Avainsana: citycon

Top Gun

Vain 36 vuotta sitten istuin elokuvissa ja näin kuin ”parhaista parhaat” laivaston lentäjät pelastivat maailman. Tai ainakin yhdysvaltalaisen tiedustelualuksen autoritäärisen valtion kynsistä. Tom Cruise teki vaikutuksen moottoripyörällään ja nahkatakillaan, Kelly McGillis hehkui lentäjien kouluttajana ja Maverickin salarakkaana. Berlin teki ”Take My Breath Away” -biisistä maailmanlaajuisen hitin. Veikkaan että moni toiveikas nuorimies on tanssinut illan viimeisiä biisin tahtiin.

Yhdysvaltojen ilmavoimilla oli ollut aikaisemmin rekrytointivaikeuksia, jotka nekin saatiin hoidettua yhdellä elokuvalla. Jokainen halusi olla Top Gun.

Cannesin elokuvajuhlien otsikoiden ykkönen oli tänä vuonna Top Gun: Maverick. Tom Cruisen esiintymistä säestivät Ranskan ilmavoimat ylilennoillaan. Seitsemästä hävittäjästä lähtee komea ääni ja niillä saa maalattua Ranskan värit taivaalle. ”Mariupol 2” elokuvan tuottaja oli kuuleman mukaan joutunut paniikkiin, kun kuuli koneiden äänen. Jatkuvat pommitukset ja ohjusiskut Ukrainassa olivat painuneet syvälle muistiin.

Suomi ja Ruotsi saivat NATO -hakemuksensa liikkeelle. Turkki aloitti iltalypsyn, jossa Suomikin voisi päästä hyväksyttäväksi hakijaksi, kunhan muuttaa lainsäädäntöään ja luovuttaa Turkin terroristeiksi luokittelemat kurdit demokraattisen Turkin oikeusjärjestelmään.

Asennettakin pitäisi muuttaa ja ymmärtää että Turkissa asiat ovat niin kuin pitää, muualla ei niinkään. Minkähän verran Vladimir on maksanut aseveljelleen viivyttelystä? Euroopan Unionin Venäjä -pakotteita kiristettiin. Unkarille annettiin toki poikkeus, koska Orban niin halusi. Saattaa olla, että Unioni hajoaa vielä näihin yksimielisyys -vaatimuksiin. Ei niin pientä päätöstä, etteikö joku maa haluaisi käyttää yksimielisyyttä käsikassarana jonkun muun asian shoppaamiseen.

Pörssissä jatkuu melankolia. Fed alkaa imuroida rahaa markkinoilta ja nostaa korkoa. Inflaatio jyllää kaikkialla eikä öljyn hinnalla ei näytä olevan kattoa. Kiina sulkee kaupungin kerrallaan koronan vastaisessa taistelussa. Kun satamat ja pajat pannaan kiinni, niin toimitusketjut yskivät ympäri maailmaa.

Jos haluaa nähdä asiassa jotakin positiivista, niin kuljetusyrityksissä on tilaisuus tehdä rahaa. Asiakkaita kiinnostaa enemmän saako tavaransa liikkeelle kuin se, että viime vuoden rahtihinnoista pitäisi nipistää taas kymmenen prosenttia. Taala on vahvistunut vauhdilla euroa vastaan. Euroopan Keskuspankki tulee seuraamaan Fedin kiristyspolitiikkaa viiveellä. Sinänsä tervettä kehitystä että päästään irti negatiivisista koroista.

Lensin Suomeen vähän ennen vappua. Vanhustenhuollon toimenpiteet saatiin tehtyä ja omaisuus kiikutettua uuteen hoitopaikkaan. Välivaraston otin Cityvarastolta. Näytti sinänsä täysin automatisoidulta vuokratoiminnalta, jonka käyttöaste oli korkea ja hinnoittelu per neliö myyjän kannalta kohdallaan. Askeettisesta varastosta pystyy ottamaan noin kaksinkertaista neliövuokraa kuin keskustayksiöstä. Vappujuhlatkin saatiin vietettyä ilman maskeja, virkistävä kokemus.

Viime vuonna kotiutin myyntivoittoja niin, että niistä seurasi muhkeat verot. Alkuvuonna näytti siltä, että samalla reseptillä mennään. Taisi olla helmikuussa, kun salkussa alkoi näkyä punaisia rivejä ja tahti on kiihtynyt. Nyt näyttää siltä, että pitää murehtia enemmän siitä, etteivät hyvät, verovähennyskelpoiset, tappiot ehdi vanheta salkussa. Alkuvuonna ehdin myydä Harviaa 60 euron pintaan, joten on siellä vieläkin positiivinen loppusumma 9A -raportissa.

Salkun hinkkausta olen tehnyt niin paljon, etten edes yritä listata ostoja ja myyntejä. Resepti on toiminut suurin piirtein niin, että katson ostoerittäin missä on kalliilla tehtyjä ostoja. Pistän osakkeen seurantaan ja pyrin myymään osan ja ostamaan myöhemmin halvemmalla takaisin. Tai ostan lisää ja myyn myöhemmin kalliimmalla pois. Joskus toki helpommin sanottu kuin tehty.

Mielenkiintoisia kurssitason oikaisuja riittää:

Tokmanni on muuttunut korkeariskiseksi paperiksi, joka tulee ottamaan takkiinsa ostovoiman heikkenemisestä ja nousseista ostohinnoista. Kurssi on tullut alas vuodessa 46 %:a. Piti oikein käydä myymälässä katsomassa ovatko kaikki asiakkaat hävinneet. Eivät olleet, joten ostin lisää. Mikäli osinkotaso pitää, ollaan 7,8 %:n tuotossa.

En tiedä mikä Uponorin hinnan pitäisi olla, mutta nyt sitä saa joka tapauksessa 36 %:a halvemmalla kuin vuosi sitten. Jos Ukrainaa joskus jälleenrakennetaan, niin veikkaan että Uponorin putkiakin tarvitaan.

TietoEvry on pudonnut huipuistaan 56 %:a. Nuoremmat ja tietotekniikan tuntijat muistavat aina kertoa, että yritys ei ole riittävän ketterä eikä oikean kokoinen. Voi olla. Odotettu osinkotuotto on kuitenkin 6 %:n nurkilla, joten pysyy salkussa.

Maataloussektorin ongelmat ja viljan hinnannousu ovat rokottaneet sekä Raisiota että Anoraa. Raisio pisti Venäjällä pillit pussiin ja kalarehuliiketoiminnan myyntiin. Vuoden alusta on tultu alas 41 %:a, viime vuoden osingolla osinkotuotto noin 7 %:a. Toimiva johto on lisännyt omistustaan. Anoralla on vielä säästöjä saatavilla norjalaisen Arcuksen fuusioinnissa. Odotettu osinkotuotto 5,6 %:a. Tampereella myytiin jääkiekkokisoissa oluttuoppi yhdeksän euron pintaan. Eiköhän Koskenkorvan ja Jaloviinankin hinnassa ole joustoa niin että saadaan raaka-aineiden nousu hoidettua.

Fortum on lirissä Venäjän investointien ja Uniperin johdannaiskauppojen kanssa. Nokian Renkaiden menestys ja maine laatuyhtiönä on muisto vain. Ei käy Moision tilanne kateeksi.

Cityconia on tullut tankattua lisää aina välillä. Kun rajoitukset alkavat olla taaksejäänyttä elämää, niin ostoskeskuksiin on ollut tunkua. Yritys on välillä myynyt vanhempaa kiinteistökantaa ja niistä saatujen hintojen mukaan taseessa ei ole kuplia. Osaketta myydään noin puoleen hintaan tasearvoon verrattuna. Osinkotuotto 6,7 %:a ja osinko rapsahtaa tilille neljä kertaa vuodessa.

Muita suurimpia omistuksia ovat edelleen Nordea ja Sampo, jotka kumpikin muistivat omistajaa muhkeilla osingoilla. Kummallakin on meneillään myös omien osakkeiden osto ja mitätöinti eli verovapaa yhtiön varojen siirtäminen omistajille.

Salkkujen arvo on sulanut rankasti viime vuonna saavutetuista huipuista.

Kun sijoitusstrategiana on kuitenkin ollut keskittyminen kestävään osinkovirtaan ja sillä elämiseen, niin tilanne ei ole kovin huolestuttava. Tänä vuonna taitaa tulla kaikkien aikojen muhkein osinkopotti, joka kattaa vaivatta elämisen kulut.

Kesäkuun loppuun mennessä osinkoja on tullut seuraavasti:

Nordea 24 417,37 €

Sampo 15 272,50 €

Tokmanni 15 193,92 €

Anora (ex. Altia) 10 208,25 €

Fortum 7 410,00 €

Citycon 7 237,49 €

Aktia 6 720,00 €

UPM Kymmene 5 034,25 €

Raisio 4 342,45 €

Lassila Tikanoja 3 953,24 €

Orion 3 750,00 €

TietoEVRY 3 698,80 €

Telia 2 905,52 €

Cloetta 2 875,77 €

Kemira 2 675,25 €

Atria 2 674,35 €

Omega Healtcare 2 616,65 €

YIT 2 160,00 €

Nobia 1 508,55 €

Huscompagniet 1 442,00 €

Rapala 1 229,25 €

Aspo 1 150,00 €

Uponor 958,81 €

Tesco 895,57 €

Terveystalo 840,00 €

Oriola 800,00 €

Intrum 652,56 €

Nokian Tyres 560,00 €

Harvia 558,75 €

AbbVie 550,10 €

Metso Outotec 404,43 €

Hennes & Mauritz 310,79 €

Orthex 134,10 €

Necessity Retail 83,58 €

Yhteensä 135 224,30 €

Sain kassavirtaa myös Ranskan asunnosta. Vuokrasin filmijuhlien ajaksi samalle yritykselle, joka on vuokrannut muitakin asuntoja tästä talosta. Vuokrataso on sellainen, että yksillä filmijuhlilla saa saman vuokratuoton kuin saan Turun keskustayksiöstä viidessä kuukaudessa.

Hieman askarrutti oman omaisuuden kohtelu mutta kaikki oli tallella eikä mitään ei oltu rikottu. Siivoamista riitti reilun kolmen tunnin ajaksi. Meille oli jätetty myös pino elintarvikkeita, joissa luki kaikissa eko, bio, loko, vegan tai kehitysmaiden reilu kauppa. Vessapaperikin oli reilua ja ekologista. Muistutti hieman niitä rullia, joita lasten koulun vanhempain yhdistys myi kerätäkseen rahaa. Brigitte Bardot saattaisi todeta ettei jatkoon.

Tiskikone oli ladattu noin 120 %:n täyttöasteella ja loput siirretty tiskipöydälle. Jos olisi ollut nälkä, niin jääkaapissa odotti vegekeitto omassa kattilassaan. Roskat olivat siististi roskapusseissa, mutta viemättä roskiin. Jos olette joskus saapuneet asuntoon, jonka teinit ovat siivonnet ”viimeisen päälle”, niin ymmärrätte logiikan. Ei pysty, ei ehdi ja mutsi hoitaa loput. Tarkoittaa käytännössä sitä, että maksimi kahden vuorokauden sisällä vieraiden poistumisesta pitää tyhjentää jääkaappi, hoitaa tiskit ja viedä roskat.

Ymmärsin entistä paremmin aikaisempaa Ranskan vuokraisäntäämme, kun jätimme aina asunnon taatusti siistimmäksi kuin se oli tullessa. ”Not all people are like you”.

Markkinoiden sahaus jatkuu varmaan kesän yli. Lomakausi yleensä korostaa liikkeitä, kun isommat ostajat ovat lomilla. Jaksan kuitenkin uskoa, että vuoden lopussa ollaan korkeammalla kuin nyt. Olettaen toki, ettei Ukrainan sota laajene entisestään.

Muussa tapauksessa sopii toivoa, että sekä Suomen että NATO:n Top Gunit pitävät ulkopuoliset loitolla Suomen ilmatilasta.

Muistakaa tehdä ostoksia Tokmannilla ja Puuilossa. Käykää Cityconin ostoskeskuksissa ja varmistakaa että lasissa on Anora Groupin tuotteita. Matka- ja muut vakuutukset saa sujuvasti IF:iltä. Harvian saunan lämmitessä, tirisee grillissä Atrian pihvit. Automatkan välipalaksi voi sujuvasti nauttia Elovena -keksejä ja Cloettan tuotteita. Yksityissijoittajan kannattaa suosia ”oman talon” tuotteita.

Lensin sunnuntaina takaisin Ranskaan ja kelit ovat suosineet. Täytyy taas muistaa aurinkovoide. Filmijuhlilla oli ollut enemmän väkeä kuin ehkä koskaan ja turisteja on nytkin kiitettävästi liikkeellä. Ensimmäiset risteilyaluksetkin kelluivat kaupungin edessä. Rannat ja torit ovat niin kuin ennenkin. Ostovoimaa näyttää riittävän ja inflaatio näkyy lähinnä elintarvikkeiden ja ravintoloiden maltillisessa hintojen nostossa.

Mukavaa juhannuksen odotusta.

Vuoden 2021 tilinpäätös

Takana on kovin kaksijakoinen vuosi 2021.

Korona hallitsi sekä otsikoita että normaalia elämää. Matkustaminen vaikeutui, rokotuksia ja todistuksia hankittiin kuin liukuhihnalla. Huomattiin, että meillä on Suomessa monia instansseja, joilla on kovin erilaista viestintää. Hallitus seisoi vielä alkuvuodesta tomerasti televisiokameroiden edessä kertomassa koronastrategiasta. Kirjoitettiin oikein kirja siitä, miten päätettiin voittaa korona.

Testaa, jäljitä, eristä, hoida. Aika nopeasti kansa sai huomata, että ei niihin testeihin noin vain mennä, vaikka haluaisi. Se siitä testaamisesta. Jäljittämiseen kaivattiin terveydenhoitoalan koulutettua väkeä, haastavaan tehtävään. Maallikon on taas vaikea ymmärtää, mikä siinä on niin vaikeaa. Koronavilkku lanseerattiin ja sille löytyikin 2,5 miljoonaa käyttäjää. Kun aikansa käytti sovellusta ja huomasi ettei siitä ole juurikaan hyötyä, niin väki veti omat johtopäätöksensä. Joulukuussa käyttäjiä oli enää 1,6 miljoonaa.

Hoitamisesta selvittiin aika hyvin, vaikka harva se viikko ilmoitettiin, ettei hoitokapasiteettia ole, kun tehohoidossa on 50 potilasta. Elämme veitsen terällä. Maallikko taas ihmettelee, minkälainen hoitokapasiteetti meillä oikein on. Pitäisikö sille tehdä jotain?

Eristämisessä on käytetty monia keinoja. Uudenmaan eristys taisi olla rajuin tämän epidemian aikana. Ravintoloita on piinattu niin tehokkaasti, etteivät asiakkaatkaan pysy enää kartalla siitä, milloin saa syödä, milloin juoda ja miksi ei.

Ravintoloiden henkilökunta on vetänyt omat johtopäätöksensä ja moni on hankkiutunut joko pysyvästi kortistoon tai muulle alalle. On vaikea tulla toimeen alalla, jossa työtunnit saatetaan vetää muutaman päivän varoituksella nollaan – määräämättömäksi ajaksi. Hallituspuolueista löytyi kuitenkin väkeä, joka eristyksen sijaan päätti nauttia yökerhossa kylmät Coronat pullosta. ”Muuten hajoaa pää” sanoi pääministerikin.

Joulukuusen voi korvata joulupalmulla.

Ranskassa käytiin aikaisemmin läpi massiivinen liikkumiskieltojen sarja. Asunnostaan sai poistua tunniksi päivässä liikunnan vuoksi. Kaupassa ja apteekissa sai käydä, muttei juuri muualla. Siellä opittiin se, ettei tuolla toiminnalla saa aikaan juurikaan muuta kuin yhteiskunnan ja talouselämän hiljaisen kuoleman.

Nyt on keskitytty rokottamaan niitä, joille rokote kelpaa. Noin 5 miljoonaa rokotevastaista sinnittelee oman katekismuksensa kanssa ja levittää tehokkaasti sanomaa hallitsevan luokan salajuonesta. Muutama päivä sitten Macron erehtyi vastaamaan rokotevastaiselle, joka kysyi koska p*skan kaataminen niskaamme loppuu, että se ei lopu vaan kiihtyy.

Rajoituksilla on tehty ja tehdään rokottamattomien elämä niin vaikeaksi, että vakaumusta todellakin testataan. Ranskassa muuten rokotus järjestyy helposti ja rokottajia löytyy myös apteekeista, jotka ovat siellä ehtymätön luonnonvara. Nyt lyödään tartuntaennätyksiä sellaisella vauhdilla, että jos laumaimmuniteetti on olemassa, niin siihen päädytään aika nopeasti. Toissapäivänä tartuntoja todettiin 332 252 kappaletta.

Cannesin joulukylässä

Olimme Ranskassa pari viikkoa ennen joulua. Elämä oli vielä silloin sangen sujuvaa. Maskien käyttö sisätiloissa on itsestään selvää, siihen on jo tottunut. Ravintoloissa tarkastettiin koronapassit. Aurinko paistoi niin kuin ennenkin ja ravintolat toimivat. Hotellit olivat ottaneet kesästä kaiken irti ja erityisesti ranskalaiset matkailijat olivat saapuneet etelään. Kongresseja ja festivaaleja oli saatu järjestettyä, tiukoin turvatoimin. Joulukyläkin löytyi, jossa paikalliset saivat kokeilla luistelun riemuja. Yksi koju myi myös lapinleukuja, hinnat olivat ehkä tuplat Suomen hintoihin verrattuna. Jouluruokaa löytyi Senegalista, churroja Espanjasta ja – tietenkin – shampanjaa ja ostereita.

Lentomme lähti Vantaalta niin aikaisin, ettei kentällä ollut minkäänlaista ruuhkaa. Finnairin palvelu pelasi viimeisen päälle ja kerrankin tuntui siltä, että business-luokan lipulle sai todellakin vastinetta. Nykyään on helppo arvostaa matkustamon väljyyttä. Paluumatkalla otimme vielä testit ja saimme niistä odotusten mukaiset negatiiviset tulokset.

Hipsterit nauttivat ihan omaa glögiä.

Jos korona on piinannut, niin pörssi on toiminut oikein mukavasti. Ainoana haittapuolena se, että pääomatuloveroja saa maksaa enemmän kuin lääkäri määrää. Laskeskelin myyntivoitot ja tappiot yhteen ja päädyin summaan 260 000 euroa. Siitä 34 prosentin verokannalla laskin valtiolle 88 000 euron osuuden. Hankintameno-olettamalla sain hiukan lievennystä laskelmiin. Maksoin saman tien ennakkoveron täydennyksen ja nyt pitäisi olla sekin asia hoidossa. En yleensä tee näin paljon kauppoja, mutta nyt olen keventänyt sekä Harviaa että Rapalaa, joiden hankintahinta on ollut kovin edullinen.

Osinkojakin sain mukavasti, kun EKP:n osinkostoppi pankeille loppui.

Vuoden 2021 osingot

Nordea 25 896,20 €
Citycon 22 359,38 €
Aktia 12 050,00 €
Tokmanni 11 466,50 €
Fortum 9 624,78 €
Tesco 8 397,45 €
Anora (ex. Altia) 7 502,50 €
Kemira 4 844,44 €
Sampo 4 812,70 €
Telia 4 281,32 €
TietoEVRY 3 838,76 €
UPM Kymmene 3 734,25 €
Lassila Tikanoja 3 404,60 €
Raisio 3 281,69 €
Orion 3 000,00 €
Omega Healthcare 2 998,01 €
YIT 2 730,00 €
Aspo 2 514,82 €
Telefonica 2 467,26 €
Enagas 2 436,48 €
Nokian Tyres 2 406,90 €
Harvia 2 093,45 €
Atria 2 054,25 €
Kraft Heinz 1 656,21 €
Cloetta 1 502,28 €
Alma Media 1 085,25 €
Uponor 1 083,11 €
Oriola 1 050,00 €
iShares Global Infra 914,43 €
AbbVie 883,33 €
GlaxoSmithKline 873,47 €
Bonava 757,23 €
Exel Composites 749,00 €
Terveystalo 746,85 €
iShares US Preferred 739,09 €
Pfizer 692,07 €
Relais Group 558,75 €
Metso Outotec 511,90 €
Nobia 498,64 €
Sanofi 352,80 €
Stora Enso 223,50 €
Bristol Myers 208,42 €
Elekta 150,56 €
iShares Emerging M. 146,32 €
Lundbeck98,16 €

Yhteensä osinkoja tuli noteeratuista 163 677,11 € mikä taitaa olla kaikkien aikojen ennätys. Lisäksi tuloutuivat korot UPM joukkovelkakirjasta 3 172 euroa ja voitonjako eQ PE -sijoituksesta 4 771 euroa. Eli kaksijakoinen vuosi pähkinänkuoressa: surkeiden koronarajoitusten keskellä erinomaiset pääomatulot.

Olen saanut pidettyä Morningstarin salkkuseurantaa ajan tasalla ja sen mukaan salkkujeni yhdistetty P/E on 15,2 (vertailuindeksi 19,2), P/cashflow 11,3 ja P/B 2,54.

Eurooppa on karmeassa ylipainossa – en ole oikein koskaan onnistunut kehittyvien markkinoiden ajoituksessa ja Yhdysvaltojen erinomaisesti menestyneet markkinat ovat aina tuntuneet hintavilta. Tekno-osakkeita ei ole oikeastaan ollenkaan, muutamaa rahastoa lukuunottamatta. Suurimmat omistukset menevät kokolailla tuon osinkoluettelon mukaan. Poikkeuksen tekee Tesco, jonka osinko oli suurelta osin kertaluontoinen. Salkussa on liiankin kanssa eri yrityksiä, suurimman osuus on 11 % eli hajautusta riittää. Toimialahajautuskin on kunnossa.

Edessä ovat uudet ajat. Oikeastaan kaikki keskuspankit ovat viestineet, että rahan pumppaaminen markkinoille joko loppuu tai ainakin vähenee merkittävästi. Fed tulee nostamaan ohjauskorkoa tänä vuonna, oletettavasti ainakin kolme kertaa. EKP tulee viiveellä perässä. Osakkeille tämä tarkoittaa sitä, että pitkälle tulevaisuuteen diskontatut kassavirrat pienenevät (laskennallista korkoa kun on pakko nostaa). Yritysten tase on jatkossa tärkeämpi, lähes nollakorkoista rahoitusta ei ole enää näköpiirissä. Kaavaillaan, että on taas arvo-osakkeiden vuosi. Saa nähdä.

Inflaatio lyö läpi raaka-aineissa ja yritysten oma hinnoitteluvoima mitataan uudelleen. Kuinka nopeasti ja kuinka täysimääräisesti kohonneet kustannukset saadaan tuotteiden ja palveluiden hintoihin? Bränditaloilla tämä on helpompaa kuin halpatuotteilla.

Toisaalta, kuluttajien kukkaroon iskevät jo nyt kohonneet sähkökulut, polttoaineet, lainojen korot ja erilaiset verot. Sitä kautta voi hyvinkin olla, että hintatietoisuus kasvaa, jolloin Tokmannin ja Puuilon tyyppiset kaupat saavat uusia asiakkaita. Korona on kasvattanut nettikauppaa eksponentiaalisesti ja paketit kiertävät pitkin maailmaa. Itsekin olen varmaan tuplannut ostot eri nettikaupoista – on vaikea ostaa jotakin Stockmannilta, kun sama tuote löytyy 80 % halvemmalla muualta.

Syy Suomeen tuloon oli joulunvieton lisäksi vanhustenhuollon haasteet. Olen taas päässyt ihmettelemään sosiaalisektorin toimintaa. Kun itsellä on selkeä näkemys siitä, miten asiat ovat ja miten ne pitäisi hoitaa, on vaikea ymmärtää pallottelua instanssilta toiselle. Nyt on kohta kolme kuukautta suoritettu ”luokittelua” ja saatu aikaan lausunto, joka lähtee seuraavalle instanssille. Siellä menee 2-3 viikkoa ja päätöstä on mahdotonta ennustaa. Jos sieltä saadaan vihreää valoa, niin sitten on taas viranomaisilla 3 kk aikaa järjestellä asioita. Ehkä näissä tapauksissa odotetaan, että aika hoitaa ongelmat sen lopullisen exit:in muodossa. Sääliksi käy vanhukset, joilla ei ole omaisia katsomassa asioiden perään.

Joka tapauksessa seuraavat lentoliput on hankittu ja lähtö on edessä noin kuukauden päästä. Jos kaikki menisi kuin elokuvissa, koronatilanne Ranskassa olisi silloin jo helpottanut. Ja vaikka rajoituksia vielä olisikin, niin aurinko paistaa kuitenkin ja jalkakäytävillä ei taita niskaansa. Finnairilla on kampanja meneillään, taidankin ostaa muutaman seuraavankin reissun valmiiksi.

Pitää Rivierallakin poro löytyä

Moni kokenut sijoittaja seuraa nyt pörssiä entistä valppaammin ja keventää välillä positioita, ”sotakassaa” keräten. Ajatellaan, että kun kurssit jossakin vaiheessa tippuvat, on mukava panna käsi alle ja ostaa suosikkiosakkeita alennetulla hinnalla. Koska ja millä voimalla kurssien oikaisu tulee, on tietenkin se suuri kysymysmerkki. Usein on nähty, että odottajilla pettää hermo ja ostavat myydyt paperit kalliimmalla takaisin.

Ennustaminen on vaikeaa. Sen takia kai Sibeliuskin sanoi vaimolleen ettei ole ennustaja vaan säveltäjä, tämän kysellessä koskahan herra mahtaa palata ravintolasta kotiin.

Nykyisillä rajoituksilla ravintolasta palaamisen aika on helpompi ennustaa.

Vuoden harmain päivä

On huomenna, lupaili juomavalmistaja. Verhot avatessaan voi kerrankin todeta, että mainostaja puhuu asiaa. Saattaa olla jopa oikeassa siinä, että yrityksen tuotteilla voisi lievittää tuskaa. Täytynee kokeilla.

Lähdimme Ranskasta Suomea kohti 19.10. Paluumatkaan oli varattu vajaa viikko. Jälkikäteen voi todeta, että rytmitys, jossa päivittäiset kilometrit pyörivät välillä 400-700 km, oli onnistunut. Jäi vielä aikaa ja energiaa tutustua välietappeihin.

Lyonissa olen käynyt ennenkin ja se on tutustumisen arvoinen paikka. Ranskan toiseksi suurin kaupunki, Côtes du Rhône ja Beaujolais -viinialueiden keskellä. Lyon on ollut Ranskan taloudellinen keskus jo 1400 -luvulla ja kisa Pariisin kanssa jatkuu edelleen, vaikka Pariisi onkin suurempi ja hallinnollinen keskus. Logistisesti kaupunki on mainiossa paikassa ja sen ympärillä onkin paljon kuljetus- ja varastointikeskuksia. Hotellista jäi mieleen autohissi, jolla pääsi alakerran parkkipaikkaan. Kysyivät etukäteen auton mitat ja olivat sitä mieltä, että mahtuu. Mahtuihan se. Peruutin osoitettuun ruutuun ja aavistelin jo silloin, että pois pääsy voi olla haasteellista. Haaste toteutui ja aamulla noin vartin vekslaamisen jälkeen sain auton peruutettua mutkitellen samaan hissiin. Matkaseuralainen väitti, että suomalaiset voimasanat kuuluivat hyvin kadulle asti. Sekin tuli testattua, että hissin seinästä peiliin jäänyt viiru lähtee pois käsidesillä. Illallisen nautimme Chez Grand Mere -ravintolassa, Vanhan kaupungin kellarissa. Hauska paikka, jonka kulkuteistä ja paloturvallisuudesta Suomen viranomaisilla olisi voinut olla eriävä mielipide.

Lyonin muraaleja

Lyonista Luxemburgiin. Maksullinen moottoritie, jonka hinnoittelu piti huolen siitä, että sai ajaa kaikessa rauhassa 130 kilometriä tunnissa sen kummemmin jarruttelematta. Tätä kokemusta tuli Saksassa ikävä. Luxemburgissa yövyimme paremmassa hotellissa, jossa oli Michelin- tähden ravintola. Konsepti oli selvästi suunniteltu parisuhdematkailuun – tai sellaiseen pyrkiville. Ottivat yhteyttä etukäteen ja kysyivät, olisiko tarvetta ruusunterälehdille sängyllä, belgialaisille tryffeleille tai eksoottisille hedelmille. Pettyivät vastaukseen ja ehdottivat että josko kuitenkin 760 euron Dom Perignon -pullo laitettaisiin jäissä pöydälle. Tämäkin tarjous jäi käyttämättä. Huone oli kyllä reissun paras ja se, että auto oli pihalla parkissa melkein ikkunan alla, rauhoitti mieltä.

Chez Grand-Mere Lyon

Viimeinen yö Cannesissa jäi vähän levottomaksi, kun matkaseuralainen herätti aamukahdelta ja sanoi että autoomme murtaudutaan. Oli herännyt siihen, että askeleet kadulla olivat loppuneet juuri meidän kohdallemme. Aivan oikein, siellä oli auton takaluukku auki ja kun seuralainen oli huutanut ikkunasta että ”What the F*** are you doing in our car?” kaveri oli mutissut jotain ja poistunut rauhallisesti paikalta. Olen vakuuttunut, että varas huomautti seuralaiselle, että Ranskassa puhutaan ranskaa. Ja totta onkin, että moinen huutelu englanniksi on sangen kyseenalaista. Autosta ei oltu viety mitään, edes viinilaatikot ja hanhenmaksa eivät olleet kelvanneet. Oliko murtomies ehkä raitis vegaani? Mitään murtojälkiä ei ollut ja epäilen että on käytetty skanneria, joilla saa kuulemma keskuslukitukset auki.

Muutaman sata metriä asunnoltamme sijaitsevan komissariaatin kohdalla tapahtui nyt alkuviikolla puukotus, jossa 37 -vuotias algerialainen koputti poliisiauton ikkunaa. Poliisi avasi ikkunan ja sai välittömästi puukosta kaulaansa. Tämän jälkeen kaveri ehti huitaista kakkoskuskin paikalla ollutta naispoliisia ennen kuin takapenkin nuoret poliisiharjoittelijat ampuivat häntä kolmesti. Kaveri oli vielä todennut puukottaessaan että ”profeetan nimissä”. Tämä, alun perin Italian kautta tullut, pakolainen oli toiminut aikansa putkimiehenä ja päättänyt itsekseen toteuttaa jumalan tahtoa. Luotiliivit pelastivat poliisin. Puukottajakin jäi henkiin, vaikka muutama leikkaus onkin jouduttu tekemään. Taas on rajoilla tulijoita, Suomeenkin. Toivottavasti osaamme kotouttaa paremmin. En nimittäin ole vakuuttunut siitä, että Suomen poliisi olisi saanut alle 10 sekunnissa ammuttua kolme kertaa.

Saksassa osataan leipoa leipää ja sämpylöitä.

Saksassa pysähdyimme vielä opiskelijakaupunki Münsterissä. Polkupyöräkaupunki. Rautatieaseman edessä oli pyöräparkki, jossa pyöriä oli pinottu kahteen kerrokseen. Saksassa kun oltiin, niin Ordnung muss es sein. Seisoimme tumput suorina liikennevaloissa eikä yhtään autoa näkynyt missään. Mutta kun oli punainen valo, niin saksalainen seisoo ja odottaa. Sen verran piti suorittaa sopeutumista Ranskan jälkeen, että useamman kerran piti muistuttaa itselleen, että nyt luterilainen seisoo vain ja odottaa. Ranskassa liikennevaloissa ei olisi seissyt kukaan. Pyöräilijöillä oli omat liikennevalot eikä yhtään ”jalkakäytäväpyöräilijää” näkynyt missään. Liikenteen saa näköjään sujumaan, jos haluaa. Illallinen nuorisomestassa, joka oli täpötäynnä ja jossa musiikin volyymi ohitti teollisuuslaitoksen konesalin. Kaupungista jäi mieleen vanhat rakennukset, opiskelijat, pyörät ja leivät. Mikähän siinä on, että jos haluaa hyvää leipää, täytyy mennä Keski-Eurooppaan? On rapeaa kuorta, siemeniä, pähkinöitä ja tuore, tuoksuva sisus. Ei muovisia ”perhesämpyläpakkauksia” tarjoushintaan.

Fillariparkki Münsterin rautatieasemalla

Loppumatka meni lautalla Travemunde – Malmö ja ajelulla Ruotsin läpi. Sen siirtymän paras kokemus oli ”vaatimaton” lounas Löfstadin linnassa. Pysähtymisen arvoinen paikka.

Så skall man luncha. Löfstad Slott.

Olen nyt ollut Suomessa kolmisen viikkoa ja täytyy tunnustaa, että paluu Ranskaan tuntuisi hyvältä ajatukselta. Ensin pitäisi vain saada hoidettua vanhustenhoidon haasteet. Epäilen että elämme myös hyvinvointivaltion suhteen kuplassa. Monenlaista kuvittelemme saavamme mutta todellisuus on tarua ihmeellisempää. Katsomalla nuoren Jack Nicholsonin tähdittämän elokuvan ”Yksi lensi yli käenpesän” saa aavistuksen siitä miltä kultaisen vanhuuden asuinpaikat näyttävät, kun omat voimat ja kyvyt ehtyvät. Hoitotestamentti kannattaa tehdä. Hinnoittelu yksityisellä puolella taas on sellainen, että ehkä promille suomalaisista eläkeläisistä pystyy sen maksamaan itse.

Terveystalolta, Mehiläiseltä ja Pihlajalinnalta eivät työt lopu, maksajista vain saattaa tulla pulaa. Se, että joku luulee ratkaisun olevan hallituksen Sote-uudistus, kertoo hyvästä mielikuvituksesta. Tietenkin tavoitteena voi olla se, että kaikilla on asiat yhtä huonosti.

Pörssissä yritettiin ottaa luulot pois lokakuussa. Aika hyvin ovat hetekan jouset kuitenkin kestäneet. Inflaatiota ei kiistä enää kukaan. Korkealla mennään ja kun tavarasta on monesti pulaa, on helppo nostaa hintoja. Nyt mantra menee niin, että kyseessä on tilapäinen, poikkeuksellisista olosuhteista johtuva, inflaatiopiikki, joka tasoittuu viimeistään 2022. Korot nousevat hyvin hitaasti Fedin lopetellessa tukiostojaan. Asuntovelallinen voi hengittää helpottuneena vielä pitkään. Normaalit kuluttajat näkevät hinnannousun erityisesti bensapumpulla, jossa on menty yli 2 euron. Luxemburgissa hinta oli muuten 1,47 e/l (menomatkalla 1,37 e/l). Vihreät ovat luvanneet että tämä on vasta alkua.

Mielenkiintoinen pörssivuosi. Yleensä yritän olla kohtuullisen passiivinen osinkosijoittaja, mutta tänä vuonna on tullut väkisinkin kirnuttua salkkua. Tuloksena yli 250 000 euron myyntivoitot/myyntitappiot -netto. Positiivinen ongelma sanoisi joku. Kun osinkotulot ovat karvan yli 160 000 euroa, niin tästähän voisi vetää johtopäätöksen, ettei tuo osakkeiden osto- ja myyntitoiminta niin hölmöä olekaan. Osinkotuloista erityiskiitos Nordealle. Onneksi on vielä muistissa ajat, jolloin tähtitreidaajan tulokset tuppasivat menemään miinukselle.

Kaava meni niin, että tuli useita onnistuneita kauppoja, joista saatiin pienempiä voittoja. Sitten iso munaus, joka nollasi voitot tehokkaasti. Eli eiköhän tässä pysytä vanhassa suunnitelmassa: hajautettuun salkkuun hyviä osingonmaksajia, eri toimialoilta, eri maista. Mukavinta olisi ostaa hyviä yhtiöitä kohtuulliseen hintaan ja kun kurssit heiluvat, tähän on ajoittain myös mahdollisuuksia. Ja olisi toki hienoa jos osinkovirta olisi kasvavaa.

Alkuviikosta saatiin energiaa Start Up -yrittäjille. Wolt myytiin osakevaihdolla Yhdysvaltoihin tähtitieteelliseen 7 miljardin hintaan. Siinä ehti ministeritkin jo innostua ja kehua kuinka tähän päästiin yhdessä ja nimenomaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Pääomaa oli toki tullut otettua hieman Ruotsistakin. Onnittelut myyjille! Vielä harras toive siitä, että numerot muuttuvat jossakin vaiheessa myös oikeaksi rahaksi. Ihannetapauksessa ostajan osakekurssi nousee edelleen ja myyjät saattavat alkaa suunnitella rakettia Marsiin, niin kuin noilla summilla on tapana.

Sinänsä jos katsoisi asiaa kyynisesti, niin kyseessä on järjestelmä, jossa voit ottaa ravintolayrittäjältä jopa 25-30 %:a myyntitulosta ja käytät työvoimaa, jolla on omat työvälineet, vastuu kaikesta ja vaatimaton palkkaus. Ja hyvin vähän tai ei ollenkaan oikeuksia. Sisiliassa syntyi aikoinaan saman tyyppinen konsepti, sekin kansainvälistyi.

Tämän konseptin kysyntä perustuu ihmisten laiskuuteen ja saamattomuuteen. Kun ei kerta kaikkiaan jaksa mennä ravintolaan syömään eikä mutsikaan laita safkaa. Ei jaksa edes seistä sähkökäyttöisen laudan päällä, joka veisi ravintolaan, ei kato nappaa. Olisi myös kiva napostella irtokarkkeja ja katsoa Netflixiä, luuri siis käteen. Wolt. Foodora. Uber Eats. Oma kokemuksemme Woltista rajoittuu siihen, että naapureille kantavat milloin minkäkin näköiset kuskit ruskeita kasseja. Me taas vaihdamme ovikoodeja ja pyyhimme rappukäytävän kaiteita käsidesillä.

Ei ihme, että turkulaisen kuuluisan pizzayrittäjän pizza taksi -konsepti epäonnistui. Hän reagoi markkinan paineeseen niin että ”Soita meille ja tilaa pizza. Me tilaamme sinun pizzallesi tavallisen taksin. Taksin maksat erikseen.”. Ei oltu ihan ajanhermolla. Eikä ollut edes Uberiä.

Alustatalous, peliteollisuus ja näiden arvostustasot eivät aina aukea maallikoille. Pankinjohtajan Excelissä pitkään tappiota tuottaneen ja korviaan myöten veloissa olevan yrityksen hinta ei ole 7 miljardia, vaikka käyttäisi mitä kasvuprosenttia tai diskonttokorkoa. Logiikka menee kuitenkin niin, että Growth is King ja jos/kun pääset oman sektorisi Googleksi, niin taivas on rajana – tai oikeastaan – mitään rajaa ei ole. Ostajan kurssi taas nousee, kun näyttää maagista kasvua käyttäjissä ja kansainvälistä kasvua. To the Moon.

Niille, jotka nyt miettivät miksei itse ollut moisessa mukana, voin lohduttaa, että alustatalouden (ja monen muun ”trendin”) start up -yrityksiä nousee kuin sieniä sateella. Rahaa kerätään tälläkin hetkellä ja moni yrittäjä on päättänyt olla uusi Richard Branson tai Elon Musk. Kylmä fakta on se, että ylivoimaisesti suurin osa ajaa seinään ja sekä yrittäjä että rahoittajat nuolevat haavansa. Sitten vain leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Siksi on erinomaista, että joku välillä onnistuu ja vielä tässä mittakaavassa.

Itse olen ollut useammassa hankkeessa mukana ja muutamassa mukana edelleen. ”Lottopapereita” sanoi yksi sijoittaja. Totta. Toisaalta, jos aihe kiinnostaa, niin ainahan muutaman ruudukon vai panna vetämään. Nytkin matkailu- ja elämysalantoimija Doerz kerää rahaa. Olen siitä merkinnyt muutaman osakkeen jo aikaisemmilla kierroksilla. En todellakaan odota investoinnilta mitään. Välillä on kuitenkin mukava katsoa, kun toisessa todellisuudessa elävät painavat hullun lailla hommia. Ja kukapa tietää, josko tulevaisuudessakin taas joku onnistuu.

Salkkuliikkeet:

OSTOT

  • Metso Outotec 7,88 8,07 8,39 8,33 8,42
  • Exel Composites 7,60 7,60 7,24 7,32
  • Omega Healthcare 25,30 25,75 25,11
  • Enagas 19,42
  • Citycon 6,95 7,04
  • Telia 3,52  
  • Uponor 20,56 20,20 19,45
  • Nobia 5,31 5,51
  • Tokmanni 19,68 20,48
  • Sampo 44,87
  • Terveystalo 11,27

MYYNNIT

  • Nobia 5,64 5,52 5,63 5,65 5,49
  • Telia 3,42 3,41
  • Metso Outotec 9,58  

Ruotsalaisen keittiövalmistaja Nobian kanssa olen pelannut pingistä. Kurssi on heilunut sen verran että välillä myyntiin ja välillä ostoon. Pitkällä tähtäimellä saattaa olla hyvä sijoitus mutta nyt on heilunut melkein joka päivä +- 2,5 %.

Sampo alkaa olla hinnoissaan mutta otin hiukan lisää.

Exel Composites sai aikaan hyvän liikevaihdon kasvun. Vaikeudet Yhdysvalloissa ja nousevat raaka-aine ja logistiikkakulut rokottivat tulosta. Firmassa on tekemisen meininki.

Harvian suhteen minulla oli jo 60,00 euron myyntitoimari valmiina mutta en painanut enteriä koska veroja olisi tullut taas rajusti lisää. Nyt sitten odotellaan mihin kurssi päätyy jatkossa. Firma kasvaa edelleen loistavasti ja ennen kaikkea kannattavasti mutta eipä tuo kovin halvalta juuri nyt näytä. Jatkossa tilanne voi toki olla toinen.

Metso Outotec hyötynee raaka-aineiden hinnannoususta ja kasvavasta talouden toimeliaisuudesta. Otin välillä vähän voittoja sisään myymällä pienen siivun.

Citycon ja Omega Healthcare kumpikin ainoastaan osinkovirran takia salkussa. Josko osinkovirta kattaisi mahdolliset kurssilaskut.

Uponor… Raaka-aineet rokottavat, megatrendit suosivat. Tähän asti on pärjännyt hyvin aika pirstaleisella markkinalla.

Tokmannin suhteen iski ahneus ja otin lisää. Osinkopaperi, jonka kurssikehitys on ollut komeaa. Business on helppo ymmärtää. Toivottavasti joulusesonki menee mukavasti ja myytävää tavaraa riittää. Olivat reagoineet ajoissa logistiikkahaasteisiin.

Enagas on espanjalainen kaasun siirtämiseen ja varastointiin keskittyvä yritys. Kun Espanjassa on asetettu rajoja rahan tekemiselle, ovat laajentuneet kansainvälisesti ja – ainakin siltä näyttää – kannattavasti.

Vuodenvaihde lähestyy. Aika monessa salkussa tehdään varmaan vuosisiivousta ja nyt pitäisi sitten arvata vaikuttaako tämä kursseihin. Pienivaihtoisissa yrityksissä saattaa tulla lisää hintaheiluntaa ja silloin voi laittaa käden alle, mikäli likviidiä riittää. Mielelläni myisin itsekin jotakin tappiolla mutta punaiset rivit ovat aika vähissä. Tälle on muuten oikein termi ammattipiireissä: Harvesting Losses. Tappioiden sadonkorjuu.

Inflaatiota kannattaa seurata ja Fedin kommentteja niin kuin aina. Oman osansa soppaan tuovat geopoliittiset jännitteet. Euroopan Unionia viedään välillä – maallikon mielestä – kuin markan rahaa. Toivottavasti löydämme lääkkeet hybridisotaan ennen kuin siitäkin tulee pandemia. Eikä koronakaan näytä olevan taltutettu. Vielä saa koronapassin leimata useamman kerran ennen kuin rajat ovat ihan oikeasti auki.

Olen nyt sitten oikein virallisesti ranskalainen veronmaksaja. Toki vain lomakiinteistön osalta. Erilaisia kiinteistö- ja asumisverolappuja on saatu ja ne on voinut jopa maksaa. Ilman ranskalaista pankkitiliä. Muu toiminta onkin edelleen tukevasti Suomen verokarhun hellässä syleilyssä.

Mukavaa vuoden harmainta viikonloppua.

Syksyä ja solidaarisuutta

Kurssikaverina Aix-en-Provencen kielikurssilla oli tumma neiti Sansibarista. Olipa puhutun ranskan keskusteluharjoituksissa aiheena mikä tahansa, hän peräänkuulutti valkoisen miehen vastuuta ja solidaarisuutta. ”On doit prendre la responsabilite”.

Logiikka meni niin, että ne maat, jotka ovat Afrikan orjuuttamisesta korjanneet sadon, saavat nyt sitten maksaa. Tästä iäisyyteen. Yritin hahmottaa, miten Suomi on Afrikkaa orjuuttanut muttei heti tullut mieleen.  Varovainen ehdotukseni siitä, että hoitaisivat ongelmiaan ihan itse, ei saanut kannatusta. Neiti palasi kurssin jälkeen Afrikan Unionin tehtäviin Pariisiin. Arvattavasti peräänkuuluttamaan muiden vastuuta.

Parhaillaan seuraamme miten viimeinenkin Yhdysvaltojen sotilas lähti Kabulista. Yhdysvallat ja liittolaisten joukot toimivat alueella 20 vuotta. Pumpattiin tuhansia miljardeja infran kehittämiseen, hallituksen joukkojen kouluttamiseen ja aseistukseen. Joku saattaa epäillä, että ihan kaikki raha ei päätynyt sille suunniteltuun kohteeseen. Rakennettiin koulujärjestelmää ja parannettiin sekä tasa-arvoa että lukutaitoa. Demokratiaa ei kuitenkaan voi kaataa pullosta eikä rakentaa yhteiskuntaa, jota ei sen jäsenet eivät halua puolustaa sitä itse.  

Muutamassa viikossa talibanit jyräsivät hallituksen yli. Hallituksen nokkamiehet panivat rahat taskuun ja vaihtoivat maata. Armeija antautui hetkessä ja länsimaiden antamat aseet siirtyivät uusiin käsiin. Neuvostoliitolla kesti kymmenen vuotta lähteä maasta pois. Nyt päästiin kahteenkymmeneen.

Maassa on 31 miljoonaa asukasta. Osa on tietysti jo nyt talibaneja ja rationaalinen johtopäätös on, että suurimmasta osasta tulee nopeasti järjestelmää kannattavia tai ainakin sitä – pakosta – sietäviä. Rakennettu koulutusjärjestelmä murenee nopeasti. Naisten asemassa palataan entiseen ja Sharia -laki korvaa aikaisemman oikeusjärjestelmän. Avioliitot ovat jatkossa joustavia ikärajojen suhteen, eikä morsiamelta välttämättä mielipidettä kysellä. Nopeasti voisi arvata, että ainakin miljoona ihmistä etsii itselleen uutta kotimaata, heti.

Sen verran uskallan ennustaa, että Euroopan Unionissakin täytyy miettiä solidaarisuuden ja turvapaikkapolitiikan tasapainoa – jälleen kerran. Vastaus ei oikein voi olla kategorinen ”Bienvenue / Willkommen” – sen verran on opittu edellisestä aallosta. Eikä sekään näytä toimivan, että maksetaan välissä oleville maille kipurahaa siitä, että pitävät pakolaiset siellä. Euroopan Unionilta puuttuu edelleen uskottava ja johdonmukainen ratkaisu näihin kansainvaelluksiin. Afganistanista tulevat eivät varmasti ole viimeinen aalto. Maasta poistaminenkaan ei toimi: kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita on jäänyt Eurooppaan yli miljoona.

Bidenilla on selittämistä tapahtumien nopeudesta ja aika näyttää, hyväksyykö amerikkalainen äänestäjä ratkaisun. Sinänsä moni amerikkalainen on jo kyllästynyt siihen hintaan, jota Yhdysvallat on maksanut maailman poliisina toimimisesta. Lähtö vain olisi pitänyt hoitaa hallitusti ja tyylikkäästi. Nyt televisio välitti kuvaa kaikesta muusta.

Ulkopoliittiset vaikutukset voivat olla tuntuvia. Monella muulla alueella pohditaan, voiko tästä vetää johtopäätöksiä Yhdysvaltojen tulevasta linjasta. Miten se suhtautuu jatkossa Kiinan toimiin Taiwanissa? Tai Venäjän toimiin ”lähialueilla”? Euroopassa kannattanee hoitaa oma puolustuskyky kuntoon, Uncle Sam ei ole paikalla aina kun toivotaan.

Elokuu on mennyt nopeasti. Ranskassa sienet ovat kulinaristien herkkua ja hinnat sen mukaiset: herkkutatit ja kanttarellit vaihtavat omistajaa jopa 100 euron kilohinnalla. Talouden sienivastaava onkin kolunnut satoa lähimetsistä ja pakkaseen ei enää mahdu oikein mitään. Keittiössä hurisee U.F.O..n näköinen kuivuri. Ranskassa otetaan kunnon hinta myös marjoista. Vadelma ja boysenmarja liikkuvat jossain 4-5 eurossa per desi. Mökiltä nämäkin on kerätty talteen ilmaiseksi. Otin kiusallani kuvan Turun torilta masentaakseni Cannesin torimyyjää.

Turun tori on vielä hengissä. Eikä siitä tullut Turku Center.

Pörssissä on testattu muutaman kerran hetekan jousia, mutta aina on noustu yli entisen tason. Yhdysvalloissa aletaan vähentää elvytystä ja kun asia on viestitty varovaisesti, ei ole saatu suurempaa paniikkia aikaan. Korkotaso on hitusen nousussa mutta näillä äärimmäisen alhaisilla korkotasoilla mennään vielä pitkään. Siinä on instituutionaalisilla sijoittajilla miettimistä. Laskelmat on tehty niin että korkoinstrumenteistakin pystyy saamaan noin 4 prosentin tuottoa. Kun tämä ei nyt onnistu, suuntautuu rahavirta osakkeisiin, kiinteistöihin ja ”vaihtoehtoisiin sijoituksiin”.

Korona leviää edelleen mutta samaa vauhtia kuin rokotettujen määrä nousee, laskee sairaalahoitoon – varsinkin tehohoitoon – joutuvien määrä. Tanskassa ilmoitettiin, että kaikista rajoituksista luovutaan muutaman viikon sisään. Suomessa taas lomalla pattereitaan ladannut ministeri elää edelleen ”veitsen terällä” eikä luovu mistään rajoituksista. Muut ministerit levittelevät käsiään ja osoittavat sormella Aluehallintovirastoa.

Kansallisteatterin johtaja näki tilanteessa kaikki farssin piirteet. Kansallisoopperaan saatiin poliisin isku valvomaan määräysten noudattamista. Karhuryhmää ei sentään tarvittu tällä kertaa. Kuri ja järjestys se on herroillekin.

Jyri Häkämies sai hyvin julkisuutta uudelle kirjalleen kun ”paljasti” muutaman mehevän henkilökuvauksen etukäteen. Nyt voivat kaikki sitten etsiä Googlen avulla kuvauksen Kauppa-Loposta. Voi olla, että kirja myy paremmin kuin Lauri Nurmen sankaritarina ”Kuinka Suomi päätti voittaa koronan”.

Summa summarum. Koronan vaikutukset hellittävät, yritykset parantavat vauhtiaan. Tuotantoketjut ovat vielä hieman levällään ja tietyistä komponenteista on pulaa. Eiköhän tässä saada aikaan logistikkojen tuntema Forrester -ilmiö tai ns. Bullwhip -efekti. Tiivistettynä se menee niin että kun tavarasta on pulaa, sitä tilataan ”varmuuden vuoksi” liikaa. Kun sama reagointi menee läpi koko ketjun, niin yhtäkkiä onkin tavaraa liikaa. Ohjelmistotalo SAP saa sen jälkeen entistä enemmän sopimuksia tuotannonohjausjärjestelmiin.

Itse kävin salkkujeni tilannetta läpi ja veivasin taivaisiin nousseita positioita pienemmäksi. Tilalle otin täydennystä pienempiin positioihin ja hieman defensiivisempää tavaraa. Myyntivoittoja realisoitui 227 000 euroa.

Kun voivottelin surkeaa tilannetta ja kauppojen veroseuraamuksia, kaveri totesi että ”on sinulla murheet”.

Tottahan tuo on. Ei kannata valittaa, jos sijoitukset onnistuvat. Ei muuta kuin tietojen syöttö Oma Veroon ja vajaan 80 000 euron ennakontäydennykset saman tien maksuun.  Kai veronmaksukin on sitä solidaarisuutta, jota professori Heikki Hiilamo taas peräänkuuluttaa. Viime vuoden veropäätöskin tuli ja nyt on syksyn kuviot siltä osin kunnossa.

MYYNNIT

Harvia63,9057,70
Rapala9,509,609,90
Kemira14,02
Relais25,2027,20
Elekta12,76
iShares Emerging Mark.52,78
iShares US Oil Equipm.10,67
Uponor27,1127,00
Swedish  Orphan Bio17,38
Alma Media12,00
Aktia12,00
Aspo10,60
Kokonaan myyty iSharesin etf:t, SOBI ja Elekta. Muut kevennyksiä.

OSTOT

Citycon7,447,367,35
7,38
Terveystalo11,4411,8011,72
Telia3,713,693,67
Sanofi84,65
Kraft Heinz31,3232,0731,43
Cloetta2,73
Duni10,98
Nobia6,79
YIT5,01
Metso Outotec8,778,89
Huscompagniet18,32
Huscompagniet täysin uusi tuttavuus. Muissa lisätty painoa.

Olen pikkuhiljaa kasvattanut omistusta Terveystalossa. Demografia puoltaa sijoitusta; väki vanhenee. Sote-uudistus nähdään uhkana yksityiselle terveydenhuollolle. Kun katsoo, miten valtiollisia projekteja on tähän asti hoidettu, en jaksa olla julkisesta ”kilpailusta” huolissani. Rettig Group on toiseksi suurin omistaja 16,5 prosentin osuudella. Kun he ovat nyt luopuneet Nordkalkista ja kassassa on riihikuivaa, olisiko kiinnostusta kasvattaa omistusta? Tämän tyyppiset yritykset saattavat herättää omistushaluja myös Suomen ulkopuolella. Ja odotellessa saa kuitenkin kohtuullista ja – luultavasti – kasvavaa osinkotuottoa.

Metso Outotec tuli salkkuun pitkästä aikaa. Kun taloudet elpyvät ja raaka-aineiden hinnat nousevat, voi olettaa, että kaivosteollisuuden investoinnit lähtevät vauhtiin.

Cloettaa on salkussa ennestään. Korona pudotti irtomakeisten myynnin melkein nollaan. Pakattujen tuotteiden myynti pysyi kohtuullisen hyvällä tasolla. Nyt on taas virkistymistä irtomakeisissa ja yrityksen ostama Candy King (Karamellkungen) pääsee tekemään tulosta. Ruotsalaiseen tyyliin seurataan hyvin trendejä ja on lanseerattu vegaanista suklaata, aidoista marjoista ja hedelmistä makunsa saavia makeisia ja raaka-aineetkin on hankittu kovin reilusti ja eettisesti. Jättebra.

Liimailin autoon eilen ”ympäristömerkkejä” Saksan ja Ranskan osalta. Nyt pitäisi olla sellaiset plakaatit tuulilasissa, että saa ajaa minkä tahansa kaupungin keskustassa. Finnlines on buukattu ensi viikolla ensin Ruotsiin ja sieltä Saksaan. Ranskaan siirtymiseen on varattu tällä kertaa viikko, niin ehtii paremmin pysähtyä matkan varrella.

Ruotsissa voi pitää tauon Linköpingissä ja poiketa Cloettan myymälässä. Kölnissä voi taas vierailla, kun koronarajoitukset ovat lievempiä. Siitä kohti Beaunea – Burgundin viinialueen pääkaupunkia ja Valencea, ”Etelä-Ranskan porttia”.

Viininkorjuu on meneillään ja muukin sadonkorjuu on mielenkiintoista nähtävää. Ostoksiakin voi innostua tekemään. Kaivoin esiin vanhan hunajapurkin, jonka ostimme suoraan tuottajalta – ikääntynyt pariskunta – viime reissulla. Oli sen verran hauska talo, keskellä ei mitään, että josko löytäisimme sinne taas. Etiketissä oli osoite joka Google Mapsin mukaan saattaa hyvinkin olla oikea.

Saint Bonnet en Bresse, luulisin. Akaasiahunajaa joka tapauksessa.

Taskussa on myös EU:n koronapassi, vaikkei sellaista meillä Suomessa olekaan – työryhmä toki pohtii asiaa. Tarkoitus on olla reissussa pari kuukautta ja palata siten, että kesärenkailla vielä selviää.

Toivottavasti sähköpotkulautojen kokoontumisajot kotiovelle ovat sillä aikaa vähentyneet. Opiskelijoiden ykköskurssilaisten ”sisäänajo” on sekin varmaan saatu suoritettua. Nyt ovat viereisessä puistossa sitkeimmät reivitunnelmissa vielä 04:30 aamuyöllä herättäen koko talon – kuulemma. Jos olisi herkkäuninen, asia voisi häiritä enemmänkin.

Mikähän olisi saldo, jos käyttäjät puhallutettaisiin?

Seuraava blogi kirjoitetaan taas Cannesissa. Mukavaa syksyä kaikille.

Piccolo borghese

Tai täkäläisittäin petit bourgeois tarkoittaa (alempaa) keskiluokkaa, pikkuporvareita. Sanalla ei ole mairitteleva sävy; aatelisto ja yläluokka ottivat etäisyyttä talonpoikiin, kauppiaisiin ja pienyrittäjiin. Kun yhteiskunnan rakenteet olivat jäykät, ei katsottu hyvällä niitä, jotka pyrkivät onnistumaan työllä ja riskinotolla ja parantamaan elintasoa – omaa ja sitä kautta muidenkin. ”Suutari pysyköön lestissään”.

Suomessa tämä ajattelu taitaa olla vieläkin voimissaan, kun katsoo vasemmiston toimia verotuksen suhteen. Kaikki energia keskitetään tulo- ja varallisuuserojen minimointiin. Maassa, jossa tuloerot ovat jo valmiiksi Euroopan vähäisimpien joukossa. Tämä on yksi syy siihen, että Osakesäästötiliä vastaan taisteltiin vuosikausia ja lopulta vesitettiin systeemiä 50 000 euron maksimilla.

Olisiko Suomessa kuitenkin enemmänkin tilaa pikkuporvareille? Elokapinan riveistä näitä ei taida löytyä.

Termi tuli mieleen, kun yövyimme Salon de Provencen Le Mas Angelussi -hotellissa, joka muistutti kukkulalla olevaa italialaista aateliston villaa. Sieltä saattoi kreivitär – nenäänsä nyrpistäen – katsella alas rinnettä kohti kaupungin vanhaa keskustaa, jossa kauppiaat ja käsityöläiset – piccolo borghese – ahersivat. Mainio hotelli, vanhan kaupungin kupeessa, omalla uima-altaalla ja puutarhalla.

Kaupungissa on reilut 43 000 asukasta ja se oli sympaattinen, elävä ja täynnä historiaa – kuten täällä Provencessa niin monet kaupungit. Kannattaa kokea.

Salon-de-Provencen värejä

Kolmen päivän ”kotimaan matkailu” alkoi auton vuokrauksella. SIXT yllätti taas tulkinnalla käsitteestä ”tai vastaava”. Olin vuokrannut VW T-Rockin ja sainkin Citroenin 7 hengen minivanin. Kohtuullisen hidasliikkeinen ja mitoiltaan vaikeammin pysäköitävä peli. Onneksi tutkat ja kamerat pelasivat moitteetta. Navigaattori oli noin 15 sekuntia jäljessä, mikä aiheutti mielenkiintoisia tilanteita risteyksissä. Autovuokraus on selvästi herännyt horroksesta ja jonoa palvelutiskillä riitti.

Ensimmäinen etappi oli Saint-Maximin-la-Sainte-Baume. Pieni kylä, jonka kirkossa kävimme. Taitaa olla kolmas kirkko, jonne ”perimätiedon mukaan” on haudattu Maria Magdalena. Komea basilika, jota rakennettiin pitkään, yli 200 vuotta (1295 – 1532).

Basilika. Saint-Maximin-la-Sainte-Baume

Kylässä meidät yllätti puolen tunnin rankkasade. Pysähdyimme ravintolaan, jonka markiisin alla pysyi kuivana. Katupöydässä istui kaveri, joka oli esiliinasta ja muhkeasta olemuksesta päätellen kokki. Kysyin löytyisikö lounasta vielä. ”On minulla ollut lammas uunissa koko yön – kävisikö se?”. Rehtiä ja maistuvaa maalaisruokaa ravintolassa, jossa oli ehkä 20 asiakaspaikkaa. Näitä ei löydä kuin vahingossa.

Seuraavana oli vuorossa Saint Remy de Provence, paikallinen Naantali – tai St Tropez ilman rantaa. Vakinaisia asukkaita 10 000. Turisteja vuoden mittaan monikymmenkertainen määrä. Taiteilijoiden kaupunki, jossa Vincent Van Gogh maalasi Auringonkukat (Les Tournesols) ja noin 150 muuta teosta.

Kun Aix-en-Provencen kaduissa on pieniä kylttejä, joissa lukee Cezanne, niin Saint Remyssä luki Van Gogh. Merkkejä seuraamalla löytyy Van Gogh kulttuurikeskus – jos ei eksy matkalla Hotel de Sade:en. Se kuuluisa markiisi on kyllä sukua, muttei koskaan asunut tuossa rakennuksessa. Sen sijaan sieltä löytyy kokoelma arkeologisia löytöjä. Kaupungissa ja sen liepeillä riittää nähtävää ja tyylikkäitä kauppoja useammaksi päiväksi.

Yön olimme Arlesissa. Kaupunki on nykyään Unescon maailmanperintökohde. Historiaa piisaa, niin kreikkalaisten kuin roomalaistenkin jäljiltä. Näkyvin maamerkki on Areena, roomalaisten rakentama amfiteatteri. Areena on käytössä edelleen, tunnetuin tapahtuma lienee härkätaistelut. Vincent van Gogh kummittelee täälläkin, hän maalasi Arlesissa noin 300 teosta. Tunnettu ”Terasse de la nuit” kuvaa kahvilaa Arlesissa. Kaupungin kiinnostavuutta ovat lisänneet Rhone- ja Petit Rhone -joet, jotka olivat tärkeät sekä maataloudelle että kaupalle.

Hotellimme oli joen varrella ja isot jokiproomut kuljettavat sitä pitkin tavaraa edelleen. Hotelli Le Regence oli yksityinen, pieni ja ilman hissiä. Kaikki oli kuitenkin puhdasta, ilmastointi toimi ja serviisi oli erinomainen. Näköala oli tosiaan suoraan muutaman kymmenen metrin päässä olevalle joelle. Rahalle sai hyvinkin vastinetta.

Room with a view

Aamulla lähdimme varsinaiseen matkakohteeseen eli Camarguen suiston Saintes-Maries-de-la-Mer iin. Vaihtoehtoina oli 3 tunnin autoilu paikallisen oppaan jeepillä tai 2 tunnin jokiristeily. Otimme jokiristeilyn ja kun lämpötila nousi taas yli 30 asteen, ei valinta kaduttanut. Camargue on tunnettu valkoisista villihevosista ja häristä, jotka laiduntavat vapaana kahden joen rajaamalla suoalueella. Härkiä ja hevosia paimentavat paikalliset cowboyt ”Les Gardiens”.

Gardien työssään

Alue tuottaa noin kolmasosan Ranskassa kulutetusta riisistä, vaikka riisinviljelyn tukiaisia onkin leikattu. Pariisin kokoisella alueella Aigues-Mortesin suolakuivaamo tuottaa sormisuolaa kuivaamalla merivettä auringon lämmössä. Suurin tulonlähde on kuitenkin turismi.

Alue on hionut ekoturismin huippuunsa: hevosmatkailua, viini- ja gourmet -elämyksiä, kalastusta oppaan kanssa, lintumatkoja ja tutustumista kasveihin ja luontoon yleensä. Tekeminen ei lopu ja näkemistä riittää. Näimme flamingoja, monenlaisia haikaroita, kahlaajia ja petolintuja. Meille näytettiin myös merimetso, jonka kerrottiin syövän tolkuttomasti kalaa. ”Onneksi näitä on nykyään vähemmän”. Kerroin että ovat muuttaneet Suomeen.

Luontokierroksen jälkeen lounas ravintolassa, jonka merenelävät tulivat suoraan kalastajilta. Ruokalista oli reaaliaikainen, kun joku kala loppui, kirjoitettiin hinnan tilalle ”NO”.

Ruokalista päivittyi reaaliajassa

Paluumatkalla pysähtyminen vanhassa opiskelukaupungissani Aix-en-Provencessa. Ensimmäinen kerta kun onnistuin ajamaan parkkitaloon ja kierrettyäni useamman kerroksen, ulos parkkitalosta. Onneksi ensimmäinen tunti oli ilmainen ja pääsin Ranskan ”sujuvassa” liikenteessä aikani kierrettyä uudestaan parkkitaloon vievälle väylälle. Toisella kerralla löytyi parkkiruutukin. Kaupungilla oli viikoittaiset markkinat, jossa oli kauppiaita niin Ranskasta kuin Italiastakin noin 400 metrin matkalla Cours Mirabeaulla. Mukava päivä.

Provencen markkinat. Aix-en-Provence.

Aika on kulunut täällä normaaliin tapaan. Toriostoksia aamulla, etätyötä päivällä ja illallinen joko paikallisissa ravintoloissa tai kotona. Päivittäiset lämpötilat 30 asteen nurkilla, sadetta on saatu muutamana yönä. Lounastarjoilua on hiottu kaupungilla: aika moni ravintola myy päivän lounaan, lasin viiniä ja kahvin hintaan 15 euroa. Se siitä ”ultrakalliista” Rivierasta.

Filmifestivaalit saadaan tänä vuonna järjestettyä ja Festivaalipalatsin ja luksushotellien ympärillä on painettu töitä tauotta. Palatsin edessä on muuten useamman teltan 24/7 koronatestaus festivaalivieraille. Ei synny Vaalimaa -ilmiötä. Koronan esiintyvyysluku on täällä nyt 19,2. On selvästi alle Suomen tason, vaikkei toki riitä Krista Kiurun vaatimuksille.

Lomailua on tullut rahoitettua osingoilla, joita on tippunut viime blogin jälkeen vajaat 8 000 euroa. Suurin maksaja tällä kertaa Citycon. ISharesin etf:t maksoivat osinkoa, samoin Kraft Heinz, Pfizer ja Telefonica.

Myyntivoittoja on tullut tänä vuonna kotiutettua, joten tammikuussa täytyy maksaa tuntuvasti ennakontäydennystä. Myyntivoittoja on kasassa reilut 150 000. Hankintameno-olettamalla saa vähän helpotusta mutta rahaa siirtyy varmasti myös valtion kirstuun.

Verotus hidastaa kaupankäyntiä mutta Harvian mainio menestys on nostanut kurssin tasolle, joka alkaa olla haastava. Toivon toki, että suomalaisen yrityksen saunat menestyvät maailmalla entiseen malliin. Nyt hioin kuitenkin positiota pienemmäksi. Relais Groupia myin siivun. Samoin Rapalaa kapitalisaatiosopimuksessa. Ruotsalainen Bonava tuotti ihan mukavasti enkä jäänyt katsomaan mahdollista kurssiliukua, myin koko potin. Ostopuolella osingonmaksajia ja terveydenhuoltoa.

MYYNNIT

Relais       20,20 €
Bonava         9,15 €
Harvia       48,06 €       50,00 €       51,30 €
Rapala         8,41 €         8,42 €         8,40 €
         8,26 €

OSTOT

TietoEvry       26,20 €       26,56 €
Sanofi       85,86 €
Sampo       38,80 €       38,88 €       38,70 €
       39,36 €       39,05 €
Raisio         3,91 €
Lundbeck       25,50 €
YIT         5,08 €         5,06 €
Citycon         7,28 €
Altia       10,20 €
Terveystalo       11,42 €

Pörssin nousuvire tuntuu jatkuvan, vaikka omasta mielestä osalla yrityksestä on arvostustaso koko lailla tapissa. Toivottavasti H1 -tulokset jaksavat pitää markkinat tyytyväisinä. Bidenin valinnan jälkeen ollaan ainakin vältytty Trumpin aiheuttamalta heilunnalta. Taalakin tuntuu vahvistuvan. Korkopuolella lähdettäneen äärimmäisen hitaasti mutta varmasti kohti normaalimpia lukuja.

Tällä viikolla lähdemme taas Suomea kohti. PCR -testi on varattu torstaille ja perjantaina pitäisi saada printattu todistus. Lauantaina lento Munchenin kautta Helsinkiin ja auto Fly Parkista alle. Vantaalla saa vielä otettua toisen testin, mikäli systeemi toimii edes jollakin lailla. Sitten voimme olla karanteenissa 3-4 päivää ja käydä kolmannessa testissä.

Toivottavasti mahdollisimman moni saa rokotukset otettua ja EU:n rokotepassin kouraan. Ainakin täällä on vähintään yhtä turvallista kuin Suomessa. Järkeä ja normaalia varovaisuutta kannattaa toki käyttää kaikkialla.

Josko syksyllä oltaisiin paremmassa tilanteessa matkailunkin suhteen. Aika monen ihmisen leipä on kiinni vapaasta liikkuvuudesta, tai ainakin vapaammasta.

Propuska, propuska

Neuvostoliiton malli on tullut vapaan liikkuvuuden Eurooppaan. Papereita pitää löytyä ja sertifikaattia, mieluiten negatiivista. Propuskat pitää olla. Kaiken takana tietenkin korona eli Covid -19.

Oma tiemme Ranskaan alkoi tällä kertaa Turun Terveystalosta. Perjantaina tasan 08:00 minulle lyötiin tikku nenään ja pyöriteltiin. Siinä ei kirjaimellisesti kauan nokka tuhissut. Tikku putkeen ja rahat tiskiin. Hiukan alennuksista riippuen lysti maksoi 222 – 252 euroa eikä siitä oireettomana voi saada kuuluisaa Kelan satasen korvausta.

Markkinoilla on myös toimijoita, jotka ovat aika avarakatseisia eli heille ohjautuvat matkailijat, joilla on oireita. Itse ihmettelen logiikkaa, sillä jos on oireita, olet tuskin lähdössä mihinkään. Systeemi ohjaa valehtelemaan. Itsellä ei valitettavasti taivu moraali tuohon peliin.

Sitten kotiin odottamaan tulosta. Saksan aikaraja oli tiukka eli 48 tuntia näytteenotosta. Tämä koski myös kauttakulkuliikennettä eli Lufthansan koneen vaihtoa Frankfurtissa. Hivenen veti tiukoille, sillä aamulla piti lähteä kohti Helsinkiä 07:00. Lennon olisi voinut siirtää – ehkä – vielä aamulla ja pitkäaikaisparkin peruuttaa. Muuten olisi kummastakin tullut ns. uponnut kustannus.

Päätin mennä kentälle autolla muistaen viime vuoden kommervenkit siitä, miten kentältä saa saapuessaan siirtyä ja miksi ei. Julkisen liikenteen varaan ei auttanut laskea. Turusta kulkee nykyään suora bussi Vantaalle kerran päivässä, ainoastaan arkisin. Hivenen on tilanne muuttunut viime vuosista.

Aamulla noin 04:30 huomasin että Terveystalon appiin oli tullut negatiivinen testitulos. Olo oli hivenen helpottunut – ei tuloksesta vaan siitä että aikataulu piti. Emme kuitenkaan uskaltaneet laskea ”digitaalisen” todistuksen varaan. Koukkaus Terveystalon Kampin asemalle, jossa palvelu pelaa 24/7. Lappu kouraan ja kentälle. Ranskan ulkoministeriön sivuilta löytyi myös juhlallinen vakuutus siitä, ettei ole oireita. Printtaus ja nimet alle.

Laput, ne propuskat, syynättiin ensin Helsinki-Vantaalla. Hieman käy sääliksi henkilökuntaa, kun pitäisi pysyä jyvällä jokaisen maan vaatimuksista. Homma hoitui ja turvatarkastuksen kautta lähes autiolle kentälle. Frankfurtissa laput tarkastettiin uudelleen saksalaisella joustavuudella. Frau Kontrolleurin oli tiukkana. Yhdellä kaverilla oli kulunut 50 tuntia näytteenotosta. Ei muuta kuin uusiin testeihin ja uusia lippuja hankkimaan. Nizzassa dokumentit tarkastettiin kolmannen kerran.

Matkailun matematiikka muuttuu. Suomen hintatasolla alkaa tehdä nelihenkiselle perheelle tiukkaa maksaa tonnin ”starttiraha”. Yksi kaveri ennustikin, että kentällä tulee jatkossa vain tuttuja vastaan. Ruotsissa tuon testin saa 440 kruunulla, Saksassa 50 eurolla ja Italiassa 15 eurolla. Ostinkin salkkuun Terveystalon osakkeita.

Täällä Cannesissa avattiin tänään ravintoloiden terassit. Harvoin on istunut ravintoloissa niin paljon hymyileviä asiakkaita. Ravintolahenkilökuntakin oli riemuissaan: ”Let’s go! – On y va!”. Ei oltu turhaan hinkattu kaikki paikat kaikilla mahdollisilla desinfiointiaineilla. Se kuuluisa esiintyvyysluku on muuten täällä 58.

Tänään aukesivat myös muut kuin välttämättömyyskaupat. Museot, elokuvateatterit ja tavalliset teatterit aukesivat.

Urheilutapahtumiin saa nyt ottaa 800 henkeä sisätiloihin tai 1 000 henkeä ulkotiloihin. Se on kuitenkin 994 enemmän kuin Turussa Interin jalkapallo-ottelussa. Siellä esiteltiin viimeksi pelaajien lisäksi erikseen kaikki kuusi katsojaa. ”Ja katsomossa A rouva Virtanen, katsomossa B herra Lahtinen”. Meneteltiin Kristan ohjeiden mukaan. Nyt ei ole aika x, y, z.

Täällä on selkeä exit -suunnitelma, jonka toinen vaihe toteutui tänään. Seuraava etappi on 9. kesäkuuta, jolloin aukeavat ravintoloiden ja baarien sisätilat. Urheilutapahtumiin ja eri näyttelyihin pääsee 5 000 henkeä. Sen jälkeen otetaan myös EU:n ulkopuolisia turisteja, terveyspassilla.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin kesäkuun lopussa ollaan koko lailla normaalissa tilanteessa. Paitsi että diskot ja yökerhot odottavat vielä vuoroaan. Koetan kestää ilman David Quettaa tämän kesän. Jos joku on käynyt turistisesongin aikaan jet setin ns. menomestoissa, niin ymmärtää että näiden avaamista jarrutellaan vielä. Siellä kun leviävät monenlaiset virukset.

Asunnolla oli kaikki juuri niin kuin täältä lähtiessä. Talonmies oli käynyt kerran tsekkaamassa paikat ja juoksettamassa vettä viemäreihin.

Täytyy todeta, että tässä kakkoskodissa on helppo viihtyä. Marche Forville -torilta on taas hankittu tuoreet vihannekset ja hedelmät. Paikallisen artesaanipastan tekijän valikoimaa on testattu iltaisin. Leipä ja leivonnaiset paikallisesta leipomosta. Tuoreet kirsikatkin ovat juuri niin hyviä kuin muistelin. Kelit ovat olleet passelit: reilut 20 astetta ja auringonpaistetta. Rannoilla on sopivasti auringonottajia

Mitenköhän Suomen exit -suunnitelma jaksaa? Sen verran on osunut otsikoita silmiin, että ilmeisesti edelleen eletään kriittisiä aikoja. Tänään oli Turussa kahdeksan tartuntaa. Pitäisiköhän terassit sulkea ja alkoholin myynti valvotuissa tiloissa lopettaa kokonaan. Turvallisemmin juomien nautiskelu sujuu Aurajoen varressa?

On vaikea ymmärtää poliitikon järjenjuoksua. Itsellä tulee mieleen lapsuuden raittiuskilpakirjoitukset. Niissä me saimme etukäteen vihkosen, jossa oli opettava tarina tupakan ja alkoholin vaaroista. Niistä sitten kirjoitettiin aine ja odoteltiin, kuka palkitaan kevätjuhlissa. Aika hyvin pärjäsi, kun lupasi, ettei tippaakaan, koskaan. Sauhuttelusta puhumattakaan. Järjestäjinä olivat paikalliset raittiusjärjestöt yhdessä Suomen opettajain raittiusliiton kanssa. Jäiköhän hallituksella aine kirjoittamatta ja nyt otetaan revanssi?

Pitää taas virittäytyä ranskan puhumiseen. Ehdin jo tehdä ensimmäisen mokan naapurin vanhan rouvan kanssa. Hän käy päivittäin ulkona harmaantuneen ja hidasliikkeisen koiran kanssa. Aina ei oikein selviä, ulkoiluttaako koira rouvaa vai rouva koiraa.

Yritin viestiä sitä, että on mukavaa nähdä rouva terveenä ja hyvissä voimissa. Taisin sanoa, että on kovin yllättävää nähdä rouva terveenä ja elävänä… Yritin kyllä paikata seuraavalla repliikillä mutta täytynee jatkaa lepyttelyä.

Pörssissä on edelleen ollut positiivinen vire. Nyt nostaa kuitenkin inflaatio päätään Yhdysvalloissa ja markkinoilla on pelko siitä, että FED eli Yhdysvaltojen keskuspankki vie boolimaljan pois bileistä. Joko koronnostoilla tai ainakin tukiostojen lopettamisella.

Osalle sijoittajista ajatus positiivisesta reaalikorosta on ahdistava. Kesällä nähdäänkin varmaan heiluntaa monen kertaan. Tulosodotukset on viritetty tappiin ja vaikka yllättävän moni firma on niihin yltänyt, niin eiköhän ainakin parannusten tahti muutu maltillisemmaksi.

Salkkuihin on tippunut osinkoja tähän mennessä 84 930 euroa. Vielä on Sampo tuloutumatta ja aika moni kotimainen on siirtynyt kahden osingonmaksun vuositahtiin, joten ihan hyvältä näyttää.

Salkuissa olen hiukan kotiuttanut voittoja. Ikävästi näyttää siltä, että ennakon täydennystä täytyy maksella vuoden vaihteessa. Ongelma on sinänsä positiivinen, kertoohan se voitollisista kaupoista.

Kävimme tästä keskustelua yhdessä sijoitusryhmässä. Osa kirjaa verovelan Exceliinsä sitä mukaa kun voittoja näkyy sarakkeissa, osa taas kirjaa vasta kun maksu tapahtuu. Kumpikin lienee parempi, kunhan muistaa että voitoille löytyy muitakin ottajia kuin oma talous.

Salkkuliikkeet

OSTOT
Telia3,46 €
Lundbeck25,25 €
Citycon7,28 €7,29 €7,27 €
TietoEVRY27,34 €26,80 €26,70 €
Terveystalo11,62 €
Sanofi87,14 €
MYYNNIT
Harvia43,60 €44,00 €40,00 €
Nokia4,07 €
Rapala8,80 €

Toivottavasti korona hellittää vauhdilla, niin että saadaan Suomenkin rajoituksiin joku tolkku.

Ja toivottavasti tuoreet viikunat saapuvat kohta paikalliselle torille.

Kesää kohti kuitenkin mennään.

Kaikki paitsi turpeenpoltto on turhaa

Poliittisen näytelmän Oscarit on jaettu ja voittajaksi kruunattiin keskustan Annika Saarikko. Velkaantuminen otettiin haltuun ylittämällä vuoden 2023 itse asetettu menokehys 500 miljoonalla.

Työllisyyttä hoidetaan taikatempuilla ja tilastonikkaroinnilla. Kun työllisyyden itseasetettu 75 % tavoite on mahdoton saavuttaa, siirretään aikarajaa hamaan tulevaisuuteen. Työllisyyttä heikentävät toimenpiteet kuten aktiivimallin purku, vero- ja etuuspäätökset sekä perhevapaauudistus on saatu tehtyä jopa etuajassa.

Työn vastaanottamiseen ei ketään painosteta, sehän olisi vastoin poliittista ideologiaa. Työttömyysturva on edelleen kytketty ammattiliiton tai työttömyyskassan jäsenyyteen, vaikka maksajiksi kelpaavat kaikki – nekin, jotka eivät edes teoriassa ole turvan piirissä. Tässä kahden luokan kansalaisten malli toteutuu parhaiten.

Keskustalla olisi ollut mahdollisuus kaataa vihervasemmistolainen hallitus. Sen sijaan tyydyttiin turpeenpolton rajojen lievennykseen ja saatiin muutama vuosi lisäaikaa energiatuotannolle, jossa ei ole vähääkään järkeä. Ja jos oikein saadaan potkittua tölkki maaliin, niin eiköhän kohta nosteta pöydälle uudet ”veroneutraalit” maakuntaveromallit.

Jatkamme velkaantumista miljoona euroa tunnissa. Kannattaa painottaa jälkikasvulle kieliopintoja. Voivat sitten päättää itse, minkä maan velkoja työurallaan maksavat. Ei tainnut Hjallis Harkimo aikoinaan ymmärtää, että ”oman liikkeen” perustaminen johti tähän hallituspohjaan. Saattaa mennä Suomen historian kalleimpiin virheisiin.

Korot ovat edelleen alhaalla, vaikka välillä on nähty pienen pieniä normalisoitumisen merkkejä. Inflaatio nostaa päätään lähinnä raaka-aineiden hintanousun mukana. Palkkainflaatiota ei vielä näy. Valtion velanhoitomenoille yhden prosenttiyksikön koronnousu tietää muuten 1,7 miljardin vuotuisia lisämenoja. Ennustan, että tämäkin testataan vielä oikein käytännössä.

Sitä odotellessa hallitus on ottanut 30 miljardia lisävelkaa ”koronan taltuttamiseksi”. Menoautomaatteja tulevillekin vuosille on rakennettu tarmokkaasti.

Sijoitusrintamalla voi todeta, että meneillään on paras pandemia koskaan. Kurssit ovat nousseet suhisten ja sekä Suomessa että Yhdysvalloissa tehdään pörssiennätyksiä. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, kun muistetaan talouteen pumpatut jättimäiset rahamäärät.

Olin aikoinaan kuuntelemassa erään kotimaisen saaren suurimman pankin esitystä korkorahastosta. Salkunhoitaja oli erittäin innostunut tuotteestaan ja selitti silmät välkkyen taktiikkaa, jossa ratsastettiin korkokäyrällä, riskejä karttaen. Mykistävän esityksen jälkeen kysyin, josko rahastossa olisi mitään heikkouksia. Pitkän mietinnän jälkeen pankkiiri totesi että ”on siinä yksi: meidän kanssamme verojen maksulta ei voi välttyä”. Voitto on näet varma. Näin olikin.

Itsellä alkaa olla tämä konkreettinen ongelma: tappiolliset positiot loistavat poissaolollaan kaikissa salkuissa ja verojen maksu näyttää vääjäämättömältä. Ongelma on toki positiivinen, vaikka mieluiten maksaisi toisen tyyppiselle hallitukselle.

Osinkoja on kilissyt salkkuun tähän mennessä 69 680 euroa. Monet yhtiöt ovat siirtyneet maksamaan osingon useammassa erässä, joten positiivinen kassavirta tulee jatkumaan pitkin vuotta. Muutama isompi potti, kuten Fortum, Sampo ja Nordea, odottaa vielä yhtiökokouksen päätöstä – tai EKP:n ”siunausta”.

Salkkuliikkeet:

MYYTY

Enagas18,41
Telia3,553,49
Citycon7,35
YIT4,74
Orthex8,92
Rapala7,17,89,3
Tokmanni22,18

OSTETTU

Sampo36,42
Nobia6,26
Sanofi83,884,2885,6
AbbVie88,46
TietoEvry27,2427,5727,2428,21
Orthex6,82
Cloetta2,59
Kemira13,713,66
Citycon7,457,297,32

Suurimmat omistukset: Nordea, Tokmanni, Harvia, Citycon, Fortum, Rapala, Sampo, Kemira, Aktia ja Lassila & Tikanoja. Uponor nousee hyvää vauhtia kohti TOP 10 -listaa.

Olen edelleen tehnyt parhaani pitääkseni talouden pyörät liikkeessä. Keittiöremontti valmistui ja lopputulokseen voi olla tyytyväinen. Noblessan keittiö näyttää juuri siltä kuin pitikin ja asennus meni vallan mainiosti. Nyt voi vähän säätää kylpytiloja, vaikka suurempi remontti siellä onkin vuorossa vasta ensi vuonna.

Olen työllistänyt myös maalareita, sähkömiehiä, kirvesmiehiä ja putkimiehiä. Saa nähdä saadaanko kotitalousvähennykseen positiivisia muutoksia. Vasemmistoliitolle se tekee tiukkaa, vaikka sen konkreettisempaa ja tehokkaampaa elvytystä saa hakea. Huono puoli on toki se, että etu ihan oikeasti johtaa työsuoritukseen. Ei sellainen peli vetele.

Suomen terveydenhuollon järjestelmää on taas päässyt tutkimaan. Koronatesteissä pitäisi käydä ja siellä juokseekin väkeä vallan mainiosti. Ei maksa kävijälle mitään ja kovin hyvin toimii. Paitsi jos pitäisi saada koronatodistus lentoyhtiölle. Silloin lysti maksaa 300 euroa, mikäli et keksi itsellesi oireita ja pääse siten vapaamatkustajien joukkoon.

Taitaa käydä niin, että saan käytettyä Finnairin pisteet edes johonkin. Lentopisteet ovat muutenkin olleet tapetilla, kiitos Valtion tarkastusviraston ja meneillään olevan case Tytti Yli-Viikarin. Ehkä siitä seuraa se, että sekä valtio että kunnat alkavat tarkemmin katsoa, missä ja miksi erilaiset seminaarit järjestetään.

Samat ohjeet sain aikoinaan ”systeemin osaajalta” kun varasin omaiselle hammaslääkäriä. ”Pitää olla sietämätön tuska ja akuutti tilanne”. Soitin ajanvaraukseen, kun potilas aikansa vikisi vaivojaan. ”Oletko katsonut suuhun? Miltä siellä näyttää?”, kyseli hammashuollon virkailija.

Totesin että vaikka olenkin monen alan erikoisasiantuntija, en koe olevani hammaslääkäri. Sillä kertaa aika järjestyi. Näitä ja vastaavia kuvioita meillä on julkinen sektori täynnä. Ei riitä tarve – ”systeemi” pitää osata.

Toukokuulle varatut lauttapaikat piti siirtää syksyyn. Teoriassa Ruotsin ja Saksan läpi olisi voinut ajaa, kunhan olisi ottanut koronatestit juuri oikeaan aikaan. Luultavasti Ranskan 10 kilometrin liikkumisrajoitus puretaan 3.5. ja ehkä ajo olisi ollut mahdollista 06-19. Yhtälössä oli kuitenkin niin monta kysymysmerkkiä, että tuo reissu siirtyy syksyyn. Varasin sen sijaan Lufthansan liput ja alan nyt perehtyä eri dokumenttien ja erilaisten koronatestien kirjoon. Jos kaikki menee niin kuin elokuvissa, olen muutama viikko vapun jälkeen taas Rivieran maisemissa.

Sielläkin on vielä monenlaista rajoitetta. Aurinko kuitenkin paistaa ja ikuiset ilopillerit Krista Kiuru, Sanna Marin ja Kirsi Varhila loistavat poissaolollaan paikallisessa televisiossa. Macron on muutenkin parempi esiintyjä, vaikkei hänenkään sanomansa evankeliumista käy.

Mukavaa vappua ja muistakaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveiset siitä, että ”jo vuoden 2022 vappuna voidaan ottaa hieman vapaammin”.

Turhuuksien Roviolla

Firenzessä dominikaanipappi Savonarola päätti vuonna 1497 poltattaa kaupungissa kaikki turhuudet – vanities. Siinä saivat kyytiä kaikki kirkon synnillisiksi julistamat tavarat kuten kosmetiikka, peilit, kirjat ja taide.

Vajaat viisisataa vuotta myöhemmin yhdysvaltalainen kirjailija Tom Wolfe kirjoitti kirjan aikakauden jupeista samalla otsikolla. Kirjasta innostuttiin tekemään myös elokuva, joka taitaa edelleen kiikkua ”surkeimmat elokuvat” -listalla.

Satuin elämään nuoruuttani suunnilleen samoihin aikoihin, kun Wolfe kirjoitti kirjansa ja kirja löytyykin useamman ystävän hyllystä edelleen. Muistelimme joskus noita kasinotalouden aikoja. Rahoitusta oli saatavilla yllin kyllin ja kaikki tuntui onnistuvan.

Solarium -saleja, kuntosaleja, vaateliikkeitä, kiinteistösijoittamista, baareja ja ravintoloita nousi kuin sieniä sateella. Pörssissä kaikkien yhtiöiden kurssit nousivat ja pankit syytivät lainaa kaikille halukkaille.

Yksi ystävä ihmetteli myöhemmin, että niin se vain oikeustieteen opiskelijasta tuli ammattisijoittaja hetkessä. Kiinteistön ostamiseen riitti käynti pankissa rahoitusyhtiön bemarilla, nahkakravatti kaulassa, Guccit jalassa ja Armanin puku päällä. Pörssissä oli pääasia, että osti, ei niinkään se mitä osti. Listautumisia jonotettiin tihkusateessa kuin Tokmannin ämpäreitä konsanaan.

Huonostihan siinä kävi.

Nyt keskuspankit painavat kilvan rahaa. Päivän lehdessä vihreiden Krista Mikkonen tuulettaa Suomen EU:lta saamaa ”elvytyspakettia” ja sen suuntaamista trendikkäästi ekologisesti kestäviin ratkaisuihin ja digitalisaatioon. Juhlistamisen aihe on EU:n tarjous ”maksa kolme, saat yhden”.

Yhdysvalloissa Biden junailee 1 900 miljardin elvytyspakettia. Tämä pandemian alussa tehdyn 2 000 miljardin elvytyspaketin päälle. Olemme keksineet ikiliikkujan. Panemme yhteiskunnan ja yritykset kiinni ja annamme kaikille ilmaista rahaa. Vasemmistoliitto uskoo, ettei velkaa tarvitse koskaan maksaa takaisin. Tai jos täytyy, niin löydetään maksaja niistä kuuluisista hyväosaisista.

Pörssissä on huomattu, että kun tarpeeksi iso joukko ostaa tiettyä osaketta, niin sen kurssi nousee. Valitaan osake, jonka arvo on talouslukujen perusteella jotakin nollan ja kymmenen taalan välillä ja psyykataan kaikki mukaan rakettiin. Too tö Moon, män. Saadaan joukkohysteria ja kurssi nousee 483 dollariin esimerkkinä GameStop.

Perussettiä höystetään sillä, että nyt saadaan osaketta lyhyeksi myyneet Big Money -pankit kyykkyyn. Sitten käväistään 46 taalassa ennen kuin saadaan puhuttua taas kurssi nousuun. Välittäjät tekevät rahaa, samoin ne, jotka osaavat myydä ajoissa. Loppuväki on kuin kaikki rahansa sököpöydässä hävinneet eli ”suunnilleen omillaan”.

Entä se Big Money? Stick it to the Man? Ne pukumiehet?

Sielläkin liputettiin, varsinkin alussa, merkittäviä tappioita. Uskallan kuitenkin ennustaa, että tässä taistelussa Goljat voittaa Davidin. Short -position väärin arvioinut saattaa saada kenkää. Ehkä joku pankki fuusioidaan toiseen. Yksittäinen pankki saattaa heittää kupit nurin.

Mutta kun musiikki loppuu, ovat hölmöjen dollarit siirtyneet viisaampien taskuun. Näin on käynyt aina ennenkin. Myytiinpä sitten mustan tulppaanin mukuloita tai osuuksia East India Trading Companyssa.

Ikävintä näissä ilmiöissä on se, että markkinoille tulee iso liuta ihmisiä pikaisen rikastumisen toivossa. Poltetaan sormet ja vannotaan ettei koskaan enää. Lopetetaan varautuminen tulevaisuuteen ja sijoittaminen kokonaan.

Vanha viisaus kehottaa sijoittamaan vain sellaiseen, minkä ymmärtää. Itse olen tämän takia jättänyt väliin Teslan osakkeen ja kryptovaluutat. Kannabis -boominkin olen antanut olla muiden Eldoradona.

Sen verran uskallan ennustaa, että lainarahalla sijoittavien kannattaa miettiä, josko olisi aika ainakin vähentää vipua. Se kun toimii ikävästi kumpaankin suuntaan.

Otin ilon irti meemiosakkeiden buumista. Myin kaikki Nokiani hintaan 3,97 ja ostin takaisin hintaan 3,41. Paremmalla ajoituksella osakkeista olisi saanut 4,40 euroa, mutta vain hetken ajan. Hetki sitten Nokia ilmoitti, että vähentää työntekijöitä 10 000 hengellä. Lundmark toteuttaa muutosta ja saattaa hyvinkin käydä niin, että omistajatkin vielä hymyilevät. Henkilökunnalle edessä on pitkä tie, jossa ei taideta optiomiljonäärejä leipoa.

Muuten koronapandemia jatkuu entiseen malliin. Puhuvat päät saapuvat televisioon harva se päivä kertomaan siitä, miten me juuri nyt elämme kriittisiä aikoja.

Olen saanut nämä tietoiskut viihdyttävämmiksi soittamalla samaan aikaan Benny Hill -tunnusmusiikkia. Erityisesti ministeri Kiuru ja Yakety Sax käyvät hyvin yhteen. Olen ihmetellyt, että Katri Kulmunille järjestettiin viestintäkoulutusta – eikö Kristalle riittänyt enää euroja?  Tarve on kuitenkin ilmeinen.

Nyt sitten väsätään ulkonaliikkumiskieltoja, tietyille alueille, tietyin ehdoin, näin ollen mutta pois lukien. Kotona aika kuluu mukavasti vaikkapa lukemalla Lauri Nurmen kirjaa ”Miten Suomi päätti voittaa koronan”. Hintaakin oli hieman laskettu viimeaikaisten tartuntalukujen julkistamisen jälkeen.

OSTOT

Pfizer28,60 €
GlaxoSmithKline14,10 €
Sampo34,53 €34,94 €37,29 €
37,01 €36,66 €36,13 €
Cloetta2,36 €
Nobia6,04 €
Telia3,44 €3,40 €
Telefonica3,55 €
Orion38,00 €38,50 €
33,00 €33,87 €
UPM29,61 €
TietoEVRY25,73 €
Citycon7,66 €
Nokia3,41 €
Swedish Orphan Bio15,48 €
YIT4,83 €
Fortum20,05 €
Oriola2,02 €
Pyynikin Brewery125,00 €

MYYNNIT

Harvia31,80 €
Kreate8,20 €
myyty heti11,27 €
Telia3,59 €
StoraEnso15,68 €
Konecranes36,60 €
Nokia3,97 €
iShares Core DAX119,41 €
iShares US Preferred31,34 €
Rapala7,00 €

Ainoat positiot, jotka suljin kokonaan, ovat Konecranes, iShares Core DAX ja iShares US Preferred Stock. Tuo Preferred Stock on maksanut kuukausittain osinkoa. Osinko on kuitenkin kutistunut ja kun se kapitalisaatiosopimuksessa joutuu tuplaverotuksen kohteeksi (15 % Yhdysvalloille ja 34 % voittoja nostaessa Suomen valtiolle) niin katsoin parhaaksi vaihtaa kotimaiseen osingon maksajaan. Daxin olisi voinut pitääkin mutta päätin käyttää varat osakepoimintaan.

Konecranes oli noussut niin hyvin, että päätin siirtyä sivuun katsomaan Cargotec -fuusion lopputuloksen. Myöhemmin voi sitten harmitella sitäkin päätöstä.

Osakeanneissa tein pikakäynnin Kreatessa. Saatu osakemäärä oli kuitenkin niin mitätön, että otin ruhtinaallisen sadan euron voiton kotiin. Pyynikin Breweryä merkitsin hieman lisää vaikkei oma oluen kulutukseni sitä kannattele – tahti on luokkaa olut per kuukausi. Orthexia merkitsin ja on mielenkiintoista nähdä miten osakkeet jaetaan. Orthexin Smart Store -tuotteita tuli hankittua keittiöön. Hyvältä näyttävät ja hyvin toimivat.

Seuraan päivittäin koronalukuja niin Suomessa kuin Ranskassakin ja toivottavasti tilanne selkiää sen verran, että pääsen taas Etelä-Ranskan maisemiin. Patoutunutta matkustamisen tarvetta taitaa olla monella muullakin.

Kevättä odottaen.

Merkillinen vuosi 2020

Ihmiset alkavat jo unohtaa miltä normaali elämä tuntui. Elämä, jossa sai liikkua, niin kuin tahtoi, tavata ihmisiä rajoituksitta ja muutenkin hoitaa asiansa niin kuin parhaaksi näkee. Tilalle on tullut milloin mitkäkin määräykset ja voimakkaat suositukset. Alueita eristetään, toimialoja suljetaan ja täytetään monenlaisia lomakkeita korvausten saamiseksi. … Jatka artikkeliin Merkillinen vuosi 2020

Kilot, miltsit ja jaardit

Joka alalla on oma slanginsa. Sijoituspalstoilla kerrotaan ostoista kiloissa eli tuhansissa euroissa. Haaveena saattaa olla miltsin eli miljoonan salkku. Järjestin kerran asiakastilaisuuden, jonne saapui osakeanalyytikko pääkaupungista. Asiakkaat katselivat silmät pyöreinä, kun maalattiin kuvaa niin ja niin monen jaardin potentiaalista. Tässä vaiheessa jouduin tulkkaamaan ja kertomaan että kyseessä ei ole englantilainen – vajaan metrin – mittayksikkö vaan miljardi eli tuhat miljoonaa.

Viime päivinä olemme saaneet lukea, että hallitus vippasi taas jaardin. Mielenkiintoisinta on se, että kukaan ei ole millänsäkään. Mieli saattaa muuttua, kun alamme maksaa näitä jaardeja takaisin.

Pörssin sanotaan ennustavan reaalitaloutta noin puoli vuotta etukäteen. Nykytilanteesta voimme päätellä, että Covid 19 -pandemia on ohi keväällä 2021 ja sen jälkeen maailmantalous kukoistaa taas. Yhdysvaltoihin on saatu uusi presidentti ja saattaa hyvinkin olla, että edellinen saadaan ulos Valkoisesta Talosta tammikuussa.

Omien salkkujen tilanne on parantunut kohinalla. Maaliskuun pohjilta on noustu ”miltsillä”. Nousu on ollut yllättävän tasaista. Marraskuussa saatiin vielä reilumpi nykäisy ylöspäin. Kirjoitin 16.3. otsikolla ”This too shall pass” (https://parempisuunnitelma.wordpress.com/2020/03/16/this-too-shall-pass/) ja niinhän siinä kävi. Tällä kertaa – niin kuin monesti aikaisemminkin – kannatti pysyä pörssissä. Mennyt kehitys ei tietenkään ole tae tulevasta.

Lähdimme lokakuun puolessa välissä Cannesiin. Tarkoituksemme oli palata vasta marraskuun lopulla mutta huomattavasti kiristyneet koronavarotoimet herättivät huolen siitä, että saatamme jäädä mottiin määrittelemättömäksi ajaksi ja palasimme etuajassa. Nizzassa on lentokentän liikenteestä hävinnyt noin 90 prosenttia. Strategia näyttää olevan muutaman isomman kentän pitäminen hengissä. Yhteydet Pariisiin, Frankfurtiin, Amsterdamiin ja Lontooseen toimivat kohtuullisesti, muut täysin satunnaisesti. Valitsimme itse KLM:n reitityksen Amsterdamin kautta ja reitti toimi erittäin hyvin. Koneet täysin ajallaan ja vaihtoaika Amsterdamissa alle tunti.

Ranskassa käytettiin lähes poikkeuksetta kasvomaskia sisätiloissa ja kaduilla liikkuessa. Tavarataloihin, paikalliselle torille, joukkoliikenteeseen tai ravintoloihin ei päässyt edes sisälle ilman maskia. Käsidesiä oli saatavilla joka paikassa. Ravintolassa kerättiin yhteystiedot siltä varalta, että tartunta todetaan myöhemmin. Alkoholin myynnille ja kauppojen aukiololle asetettiin rajoituksia. Kokoontumisrajoitukset olivat tulleet voimaan jo aikaisemmin.

Viimeisellä viikolla asetettiin ulkonaliikkumiskielto 21-06. Vähän sen jälkeen ilmoitettiin täydellisestä ulkonaliikkumiskiellosta. Ulos pääsi vain erillisen lomakkeen kanssa ja korkeintaan kilometrin päähän kotiosoitteesta. Puhelimeen sai ladattua applikaation, johon sitten runoiltiin syy liikkumiselle ja kellonaika. Kaikki ravintolat, baarit ja kahvilat suljettiin. Take Away – onnistui. Määräysten jälkeen tartuntojen määrä on lähtenyt nopeaan laskuun ja rajoituksia hellitettiin viime lauantaina. Saa nähdä, saadaanko joulun pyhien jälkeen uusi piikki lukumäärissä.

Matkaseuralainen pyöräili kyllä huomattavasti kauempanakin kuin kilometrin päässä olettaen, että viranomaisia ei voisi vähempää kiinnostaa polkupyörällä liikkuva keski-ikäinen nainen. Näin olikin. Katsoimme aikoinaan Lontoon Tate Galleryssa videoesityksen aiheesta, kuinka olla näkymätön – How to be invisible. Yhtenä ratkaisuna oli ”ole yli 50-vuotias nainen””Be a Woman over 50”. Näytti toimivan.

Moni ihmettelee miksi tartuntamäärät ovat Ranskassa korkeita, vaikka suojautuminen on huomattavasti Suomea tiukempaa. Emme keksineet muita syitä kuin tiheämmän asukasmäärän neliökilometrille, vierastyöläiset puutteellisissa asumisoloissa ja erilaisen käsityksen perheestä. Ranskassa perhe kattaa lapset, vanhemmat, isovanhemmat, sedät, tädit, serkut, kummit ja kummin kaimat. Lapset lähtivät syksyllä kouluun ja nuoriso opiskelemaan, vapailla viikonlopuilla tavattiin sitten koko klaani ja tartuntapintaa riitti. Suurkaupunkien joukkoliikenne on myös sangen potentiaalinen tartunnan aiheuttaja.

Ravintoloissa huomasi myös puheliaisuuden. Kun Suomessa Antti ja Pekka juovat tuoppinsa, ei välttämättä montaa sanaa vaihdeta ja ilta on silti ollut onnistunut. Ranskalaisessa ravintolapöydässä ei ollut hetkenkään hiljaisuutta, kun käytiin ankaraa debattia kuranteista aiheista.

Itsellä oli koko ajan sangen turvallinen olo. Mietin missä kävin ja mihin aikaan. Käytin kasvosuojaa ja maalaisjärkeä. Vantaalla otettu testikin oli aivan odotusten mukainen eli negatiivinen. Emme siis tälläkään kertaa olleet koronalinkoja.

Matkustushäpeääkään en ole koskaan ymmärtänyt edes käsitteenä. Enemmän olen ollut iloinen siitä, että olen voinut auttaa paikallisia yrittäjiä pysymään hengissä. Aamulla saattoi nauttia aamukahvit parvekkeella pikeepaita päällä ja päivällä lounaan terassilla, auringon paisteessa. Oli myös mukava nähdä, että asunnolla oli kaikki hyvin ja sovitut huonekalujen toimitukset olivat menneet juuri niin kuin piti.

Salkkua on tullut veivattua tavallista ahkerammin. Olen ostanut välillä pieniä positioita, odottanut muutaman viikon ja ottanut voitot kotiin. Rohkeille treidaajille on ollut hyvät kelit. Osinkojakin on taas alkanut tippua salkkuun. Muutama tavallista parempi nousijakin on osunut salkkuun. Harvian kehitys on ollut vertaansa vailla ja pitkän odotuksen jälkeen Rapalakin on kirinyt ylös kuopastaan.

Myynnit

  • Aktia, kevennetty ohuesti hintaan 9,33
  • Uponor, myyty pieni positio hintaan 15,76
  • Harvia, kotiutettu voittoja myymällä pieni osa hintaan 17,80
  • Lassila & Tikanoja, myyty kymmenesosa hintaan 13,32
  • Citycon, myyty siivu hintaan 7,04 ja 7,13
  • Telefonica, ostettu ja myyty 2,75 ja 3,05/2,87
  • Wärtsilä, tätä tuli ostettua ja myytyä. Lopputuloksena tyhjä positio.
  • YIT, myyty vähän reilummin hintaan 5,10
  • Atria, ostettu 8,94 ja myyty viikkoa myöhemmin 9,50

Ostot

  • Telia, ostettu 3,42
  • Nordea, ostettu 6,35
  • Tikkurila, ostettu useammassa erässä 13,42 13,50 ja 14,12
  • Kemira, useampi osto 10,68 / 11,82 / 10,70 / 10,72 ja myyty 12,03
  • Fortum, myyty 17,70 ja ostettu takaisin 17,36
  • GlaxoSmithKline, ostettu 15,36 ja myyty 15,50
  • Enagas, ostettu 19,63
  • Elekta, ostettu lisää hintaan 10,34
  • KraftHeinz, lisätty hintaan 26,13

Osinkoja saatu lokakuun alusta 13 646,46 euroa

  • Aspo, 823,90
  • YIT, 3 629,60
  • GlaxoSmithKline, 208,47
  • Tesco, 441,00
  • Harvia, 1 132,40
  • Nokian Renkaat, 350,00
  • Kemira, 1 781,50
  • Telia, 1 434,35
  • Tikkurila, 804,87
  • Cloetta, 874,02
  • AbbVie, 168,65
  • Altia, 1 997,70

Sen verran on ollut aikaa järjestellä seurantaa, että nyt pystyn vihdoin näkemään kokonaisomistuksen tietylle osakkeelle kaikissa salkuissa.

TOP10 positiot ovat nyt: Nordea, Citycon, Tokmanni, Fortum, Harvia, Lassila & Tikanoja, Aktia, Kemira, Rapala ja Altia.

Muuten olen pyrkinyt pitämään myös kotimaan taloutta pystyssä käynnistämällä keittiöremontin. Jonkinlainen ostosignaali saattaisi olla se, että neljästä yrityksestä, joilta pyysin tarjouksen, ainoastaan yksi pystyi tarjoamaan ratkaisun ja hinta-arvion reilussa viikossa. Muilla oli kovasti työkiireitä.

Ostin hieman ruotsalaisen Nobian osakkeita, vaikken heiltä keittiötä tilannutkaan. Keittiötasot otan Loimaan Kiveltä, joka on ennestään tuttu yritys. Jos Loimaalla liikutte, niin kannattaa käydä heidän Kivicenterissä katsomassa kuinka monenlaista kiveä hyllystä löytyy. Ja jos ei löydy hyllystä, niin tilataan.

Black Friday -kohinaa käytin sen verran hyväkseni, että tilasin muutaman tuotteen ja palvelun, jotka olin muutenkin päättänyt hankkia. Sain hivenen halvemmalla ja toukokuulle ajoitetut Finnlinesin lauttapaikat vapaalla peruutusoikeudella. Olen optimisti sen suhteen, että keväällä liikkuminen on jo helpompaa. Kaiken varalta on kuitenkin hyvä tietää, että saa rahansa takaisin, jos maailma on edelleen yhtä sekaisin.

Mukavaa joulunodotusta – koetetaan pysyä terveen kirjoissa!