SUD, eli Subjective Units of Disturbance Scale, mittaa johonkin tapahtumaan liittyvän negatiivisen tunteen voimakkuutta. Yleensä skaala on nollasta kymmeneen, jossa kymmenen kohdalla ollaan suurimmassa mahdollisessa häiritsevyydessä.
Pörssin kehitys ei ole vielä aiheuttanut äärimmäistä potutusta, mutta kyllä viimeiset kuukaudet ovat nostaneet viisarin ainakin kuuteen. Kohta ollaan lasketeltu kaksi vuotta. Keskuspankkien koronnostot purevat: inflaatio hellittää selvästi. Konkurssejakin saadaan, muitakin kuin nyrkkipajoja. Yhdysvaltojen Keskuspankki FED ei kuitenkaan ole tyytyväinen ”liian vahvaan työmarkkinaan” ja nyt pelätään vielä joko uutta koronnostoa tai ainakin ”pidempään jatkuvaa korkeiden korkojen aikaa”. Euroopan Keskuspankki EKP tulee hieman jälkijunassa muttei täälläkään uskalleta veikata ainakaan koronlaskuja. Mieluummin vielä ainakin yksi nosto.
Mitä sitten? Inflaation laantuminen on toki kuluttajalle hyvä, mutta se parantaa ostovoimaa aika verkkaisesti. Korkeat korot taas purevat Suomessa asuntolainoihin ja kulutusluottoihin vauhdilla. Olemme niitä harvoja maita, joissa asuntolainat ovat perinteisesti sidottu 12 kk korkoon. Monelle nuoremmalle tilanne on täysin uusi. Kun kalkyylit on tehty vaikkapa kahden prosentin korolla ja 20 vuoden takaisinmaksulla, saa viiden-kuuden prosentin korkotason tilanteen todella vaikeaksi. Aivan oma lukunsa ovat uudet talonyhtiöt, joissa on messevä talonyhtiön laina ja parhaimmillaan vuokratontti. Siinä saattaa huomata kantavansa riskin myös naapurin maksamattomista velka-osuuksista.
Niin kauan kuin tilanne on tämä, ovat asuntokauppa ja rakentaminen enemmän tai vähemmän jäissä. Kansantaloutta lukeneet muistavat hyvin minkälaisella voimalla kaikki rakentaminen ruokkii taloutta. Ongelmat valuvat sieltä tehokkaasti eteenpäin.
Korkosijoittaminen on osakesijoittamisen vaihtoehto. Monta vuotta hoettiin mantraa ”vaihtoehtoja ei ole” kun korot olivat nollassa tai negatiiviset. Nyt on. Moni institutionaalinen sijoittaja miettii tarkkaan kannattaako metsästää neljän-viiden prosentin kassavirtaa osakkeista, kun saman tuoton saa lähes riskittömästi velkakirjoista. Tämä on näkynyt varsinkin vakaiden ”infra-osakkeiden” hinnoittelussa mutta käytännössä muissakin. Kolmannen kvartaalin tuloksiakin arvioidaan vähän huolestuneina.
Intrumin tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa kuluttajista saa rahansa joko riittämään ainoastaan nippanappa tai kuluttaa enemmän kuin saa tuloja. Keskimääräinen vaje on 232 euroa kuussa. Noin 35 % on jättänyt laskuja maksamatta eräpäivänä. Yhdellä viidestä ei ole minkäänlaista käteispuskuria yllättäviin menoihin. Tiukimmilla ollaan Isossa-Britanniassa, Sveitsissä, Irlannissa, Saksassa ja Kreikassa. Yhdysvalloissa Joe Average kuluttaa vielä aika hyvin vaikka sielläkin on kuluttajien luottamusindeksi laskenut. Saakin nähdä, onnistuvatko keskuspankit nitistämään inflaation niin tehokkaasti, että taloudet tippuvat kanveesiin.
Suomessa tuli taas oltua heinäkuun puolesta välistä syyskuun loppupuolelle. Kelit olivat perinteiset. Ensimmäiset neljä viikkoa toteutin Murphyn lakia ja kastuin varmaan joka kerta kun astuin asunnolta ulos. On kumma, miten onnistuu valitsemaan juuri sen tunnin, jolloin sataa. Rehellisyyden nimissä todettakoon, ettei viileämmät kelit häirinneet tällä kertaa. Vaihtelu virkistää.
Kaikennäköistä huoltoa sain toteutettua. Autot on taas huollettu ja katsastettu. Jälkikasvu on ollut ahkerana kesämökillä ja korjannut rakennuksia. Matkaseuralainen sekosi taas marjoista ja sienistä ja jäi itse asiassa vielä Suomeen täyttämään pakastinta ja pyörittämään kuivuria. Luulen, että ranskalaiseen keittiöön yhdistetään täällä taas suomalaisia sieniä. Sain vietettyä myös syntymäpäiviä ja tuettua sitäkin kautta paikallista talouselämää – toki ranskalaisilla juomilla.
Salkkujen tilanne on ollut haasteellinen. Suhteellisesti pitäisi varmaan olla tyytyväinen, kun Nordnetin käppyrä näyttää alle viiden prosentin pudotusta vuoden alusta ja indeksi on pudonnut yli kymmenen. Kahdentoista kuukauden tuotto on sentään plussalla. Tuskin tässä kelit hetkessä ihanteellisiksi muuttuvat mutta sen verran uskallan jo ennustaa, että nyt ja lähikuukausina tehdään hyviä ostoksia siihen kuuluisaan pitkään salkkuun.
Itsellä ”hevosten vaihtaminen” on ollut vaikeaa: tuntuu siltä, että kun yhden osakkeen surkeuteen kyllästyy, niin heti saa valittua seuraavan ongelmatapauksen. Viimeisimpänä esimerkkinä Fortum, jota uskalsin pitkän tauon jälkeen ottaa salkkuun. Se on nyt ehtinyt pudota 16,5 prosenttia viimeisen kuukauden aikana. En kyllä viitsi myydäkään. Pientä ja kohtuullisen nopeaa kauppaa on tullut tehtyä tavallista enemmän. Muutama satanen sieltä ja toinen täältä. Varsinaisen tilin olisi tehnyt, kun olisi ollut poissa markkinoilta kokonaan. Vanha viisaus kyllä varoittaa että markkinoiden ajoittaminen on kallis harrastus.
Piti taas palauttaa mieleen se alkuperäinen suunnitelma: investoin osinkoa maksaviin osakkeisiin ja rahoitan kuluni täysin osingoilla.
Katsaus osinkoseurantaan kertoo, että tänä vuonna olen saanut osinkoja 158 000 euroa, joten tulot kattavat hyvinkin menot ja marginaaliakin jää. Suunnitelma on toiminut tältä osin. Tuosta puuttuu vielä muutama jo irronnut osinko, joka ei ole vielä napsahtanut tilille. Loppuvuoden maksajiakin löytyy vielä nippu.
Avasin kiusallani henkivakuutuksen Nordnetiin. Josko saisi norjalaisten osakkeiden osingot sinne ilman ylimääräisiä ennakonpidätyksiä. Hinnoittelu vaikutti ihan kilpailukykyiseltä. Kun vielä osakesäästötilille saa jatkossa – toivottavasti – sijoittaa enemmän, niin meillä on riski siitä että kansa vaurastuu.
Entinen työnantajakin listautui pörssiin ja on ollut pörssin vaihdetuimpia osakkeita tämän viikon. Sitä oli tippunut Sampo -omistusten suhteessa jo salkkuihin. Otin Mandatumia hiukan lisää. On kohtuullisen varma osingonmaksaja jatkossa ja kun toimiva johto löi ihan ikiomaa rahaa yritykseen, niin eivätköhän ne jollakin konstilla väännä itsensä plussalle. Analyytikot yrittävät arvailla ”oikeaa hintaa” ja kun samalla tavaraa lingotaan ulos niistä salkuista, joihin kuuluu Sampo muttei Mandatum, niin kurssiheiluntaa riittää. Mukavaa joka tapauksessa, että pörssiin listautuu yrityksiä, joilla on muutakin kuin vakuuttava Business Plan.
Täällä Cannesissa on ollut taas helppo ottaa etäisyyttä markkinamurheisiin. Klassisten puuveneiden kisat – Les Regates Royales – päättyi viikonloppuna. Upea tapahtuma kerta kaikkiaan. Osallistuvissa veneissä on kiinni sekä melkoinen määrä rahaa että työtunteja. Vanhimmat veneet ovat reilusti yli sata vuotta vanhoja ja kiiltävät kymmenen lakkakerroksen kanssa kuin juuri pakasta vedetyt. Kisat ovat enemmän näyttäytymistä ja yhdessäoloa kuin ylähuuli tiukkana purjehtimista. Kaupungin asukkaatkin kävivät sankoin joukoin ihastelemassa laivastoa.
Yksi opiskelukaverikin (ensimmäiseltä kierrokselta) tuli kollegansa kanssa piipahtamaan. Järjestävät vastaavaa tapahtumaa Palmassa, joten reissu kävi hyvin työmatkasta. Samaan aikaan kurvasi ”hivenen nuorempi” opiskelukaveri (toiselta kierrokselta) moottoripyörällään tätä kautta. Oli kiertämässä taas Provencen maisemia prätkällään, joka on kuulemma maanmainio ”naked bike”. Muillekin maallikoille tiedoksi: nakupyörässä ei ole mitään kuljettajan kasvojen ja tien välissä. Saatiin yhdessä kiitettävästi tuettua paikallista mereneläviin erikoistunutta ravintolaa hivenen pidemmällä kaavalla
Juuri nyt täällä on Duty Free & Travel Retail -messut. Olin sunnuntaina kävelyllä La Croisette bulevardilla ja ihmettelin kun kaikki ultraluksuskaupat pitivät oviaan auki ja niissä parveili väkeä samppanjalasi kourassa. Messujen lämmittelyn cocktailparty, totta kai. Porukkaa oli paljon ja maallikolle näytti siltä, että näillä messuilla tehdään myös liiketoimintaa. Sekä ylä- että alakerrassa on messuväkeä vuokralla. Työpäivät näyttävät venyvän muttei syyttä: kotiin tullessa on useampi kassi ”näytteitä”. Ranskalainen kosmetiikkateollisuus on ainakin hyvin edustettuna.
Muuten on päivät kuluneet entiseen malliin. Kiertelyä paikallisella torilla, vihannesten ja hedelmien ostoja. Lounas joko kotona tai paikallisessa ravintolassa ja illalla kävelylenkki rantabulevardeilla. Täytyy todeta, että suoraan kypsinä ostetut hedelmät ovat jotakin muuta kuin Suomen kuljetusketjun läpikäyneet. Italiassa on erinomainen espresso, mutta ei tämä paikallinenkaan sille juuri jää jälkeen.
Mietin josko Painonvartijoille voisi lanseerata kilpailijan: Pörssinvartijat. Reilumpi ruokailu olisi sallittua ainoastaan pörssin nousupäivinä. Tuohon voisi sitten ynnätä muutaman maksullisen paketin erilaisia ruokakasseja kuten OMXH25 gluteeniton ja Nasdaq laktoositon. Voi olla, että viime kuukausina olisi joutunut tyytymään varsin vaatimattomiin annoksiin.
Perinteisesti vuoden viimeinen kvartaali on ollut pörsseille suotuisa. Saa nähdä miten meille käy tänä vuonna. Toivottasti ainakin SUD -skaalan luvut pysyvät lähellä nollaa.
Tehkää hyviä ostoksia. Jos ei muuten, niin siihen Pitkään Salkkuun.
parempi suunnitelma 
Hei, kiva blogi jota tulee seurattua. Olen innokas amatööri sijoittaja ja kysynkin ajatuksia sijottamisesta. Myin yrityksestäni osuuden ja tarkoitus olisi saada kaivettua 5-6% varmahko tuotto jolla jo eläisin talvet ulkomailla 🙂 Olen 32 vuotias ja puhtaalta pöydältä saisin lähteä tässä markkinassa sijoittamaan. Lähtisitkö tilanteessani indekseillä vai osinkotuottoa hakien kohti tavoitetta 🙂 Jatkuva seuranta ja veivaaminen ei ole minun juttu. Karkeita ajatuksia olis kiva kuulla.
TykkääTykkää
Ensinnäkin, onnittelut yrityskaupasta.
Jos olisin sinä, kävisin kuuntelemassa muutaman palveluntarjoajan ehdotukset. Siellä käydään läpi kokonaistilanne (tulot, velat) ja tulevaisuuden suunnitelmat esimerkiksi työnpaikan (ja sitä kautta kassavirran) suhteen. Ne on ihan hyvä saada paperille.
Sitten pohditaan teknisiä ratkaisuja eli kannattaako mahdollisesti sijoittaa suoraan (arvo-osuustili), kannattaako ottaa käyttöön osakesäästötili ja sopisiko esimerkiksi henkivakuutuksen näköinen sijoitusvakuutus suunnitelmiin.
ETF iä harva mainostaa, mutta erityisen matalakuluista etf ää on kyllä vaikea selättää jatkuvasti. Toki ajoittain löytyy erittäinkin hyvin menestyviä aktiivisia sijoitusrahastoja.
Itse olen tykännyt siitä että salkussa on suoria(kin) omistuksia, tulee seurattua näitä yrityksiä ja näkee ylä- ja alamäet helpommin kuin laajalla hajautukselle. Innokkaalle sijoittajalle varmaan salkkuun sopii näitä joku määrä.
Akateemisen teorian mukaan itse pyöritetty salkku on aina liian suppea ja tulee ennemmin tai myöhemmin häviämään indeksille. Tai jos voittaa, niin löytyy heti joku laskelma jossa näytetään että pärjääminen johtuu siitä, että olet ottanut enemmän riskiä 🙂
Anyway, käy kuuntelemassa muutama esitys mutta älä vedä nimeä paperiin.
TykkääTykkää