Kuukausi: tammikuu 2017

Kylmiä öitä ja Mistral-tuulta

Taas on viikko takana ranskan opiskelua Aix-en-Provencessa. Tämän kielen opiskelu palauttaa taatusti maan pinnalle, jos on ollut siinä uskossa että homma on niin sanotusti hanskassa. Ei muuta kuin eteenpäin: toujours avancer!

Muutama asia on osunut täällä silmään.

Turvallisuutta on parannettu ja kävelykatuja on osittain blokattu läpikulkuliikenteeltä. Monennäköistä betoniporsasta ja metallikaidetta on ympätty katukuvaan. Poliisi on jonkin verran enemmän näkyvillä mutta ei silmiinpistävästi. Ihmiset ovat ottaneet fatalistisen asenteen, aivan niin kuin muullakin. Terrorismi on nykypäivää eikä mikään yhteiskunta pysty siltä kokonaan suojautumaan. Valitettavasti.

Kylmä sää on aiheuttanut enemmän murheita. Pakkanen ja äärimmäisen kovat tuulet pudottivat useamman satatuhatta taloutta sähköverkosta Pohjois- Ranskassa. Tällä hetkellä varoitetaan lumesta ja jäisistä teistä Korsikassa. Isompia katastrofeja ei ole koettu. Samaan aikaan täällä käydään keskustelua tulevaisuuden energiaratkaisuista ja ilmastosopimuksen soveltamisesta. Tällä hetkellä suurin osa energiasta on ydinenergiaa, noin 75 %:a. Moni ydinvoimaa tuottavista laitoksista on huollon alla ja sähkönhinta on noussut. Isommissa kaupungeissa kärsitään huonosta ilmasta ja presidentin vaalikampanjassa on väläytelty dieselautojen totaalikieltoa. Täällä etelässä kelit ovat suomalaisittain mallikelpoiset vaikka paikallisille onkin ”scandale” kun joutuvat aamuisin rapsuttamaan autojen ikkunoita puhtaiksi.

Presidentinvaalit ovat tosiaan työn alla ja vasemmisto valitsee nyt ehdokastaan. Kandidaatit ovat ottaneet kantaa mielenkiintoisiin asioihin: pakolaispolitiikkaan, suhteesta Euroopan Unioniin, Yhdysvaltoihin ja erityisesti Trumpiin. Koulutukseen kaivataan panoksia ja nuorisotyöttömyyteen lääkkeitä. Työreformista ja sosiaaliturvasta keskustellaan paljon ja nuoria äänestäjiä houkutellaan väläyttämällä kannabiksen laillistamista. Kaiken kaikkiaan kovin erilainen show kuin Suomessa. Juuri oli haastattelussa Marine le Penin väki, kampanjarahoitus on vielä työn alla.

Hintataso on edelleen tietyissä tuotteissa hyvin edullinen. Elokuvissa voi käydä niin paljon kuin haluaa (noin 600 filmiä vuodessa) hintaan 23,50 e kuussa. Kävin teatterissa hintaan 11 e, sisälsi kahvit. Koko päivän ekskursio bussilla ja oppaalla lähiseuduille kustansi 25 euroa. Lounaat ovat hivenen Suomen lounastarjouksia kalliimpia. Espresso, uunituore croissant ja puristettu tuoremehu irtoaa hintaan 3,90 e. Jostain syystä tuli Helsinki-Vantaan hintataso mieleen… Ravintolat ideoivat uusia konsepteja: kurssikaveri kävi ”Atelier Cuisinier” -lounaalla eli tekivät ruuat yhdessä ravintolan kokin kanssa hintaan 17 e. Lasi viiniä maksaa alle 2 euroa kaupungin paraatipaikoilla.

Itse olen seurannut Trumpin kommenteja ja suhdetta rakkaaseen itänaapuriimme ja aika huolestuttavalta näyttää. Voisi sanoa että Eurooppa on turvallisuuspolitiikassa omillaan samaan aikaan kun pakolaiskysymykset ovat ratkaisematta. Talouskasvu on vasta heiveröisellä alulla. Kauppasota saattaa alkaa pienistä liikkeistä, joissa nokitetaan kukin vuorollaan. Samanaikaisesti rangaistaan milloin milläkin sakoilla: miljardi siitä ja kymmenen miljardia tästä.

Mikä on Euroopan vastareaktio, jos itänaapuri päättää laajentaa reviiriään kattamaan vaikka Baltian maat? Tai Suomen? Talouspakotteet? Syvä paheksunta? En nyt ainakaan ensimmäisenä lähtisi tekemään kiinteistösijoituksia Baltiaan.

Vuoden lopun salkkuraportit on saatu ja vuosi meni varsin mallikkaasti, vaikka välillä tuntui että tästä ei tule mitään.

Sijoitusvarallisuuden arvonnousu oli reilut 20 %:a. Ja kun olen elänyt sijoitusvarallisuuden tuotoilla, tuohon pitäisi oikeastaan lisätä vielä elinkustannukset. Eli täytyy olla erittäin tyytyväinen lopputulokseen.

Suurimmat positiot kotimaassa nyt:

Citycon. Erinomaisen osinkotuoton kiinteistöyhtiö. Defensiivisyyttä salkkuun.

Raisio Oy, kymmenen pinnaa miinuksella. Toivottavasti Rihkon Matille löytyy hyvä seuraaja joka ymmärtää että osakeyhtiössä ajetaan omistajien asiaa. Uskon nousevan osinkovirran jatkuvan ainakin muutaman vuoden.

Nokia, neljä prosenttia miinuksella. Osinkotuotto kunnossa. Markkinoiden elpymistä odotellaan. Mobiilidatan käyttö kasvaa edelleen eikä loppua näy.

Lassila & Tikanoja. Mukavan defensiivinen paperi, joka on ollut salkussa todella pitkään.

Aktia. Kotimainen pankki. Osinkotuotto kunnossa ja vakaa omistajaohjaus. Suorasta osakesalkusta löytyy samanmoinen siivu Nordeaa.

Omistukset yhtiöissä YIT, Fortum ja Kemira ovat samaa luokkaa. YIT on noussut mukavasti pohjamudista. Kemiralla on ainekset parempaan ja Fortuminkin kassa saadaan toivottavasti tuottavaan työhön. Tuulivoiman tukikysymykset pitäisi saada ratkaistua: tällä hetkellä Fortum ottaa suoraan takkiin valtion antamasta tuulivoiman hintatuesta. Jälkiviisaana voi todeta että sähköverkkojen antama tuotto tuntuisi nyt aivan riittävältä.

Atria on noussut hyvin. Samaa suuruusluokkaa ovat sijoitukset Aspoon, Metsoon ja Spondaan. Välillä mietityttää muutokset ihmisten ruokavaliossa. Reagoivatko lihataloina tunnetut talot tähän muutokseen riittävästi?

Pienemmät sijoitukset löytyvät vielä Tikkurilasta ja käännettä – ehkä turhaan – odottavista Stockmannista ja Rapalasta. Efore-positiota kevensin lopullisesti turhautuneena, mutta on sitäkin vielä siivu jäljellä. On ollut hämmentävää katsoa yhtiön tarpomista syvässä hangessa ja kompastumista milloin asiakkaiden muutoksiin, milloin omiin rekrytointeihin.

Kokonaisuudessa kotimaassa reilut puolet sijoituksista. Ulkomaan paino otettu iSharesin ETF:illä ja muutamalla suoralla osakeomistuksella (Omega Healthcare, L Brands, Coca Cola, H&M, Investor, Cloetta, Unilever, Tesco ja Raifeisen suurimpina). Tänä vuonna ulkomaisten sijoitusten tili tuli dollarin vahvistumisena kun taas punnan syöksy söi tuottoja.

Salkkua tuli veivattua tavanomaista enemmän.

Riemuntunteen sain siitä että onnistuin purkamaan omistuksen Questerre Energyssä voitolla. Vuosi sitten positio oli vielä vaatimattomat 69 000 euroa miinuksella. Hyvä esimerkki sijoituksista, jotka muistuttavat enemmän rulettia kuin sijoittamista. Useampi muukin kauppa tuli tehtyä hyvällä voitolla: Kesko, UPM, PKC (ollut salkussa todella pitkään), Fortumia tuli sekä myytyä että ostettua (halvemmalla takaisin). Metson kevennys tapahtui hyvällä voitolla. Vincitillä tuli erinomainen prosentuaalinen tili, mutta minimaalinen euromäärä. Neste kävi salkussa ja hyvällä voitolla pois.

Tappiolla myin Eforea ja Outoteciä.

Katsoin kiusallani vanhaa Exceliä omistuksista vuonna 2010. Taas tuli todistettua että vaikka osa myynneistä on mennyt nappiin, niin osa olisi saanut jäädä tekemättä – niin hyvältä kun päätös silloin näyttikin. Jos en olisi myynyt, minulla olisi nyt UPM:ää 240 000 eurolla ja Huhtamäkeä 372 000 eurolla. Handelsbankenin ja SCA:n omistukset näyttäisivät myös kuusinumeroisilta. Täytyy pistää muistilappuna k.o. salkun raportti seinälle. Myynnin jälkeen tuppaa olemaan vaikeaa muuttaa mieltään ja ostaa kalliimmalla takaisin, vaikkei se sen kummempi kauppa ole kuin muutkaan.

Osinkoja sain vuoden aikana suunnitelmien mukaan, hitusen alle 80 000 e. Siinä mielessä Parempi Suunnitelma on toiminut niin kuin pitääkin. Tälle vuodelle odotan maltillisesti kasvavaa osinkovirtaa. Osa ETF:istä on vaihdettu kasvuosuuksiin tai ”accumulating” tyyppisiin ETF:iin. Ei joudu maksamaan veroja useampaan kertaan niin kuin vakuutussäästäjille saattaa ulkolaisten omistusten suhteen käydä.

Geopolitiikkaa, mahdollista kauppasotaa ja valuuttakursseja joutuu varmasti tänä vuonna miettimään ja säätämään salkun allokaatiota sen mukaan. Muuten kannattanee välttää liikaa hötkyilyä.

Täällä sanotaan että pohjoinen Mistral-tuuli ”chasse les nouages” eli ajaa pilvet pois. Toivottavasti Euroopassa puhaltavat talouden ja maailman politiikan tuulet tuovat lopulta kuitenkin auringon esiin.

Osinkokevättä odotellessa.