukset vanhentuneet ja saadaanko joku ylipäätänsä vastuuseen. Ja jos saadaan, saadaanko rahoja jostakin. Oma veikkaus on että sieltä löytyy muutama pienyrittäjä, joka ei ole oikein missään vaiheessa hahmottanut mitä on tekemässä ja miksi. Samoja kavereita, jotka luulevat että asumalla Virossa kuusi kuukautta ja yhden päivän vuodessa, maksaa jatkossa kaikki veronsa Viron järjestelmän mukaan.

Sinänsä oli hyvä että Nordea (niin kuin monet muutkin pankit) kertoivat minkälaisilla ohjeilla ja säännöillä toimitaan sekä nyt että jatkossa. Läpinäkyvyys on sijoittajallekin arvokas ominaisuus. Kovasti tuntui yleisö kuitenkin haluavan anteeksipyyntöjä ja katumusta. Olisi ehkä kannattanut toimia yhden tutun kaverin motolla vaimon syyttäessä milloin mistäkin. Vastasi aina että ”olen äärimmäisen syvästi pahoillani kaikesta vaikka en ole mitään tehnyt”.

Poliitikoille tämä antaa hyvät eväät jättää kilpailukykyyn tähtäävät muutokset tekemättä ja säästöt hoitamatta. Eihän meidän tarvitse kun verotettavaa löytyy triljoonia lisää kun vähän tutkitaan. Täällä Ranskassa sosiaalidemokraattien johtaja sai hetkessä maksettua sekä valtion velat että tuplattua julkisen sektorin koon, kunhan saadaan fyrkat kotiin. Voi sitä riemun määrää.

Salkun osinkovirta jatkuu:

  • Fortum            11000
  • Volvo                  1100
  • Tikkurila           1600
  • Rapala                  750
  • Kesko                 2500
  • PKC                        521
  • Aspo                    2255

Ilmaiset lounaat ovat olleet vähissä ja yleisesti ottaen kurssi on dipannut enemmän osingon irrotessa kuin mitä osinkoa on saatu / saadaan.

Salkussa en ole paljon liikkeitä tehnyt. Yhden korkorahaston vaihdoin iShares US Preferred Shares ETF: ään. Aspoa otin hiukan lisää ennen osinkoa, samoin Tikkurilaa. Myin pois iShares China Large Cap ETF:n ja iShares Global Agriculture Producers ETF:n. Toinen pikkuvoitolla ja toinen hankintahintaan. Tänään nappasin pikkusiivun Nordeaa.

Mediamyllytyksestä tuli mieleen Junnu Vainion Panaman konsuli. Siinä todetaan että köyhän ainut huvitus on vilkas mielikuvitus. Se siivet selkään saa. Toivottavasti maailmantalous parantaa juoksuaan niin että sijoittajallekin jää muutakin kuin mielikuvituksen siivet selkään. Sitä odotellessa jatkan ilmaisesta auringonpaisteesta nauttimisesta.