Kuukausi: syyskuu 2016

Vapaaherran ensimmäinen tilinpäätös

Nyt on sitten takana reilu vuosi vapaaherrana. Ensimmäisen Parempi Suunnitelma –blogin merkintä on päivätty 16.8.2015. Siinä pohdin tämän ratkaisun haasteita ja riskejä.

Ensimmäisinä mieleen tulivat ajankäyttö ja riittävä määrä tekemistä. Rahavirtojakin olin mietiskellyt pitkään: riittävätkö pääomatulot vai iskeekö pörssiromahdus, pyyhkien osinkovirrat murto-osaan? Miten on vuosi mennyt, mitä on opittu?

Murphyn lain mukaan pörssi niiasi välittömästi oikein kunnolla. Alas tultiin elokuun lopulla ja syyskuussa 15 – 20 %:a. Loppuvuonna tilanne korjautui kunnes taas helmikuussa ja nyt kesällä Brexitin mukana otettiin takapakkia.

Pörssiliikkeissä ei sinänsä ole mitään uutta, aina on jossakin joku uhka tai tulipalo joka ottaa kursseista ilmaa pois, kunnes taas ahneus voittaa pelon. Kun ei tee suuria virheitä paniikissa, asiat yleensä korjaantuvat ajan mukana.

”Sälj inte, kurserna brukar nog stiga på det långa loppet” ohjeisti kirjanpitäjäni yhdeksänkymmentäluvun alkupuolen myrskyissä. Fiksu mies.

Seuraan itse tuloja, menoja ja sijoitusten kehitystä Moneydance –sovelluksella. Sen mukaan vuosi meni ihan mallikkaasti: varoja on nyt enemmän kuin vuosi sitten (noin 3 % plussalla) eikä ”pesämunaan” ole tarvinnut koskea. Viimeisten 12 kk pääomatulot kattavat kaikki menot ja jäljelle jää vielä kohtuullisesti eli noin 30 %:a turvamarginaalia.

Jos et ole koskaan seurannut mihin rahasi menevät, niin suosittelen lämpimästi jonkinlaista kirjanpitoa. Ruutupaperilla ja pankin tiliotteella saattaa aloittaa, Excelillä saa jo todella hyvän kuvan tilanteesta. Netti on lisäksi pullollaan erilaisia appseja, joilla homma sujuu käden käänteessä.

Sovellus kertoo kulujakauman. Eniten vievät henkilökohtaiset kulut (ruoka, vaatteet, ravintolat, kirjat, lehdet, nautintoaineet yms.) 25 %, matkailu (lennot, majoitus, kielikurssit, ulkomaan elinkustannukset) 17 %, asuminen Suomessa 14 %. Jälkipolven asumiseen ja opiskeluihin on investoitu (18%).

Kuluja en ole sen kummemmin karsinut. Aikaisemmin ajoin työmatkoja noin 50 000 km joten vaihdoin auton pienempään. Polttoainekulut ovat huomattavasti alemmat kuin ennen ja samalla jäi dieselkäyttömaksu historiaan. Vakuutuksia olen välillä kilpailuttanut. Nyt olen ollut savuttomana nelisen kuukautta, päivittäisten sikareiden jättämisestä tulee varmasti jonkinlainen säästö.

Jos pitäisi elää visusti, niin kuluja olisi varmasti helppo pudottaa merkittävästi. Toisaalta en ole ostanut Porchea, Aston Martinia, Teslaa taikka Bentleytä, joten osa ystävistä pitää minua varsinaisena saiturina. Veneisiinkin on moni tuttu saanut upotettua melkoisen määrän varoja.

Blogeista löytyy loistavia tarinoita siitä miten tulla toimeen vähemmällä silloin kun niin halutaan. Tuossa muutama hatunnoston arvoinen suoritus: P. Ohatta (http://www.pohatta.com), Downshiftaaja listaa kaikki tulonsa ja menonsa (http://downshiftaaminen.blogspot.fi/). Matkalla vaurauteen (https://matkallavaurauteen.com/) asettaa selkeät tavoitteet ja seuraa niitä. Kannattaa lueskella ja miettiä voisiko itse parantaa taloudellista tilannettaan nyt ja tulevaisuudessa.

Julkisuudessa on paljon riepoteltu vakuutussäästämistä. Annetaan ymmärtää että sitä kautta pystyy jättämään veronsa kokonaan maksamatta. Itse teen suuren osan sijoituksistani vakuutuksen sisällä ja täytyy todeta että on tilanteita, joissa vakuutussäästäjä on varsinainen himoveronmaksaja. Mitalin arvoiseen suoritukseen pääsee kun omistaa suoraan ulkomaisia osakkeita vakuutuksessa. Osingoista peritään monessa maassa lähdevero jota ei hyvitetä vakuutuksessa. Kun sitten nostat voittoja ulos, maksat pääomatuloveron koko määrästä. Silloin päästään yli 50 %:n veroon maksetusta osingosta!

Olen nyt purkanut muutamia näistä omistuksia ja siirtänyt niitä Nordnet:iin, jossa alkuperämaassa peritty lähdevero hyvitetään lopullisessa verotuksessani. Muuten vakuutussäästäminen antaa erinomaisen helpon, vaivattoman ja joustavan tavan säästää. Näissä suorissa omistuksissa jää helposti kurssinousun vangiksi. Kun sijoitus on noussut huomattavasti, tullaan tilanteeseen jossa sijoitusta ei kerta kaikkiaan kannata myydä vaikka joku toinen osake / sijoituskohde muuten kiinnostaisikin. Kilpailevan kohteen kun pitää tuottaa reilut 30 %:a paremmin jotta päästään edes samaan lopputulokseen.

Olen ostanut nyt suoraan ruotsalaisia osakkeita, erityisesti Nordeaa, Investoria ja Hennes & Mauritzia. ETF:t täytyy katsastaa kun ehtii ja siirtyä mieluummin niihin, jotka eivät maksa osinkoa. Ovat siis kasvurahaston kaltaisia. Vakuutussäästöissä on otettu Raisiota, Spondaa ja Cityconia lisää – vaikka juuri luin talouslehdistä että nyt siirrytään tylsistä, defensiivisistä osakkeista kunnon kasvupapereihin.

Kuluuko aika?

Itsellä on aika kulunut mainiosti. Vajaat puolet ajasta on mennyt Ranskassa, opiskellen kieltä ja seuraten paikallista elämänmenoa. Nyt kun syksy tekee tuloaan, alkavat taas auringonpaiste ja kuivat jalkakäytävät kiinnostaa. Viimeiset viisi kuukautta on mennyt käytännössä kuolinpesän asioita hoitaessa. Tästä kirjoitin tuossa aikaisemmassa blogissa. Vielä on sen suhteen tekemistä ja perikunnan talokin olisi mukava saada myytyä ennen kuin siirtyy taas lähemmäksi Välimerta.

Työympyröistä kaipaan eniten asiakastyöskentelyä ja työpaikkojen sosiaalista elämää. Ihmisiä. Kun ottanut etäisyyttä on kyllä käynyt mielessä sekin, mitataanko työpaikoilla koskaan kuinka paljon työajasta menee turhaan, usein sisäiseen sähläykseen ja kuinka paljon asiakkaalle arvoa tuottavaan työhön.

Vapaaherrana kun päättää nyt hoitaa jonkun asian, se tulee hoidettua viivytyksettä ja kokonaan. Ei tarvitse välillä hoitaa jotakin muuta, vastata kymmeneen sähköpostiin tai osallistua kolmeen palaveriin. Ja samalla unohtaa mitä pitikään tehdä.

Lisäbonuksena olen huomannut että fysiikka pysyy paremmassa kunnossa kun päivissä on selkeä rytmi. En istu autossa 50 000 kilometriä vuodessa, samalla mutustaen jotakin tai odottele seuraavaa työpäivää hotellin ravintolassa syöden aivan liian suurta iltapalaa.

Tästä on hyvä jatkaa.

Advertisement