Teimme perjantaina matkan Ahvenanmaan saaristoon saattamaan sukulaista ja ystävää viimeiselle matkalle. Lumeton talvi takasi sen että ajomatkan sai tehdä mennen tullen pimeässä. Pimeydestä ja murheista huolimatta tunnelma oli lämmin ja valoisa. Se sai minut miettimään ihmisen osaa yhteisössä. Vastuuta, oikeuksia ja selviytymistä kaikenlaisissa olosuhteissa.
”Jokainen meistä Seglingen melkein neljästäkymmenestä asukkaasta toivottaa juuri Sinut tervetulleeksi.”
Pienessä yhteisössä kaikki tuntevat toisensa ja on itsestään selvää että apua annetaan ja saadaan. Saaren osuuskauppa – Suomen pienin – selviytyy vain mikäli kaikki ostokset keskitetään sinne ja sittenkin tarvitaan talkootyötä aika ajoin. Kauppiaskaan ei varmasti komeile verotilastoissa. Useamman työn tekeminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Kalastetaan, toimitaan lossikuskina, vuokrataan lomamökkejä, viljellään, tehdään metsätöitä ja ollaan työsuhteessa silloin kun sellaisia on. Jos joku kuvittelee selviävänsä vapaamatkustajana, niin viimeistään talvi karistaa illuusiot. Toisaalta yhdenkin yrittäjän onnistuminen näkyy koko kylän menestyksessä.
Meitä on nyt Suomessa reilut 5,5 miljoonaa. Itsestä tuntuu siltä että olemme ajat sitten kadottaneet perspektiivin siitä missä olemme, minne menemme ja mihin meidän pitäisi mennä. Valtiolla on nyt velkaa 99 miljardia eli yli 50 %:a bruttokansantuotteesta tai 45 000 euroa jokaista työssäkäyvää kohti. Vuonna 1995 käytiin 61 %:ssa BKT:sta. Joku saattaa muistaa nuo 90-luvun lamavuodet ja niitä tuskin kukaan kaipaa. Aika moni on sitä mieltä että näin ei voi jatkua ja velka täytyy joskus maksaa poiskin. Korkomenotkin saattavat yllättää kun korkotaso joskus normalisoituu. Velan kasvu muuten alkoi vuonna 2009, tasolta 54,3 miljardia joka oli 28,1 %:a BKT:sta.
Jos meitä olisi tuo melkein neljäkymmentä, olisi helppo todeta kyläneuvostossa että tämä ei toimi ja jotakin täytyy tehdä.
Toimenpiteiden vaikutukset näkyisivät heti ja tiedettäisiin kuka kiristää vyötä ja minkä verran. Sekin nähtäisiin toimiiko vai eikö toimi. Ja jos ei toimi, niin miten mennään eteenpäin. Nyt ei saada oikein päätöstä mistään ja jos saadaan niin hirveän älämölön jälkeen vesitetään päätös tai käydään viivytystaistelua barrikadeilla. Tai sitten tehdään Kimmo Kiljuset ja ajetaan eläkeindeksin rukkaamista niin että nuoremmilta viedään varmasti viimeinenkin eläketurva. Sellainen projekti saattaa tuoda aika nipun henkilökohtaisia ääniä.
Jos Suomen väkiluku suhteutetaan koko maailman väkilukuun ja jos taas Suomi edustaa koko maailmaa, niin meitä on tässä kylässä 4 321 asukasta. Työssä meillä on 1 885 ihmistä. Näistä valtion leivissä on 105 henkilöä, kunnan tehtävissä 340. Kirkon palveluksessa meitä on 17. Se tarkoittaa sitä, että jokainen menestyvä yrittäjä – saarella meitä on 240 – on tärkeä, jokainen työpaikka näkyy koko kylän hyvinvoinnissa. Keskittämällä ostokset omaan kyläkauppaan varmistetaan elintarvikkeiden ja palveluiden saanti ympäri vuoden. Jokainen tällä saarella voi vaikuttaa omalla osaamisellaan, ahkeruudellaan ja työllään saaren menestykseen. Kun vielä saataisiin kalajalosteiden ja saaren sahan puujalosteiden vienti nousuun, niin saatamme päästä vähän helpommalla.
Onnea ja menestystä kyläneuvos Sipilälle sekä voimia koko ”kyläneuvostolle” saaremme asioiden ajamiseksi parempaan jamaan.
Saarelta salkkuun.
Joulukuu on ollut vauhdikas. Trumpin vaalivoitto olikin markkinoille hyvä uutinen. Yhdysvaltojen elvytyksen uskotaan jatkuvan fiskaalisena, infrastruktuuria rakennetaan, tietyistä sääntelyistä luovutaan. EKP jatkaa rahan pumppaamista talouteen. Italian Renzin tappio kansanäänestyksessä ei jaksanut aiheuttaa paniikkia. Santa Claus -ralli on ollut päällä ja öljyn hintakin on noussut sopivasti. Taalan vahvistuminen hyödyttää sinne sijoittaneita ja Euroopan vientiyrityksiä. Saa nähdä mikä on taas se seuraava aavikkopalo, joka uhkaa.
Atria on noussut mukavasti. Myin 1/5 osan pois ja otin tilalle lisää Raisiota. Kasvipohjaisten elintarvikkeiden pitäisi parantaa edelleen kilpailukykyään ja Rihkon Matti on tehnyt firmassa hyvää työtä. Nyt, kun Brexit on nakertanut puntaa ja punta Raisiota, sain tehtyä ostoksen tasoon jonka pitäisi antaa kasvava, yli 5 %:n osinkotuotto.
Volvot myin pois kohtuullisella voitolla ja tilalle Spondaa, josta irtosi jo välillä osinkokin sekä edellisestä myyntihetkestä noin 15 % halvempaa Fortumia.
Norjalainen Questerre Energy on nyt nykäissyt 335 % ylös vuodenvaihteesta. Myin puolet pois ja jään odottamaan miten Kanadan Quebecin energiapolitiikka näkyy yrityksen kurssissa. Tämä sijoitus muistuttaa kyllä enemmän rulettia kuin perinteistä sijoitustoimintaa.
Eforen myynnistä saadut tappiot antoivat mahdollisuuden ottaa voitot kotiin PKC Groupista. Saadut rahat sijoitin Omega Healthcare Investorsiin.
Osinkoja saatu Sponda, Omega Healthcare, L Brands ja kuponkikorko UPM 2027 taalamääräisestä lainasta.
Joulua odotellessa on aika rauhoittua ja miettiä saisiko harkituilla jouluostoksilla kassavirtaa ja töitä kylämme yrityksille. Pelastusarmeijan joulupataankin tai kirkon keräyksiin voi antaa ylimääräisistä. Sillä saattaa kirkastaa monen joulun.
parempi suunnitelma 