This too shall pass

Korona -virus jatkaa etenemistään. Koko maailma on polvillaan. Hallitukset keksivät kilpaa rajoituksia arkielämään. Ensin kiellettiin 1 000 hengen kokoontumiset, sitten 500 hengen, peruutettiin urheilutapahtumat ja konsertit. Sitten suljettiin kahvilat, baarit ja ravintolat. Itävalta nokitti juuri kieltämällä yli viiden hengen kokoontumiset.

Italia on ollut Euroopan pioneeri. Kiinassa 81 000 potilaasta kuoli 3 187 eli 3,93 prosenttia. Italiassa on 24 747 potilaasta tähän mennessä kuollut 1 809 eli 7,31 prosenttia. Tässä vaiheessa todettakoon, että kaikki muut luvut paitsi kuolleiden määrä ovat epävarmoja. Eurooppa – Yhdysvalloista puhumattakaan – ei kykene testaamaan koko väestöä, vaan murto-osan. Tämä johtaa vääjäämättä siihen, että kaikki päätökset tehdään äärimmäisen epävarmoilla tiedoilla.

Etelä-Korea on onnistunut hyvin, siellä kuolleisuus on 75 / 8 162 eli 0,91 prosenttia. Siellä testattiin noin 15 000 ihmistä päivässä ”Drive In” keskuksissa. Potilas pysyi autossaan eikä testialuetta tarvinnut desinfioida joka testin jälkeen. Testitulos lähetettiin tekstiviestinä ja testin tekeminen kesti noin 10 minuuttia.

Italian tartuntojen määrä on ottanut kunnon loikan ylöspäin. Viimeisimmän hyppäyksen syyksi tulkittiin aurinkoinen viikonloppu. Väki päätti näyttää virukselle ja lähti rannoille, kaupungille ja ravintoloihin. Kun ei järkipuhe auta, niin hallitus otti käyttöön ulkonaliikkumiskiellon. Saat mennä töihin, liikkua virallisen luvan kanssa tai ulkoiluttaa koiraa. Koirien vuokraus käynnistyi välittömästi ja onkin uutisoitu uupuneista koirista, jotka aikaisemman 3 x 15 minuutin lenkin sijaan kävelevät nyt vaikkapa 16 tuntia putkeen – eri ulkoiluttajien kanssa.

Kuten viime blogissa epäilin, ei Eurooppa oikein tunnu selviävän tästä. Rajat pannaan kiinni yhtä huolellisella harkinnalla kuin Trump sulki pääsyn eurooppalaisilta. Vähän aikaa annettiin Yhdysvalloissa erikoisvapaus Britannialle mutta sekin vedettiin pois. Nyt tämä maahan tuleva väki seisoo tuhansien muiden kanssa odottamassa Yhdysvaltojen tarkastusta. Jos mennessä siihen aulaan olit terve, niin lähtiessä kannat varmasti jotakin. Jenkkien omaa tartuntakantaa ei uskalla edes arvailla. Maa, jossa testin teettäminen maksaa pitkälle yli 3 000 taalaa, ei voi kehua tehtyjen testien määrällä. Sama pätee monessa muussakin maassa, Suomessakin on viestitty, että testataan vain tapaukset, joissa osumatarkkuus lähestyy sataa.

Jälkikasvua asuu Lontoossa. Siellä on valittu toinen tie. Ei edes yritetä estää viruksen leviämistä vaan luotetaan että kehittyy ns. laumasuoja, kun tarpeeksi monella on tartunta, niin tauti pysähtyy. Yli 70 -vuotiaat on päätetty suojata eli eristää – oletettavasti pitkäksi ajaksi. Tänään luin jonkun spesialistin lausunnon siitä miksi tämä ei tule missään nimessä toimimaan. Kohta luetaan toisen spesialistin lausunto siitä, miksi tämä on ainoa tapa.

Suomessakin tätä palvelukotien eristämistä on aloitettu. Voin nyt omakohtaisesta kokemuksesta kertoa, että asiasta kertominen on haastavaa palvelukodin asiakkaalle. Asiakas on kovin murheissaan ja kokee että hänet hylätään nyt täysin ja lopullisesti, kun kerrot että valitettavasti en voi tällä kertaa keittää kahvia ja jäädä juttelemaan. Enkä usko, että lähiaikoina täällä saa käydä ollenkaan, oman turvallisuutesi vuoksi. Ei paljon lohduta se, että ruokahuolto pelaa ja suklaata on useamman viikon tarpeiksi.

Muissa Euroopan maissa vannotaan nyt jälkijunassa eristämisen voimaan, jos ei muusta syystä, niin siitä että ehdittäisiin hoitaa osa alta pois ennen kuin suuri massa saapuu sairaalaan. Niissäkin näyttää olevan oma haasteensa pitää edes hoitohenkilökunta terveenä.

Taloudelliset seuraukset tälle sirkukselle tulevat olemaan mykistävät. On helppo ennustaa, että matkatoimistoja, hotelleja, lentoyhtiöitä, ravintoloita ja kahviloita kaatuu heti ensimmäisessä aallossa vino pino. Nyt mitataan se, onko tase sellaisessa kunnossa että ”pystyy ottamaan hittiä”, kuten eräs sijoittaja luonnehti aikaisemmin muussa yhteydessä. Aika harvalla palvelualan yrityksellä on. Tätä kirjoittaessa SAS ilmoitti lomauttavansa 10 000 henkeä. Markkinat odottavat myös Norwegianin talousvaikeuksien muodostuvan kestämättömiksi. Finnair ilmoitti lakkauttavansa toistaiseksi 90 prosenttia lennoistaan.

No mitä sitten, miettii joku. Jos on Jalostajan hernekeittoa kaapissa, 24 pulloa viiniä, 12 pulloa Altian Koskenkorvaa ja 240 rullaa vessapaperia, niin no hätä.

Seuraava aalto on kuitenkin se, että ensin komennetaan väki etätöihin. Samalla pystytään konttorilla käymään kulurakenne tarkkaan läpi. Sitten aloitetaan YT:t ja lingotaan Sirkku, Liisa ja Pekka kilometritehtaalle.

Kevättä on kuitenkin jo ilmassa ja irtisanotut tietävät, että ansiosidonnainen juoksee ja venettäkin pitäisi laittaa. Tilanne ei ole siis henkilökohtaisella tasolla aivan katastrofaalinen. Ainakaan heti.

Hallitus piirtää edelleen kuvan positiivisesta työllisyyskehityksestä, pois lukien Korona -viruksen aiheuttama tilapäinen häiriö. Jostakin saadaan varmaan lukea, että veroprogressiota kiristämällä tästäkin selvitään.

Hetken päästä irtisanottuja onkin aika pino, kun pannaan jäihin tuotekehitys, it-hankkeet, markkinointi ja mainonta. Lopetetaan yrityksen TyKy -hankkeet ja henkilökunnan virkistystoiminta. Sanotaan lehtitilaukset irti ja luovutaan leasing -autoista. Asuntojakin saa kohta edullisemmin. Vuokraisännällä saattaa olla uusi tilanne, kun vuokrissa näkyy entistä useammin viiveitä. Tätä spiraalia voi piirtää kukin vapaalla kädellä ja vilkkaalla mielikuvituksella. Jos jotakin hyvää hakee, niin korot eivät nouse vielä aikoihin.

Globaali tuotantoketju ottaa takkiinsa todella nopeasti. On jo ottanut, Kiinassa seisoo edelleen melkoinen määrä kontteja purkamatta. Globaalissa taloudessa  raaka-aineet ja komponentit valmistetaan yhdessä maassa, tuotanto on toisessa ja kuluttajat kolmannessa. Pannaan palapelissä rajat kiinni, tuotantoon viikkojen tai kuukausien viive ja logistiikkakoneiston kontit, laivat ja lentokoneet pois pelistä. Monessa yrityksessä joudutaan miettimään tuotantoketju uusiksi ja ottamaan käyttöön Plan B ja Plan C. Huomaamme vielä, ettei monen tuotteen saatavuus olekaan itsestäänselvyys.

Itse arvioin, että meillä on alle kuukausi aikaa löytää ratkaisu. Tai yksinkertaisesti hyväksyä se, että meillä on nyt tällainen virus, joka tappaa osan ihmisistä. Sen jälkeen voidaan todeta, että viruksen aiheuttamat suorat vahingot olivat murto-osa koko vauriosta. Vieläköhän nähdään sekin tilanne missä ELY -keskus tarjoaa työpaikaksi maisterille yläosattoman tarjoilijan duunia keskiolutkapakassa. Moni ei enää muista, mutta tätäkin tehtiin 90-luvulla.

Ei minullakaan lääkkeitä ole – paitsi Ketorinia, jota ostin varmuudeksi yhden paketin. Mutta jos pannaan positiivisuushattu päähän, niin nyt kannattaa miettiä mitä palveluita haluat jatkossakin.

Itse käyn vielä pikaostoksilla Kauppahallissa. Ostan ne leikkeet, juustot, kalat ja äyriäiset, jotka ostaisin muutenkin. Käynti ei kauan kestä ja kädet pesen ennen ja jälkeen. Laulaen tietysti ”Jänis istui maassa” kahteen kertaan, niin kuin on ohjeistettu. Velipoika ei  muistanut enää sanoja, joten häneltä hyväksyin pesulauluksi ”Hämähämähäkin”. Jos Kauppahallin tiskillä on hyvin tilaa, enkä joudu kontaktiin vieruskavereiden kanssa, saatan nauttia nopean lounaankin paikan päällä. Kesko pysyy hengissä lamassakin – saattaa jopa raportoida aikamoisen myyntipiikin, mutta pienyrittäjälle päivän myynti on kovin konkreettinen asia.

Jos Thaimaan matka on peruutettu eikä Dubaihinkaan ole asiaa, niin kannattaisiko miettiä mihin muuhun säästetyt rahat voisi käyttää? Ostaisinko Tikkurilan maalit ja tarvikkeet ja maalaisin vihdoinkin sen huoneen, joka piti hoitaa. Vai laittaisinko mökillä paikkoja kuntoon? Vaihtaisinko saunaan Harvian kiukaan? Kaikki toimenpiteet, joilla talouden rattaat pyörivät, tulevat tarpeeseen.

Itse teetän remonttia edelleen siellä Ranskassa. Remontin etenemisen seuranta on tällä hetkellä WhatsApp -kuvien varassa. Kommunikaatio on pelannut hyvin ja vielä perjantaihin asti sain kaikki tarvikkeetkin työmaalle sujuvasti. Nyt on sitten jännä nähdä saako Ranskassa ostettua mitään, kun maa on – kunnallisvaaleja lukuun ottamatta – lähes kiinni. Hyvää tässä on se, että remonttimies on paremmin saatavilla. Hän oli suunnitellut pidempää reissua Lappiin hoitamaan mökkikalustoaan. Nyt ei ole kuulemma tarvetta, kun ei ole turisteja, saa pitää mökit tyhjillään.

Huonoa on se, että oma – kuun loppuun suunniteltu reissu – jää väliin. Ihan turhaan opettelin huolella sairaanhoidon erikoissanaston ranskaksi. Le respirateur artificiel, L’oxygene ja L’antidouleur kannattaa kuitenkin muistaa jatkossakin. Finnairin kanssa yritin vaihtaa lentopäivät. Palvelussa oli ruuhkaa, ihme kyllä.

Salkun tilanteen voi arvata. Kirjoitan tätä nyt klo 11:23. Pörssi on ollut auki alle puolitoista tuntia ja sijoitusten arvosta on niistetty kolmen jampan verran. Jamppa on keskiverto suomalaisen nettovuosipalkka. Aikaisemmin on tultu alas noin 25 jamppaa. Eli onnistuneella ”ajoituksella” olisin säästänyt noin 30 nettovuosipalkkaa. Likviditeettiä saatetaan jossain vaiheessa testata. Olenkin varannut käteistä noin kolmen vuoden tarpeisiin.

En ole kuitenkaan ajatellut tehdä perinteistä sijoittajan ratkaisua. Siinä myydään kaikki, kun ollaan varmasti pohjilla, todetaan tapahtunut ja päätetään etten sijoita koskaan enää. Huijausta koko toiminta.

Mietin niin, että jos tämä Mordorin Musta Surma pyyhkäisee koko yhteiskunnan palasiksi, niin on aivan sama, onko salkun arvo pudonnut vai ei. Jos taas hysteria laantuu tai virus saadaan muuten taltutettua, niin nousutkin ovat niin voimakkaita, ettei ryhmä ”Perin Pettyneet” ehdi mukaan.

Kirjaan tähän vähän tehtyjä ostoja, kanssasijoittajat saavat lohtua siitä kuinka onnettoman kalliilla olen ostanut.

  • Keittiövalmistaja Nobia, SEK 61, SEK 58. Kurssi tänään SEK 40.
  • Syöpähoitoyhtiö Elekta, SEK 99. Kurssi tänään SEK 69.
  • Erikoispapereita valmistava Duni, SEK 120. Kurssi tänään SEK 78.
  • Sampo, 33 e. Kurssi tänään 24,15 e.
  • Kraft Heinz, USD 24. Kurssi tänään USD 24.
  • Stora Enso, 9,50 e. Kurssi tänään 7,77 e.
  • Konecranes, 23,70 e. Kurssi tänään 16,47.
  • Raisio, 2,90 e ja 2,55 e. Kurssi tänään 2,48 e.
  • Telia 2,97 e. Kurssi tänään 2,90 e.

Vanha viisaus on, että jos saat paniikin, niin saa se ensin. If You panic, panic first.

En ehtinyt tuohon ryhmään, joten nyt mennään näillä korteilla. Uskallan myös ennustaa, että lähipäivinä moni tekee elämänsä parhaita kauppoja. Koronaan on kuollut tähän mennessä 6 513 henkilöä.

This Too Shall Pass.

Tämäkin menee ohi.

Siihen asti, peskää käsiänne, älkää sairastuko vakavasti ja koettakaa pitää myös yritykset hengissä.

8 kommenttia artikkeliin ”This too shall pass

  1. Hyvä lukea vähän positiivisiakin asioita näinä aikoina; mittasuhteet on täysin käsittämättömät, niistä nyt huvittavimpana viime päivien WC-paperin hamstraajat. Turun alueella toimivan K-kauppiaan kertoman mukaan, viime torstain 12.3. WC-paperimenekki oli 1/3 koko vuoden myynnistä.

    Tiedän, että olet toimitusketjujen parissa tehnyt päivätyötäkin. Miten näkisit, kriittisimpänä ketjuna ns. ”huoltovarmuuden” osalta? Ilman uusia autoja ja paperikoneita voi elää pitkäänkin, mutta mitens purkkiruoka, puhdistusaineet sekä hengityssuojaimet yms. ilmestyy kauppoihimme? En epäile hallituksemme kriisinhallintakykyä, mutta varmuuden vuoksi vain kyselen vähän osviittaa….

    Liked by 2 people

  2. Jani, uskon että aika harva osaa ennustaa missä kohtaa ketju on heikoin. Elintarviketuotanto on ehkä kohtuullisen vahvalla pohjalla, vaikka sielläkin saattaa olla ulkomaisia koneita ja ainesosia. Uskon että ovat korvattavissa.

    Kaikenlainen kokoonpano teollisuus (jota Suomessa on aika vähän) on herkkää. Jos härpäkkeessä on vaikka 1 000 osaa eikä se toimi 999 osalla, niin se 1 osa tarkoittaa että hihnalta ei tule valmista. Monissa tuotantoprosesseissa käytetään kemikaaleja, jotka tuodaan ulkomailta. Veikkaan että vielä on varastossa tavaraa, mutta nyt mitataan ”just in time” ja varastonkiertonopeuden optimoinnin rajat. Eiköhän juuri nyt moni ostopäällikkö hinkkaa ohimoitaan ja etsi vaihtoehtoisia toimittajia, ei just in time vaan just in case.

    Käsidesit ja hengityssuojaimet ovat oma lukunsa. Ranskassa näitä oli jo varastettu sairaaloista. Mitäpä hoitohenkilökunta niillä tekee.

    Netflix ei lopu eikä Spotify.

    Liked by 1 henkilö

  3. Enpä olisi uskonut, että omana elinaikana mahdollisesti kokeillaan huoltovarmuuden toimivuutta ja kotimaisen ruoan tuotannon omavaraisuus. Kaverini sanoin:
    ”Kun ollaan 1,6-kertaista hintaa maksettu ruoantuotannosta tässä 70 vuotta, niin oishan se kiva jos kuukausi selvitään.”

    Liked by 1 henkilö

  4. Niin, henkilökohtaisesti uskon, että hyvällä laumatartuttamisella ja oikeiden ihmisten piilottamisella tästä olisi selvitty helpoiten. Pari kuukautta olisi ollut lääkintäihmisillä kovasti hommaa ja telttoja olisi pystytetty – mutta sitten se olisi ollut ohi, mahdollisesti ihan samoin tappioin kuin nytkin. Paitsi että nyt ne tappiot ovat vain kalliimmat. Mutta elämä on valintoja täynnä. Nyt nähdään mihin tämä valinta johtaa.

    Liked by 1 henkilö

    1. Jep. Talous ottaa hittiä tällä systeemillä mutta ”darwinismi” ei oikein sovi läntisiin demokratioihin. Enkä omaa sen vertaa lääketieteellistä koulutusta että osaisin vertailla mikä strategia toimii lääketieteellisesti.

      Sen verran on tämä homma ollut nyt päällä että kun eilen ja tänään näin kumpanakin päivänä talonyhtiöissä lipun puolitangossa, niin heti tuli virus mieleen. Vaikka 99,99 % todennäköisyydellä kuolinsyy on ollut joku muu.

      Tykkää

  5. Hienoa ajatusten virtaa, eikä lainkaan hysteriaa. Nyt pitäisi ajatella, että lasini on puoliksi täynnä – postiivisesti. On tästä varmasti hyötyäkin tästä ”korona-harjoituksesta”, kuten:
    – digiloikka tapahtuu ja siihen opitaan työtehtävissä ihan aidosti ja etätöihin panostetaan, eikä makseta seinistä
    – havaitaan yhteiskunnan todelliset heikkoudet pandemian hoitamisessa, kuten nyt varmaan Suomen testien tekemisessä ja testaus infrassa
    – puoluepolitikointi, jos ei nyt toki koskaan ihan väisty, niin siirtyy osittain taka-alalle, kun on mietittävä elämää suurempia arvoja
    – liikkumiseen voidaan havaita muitakin ratkaisuja, kuin täyteen tungetut julkiset laitteet
    – aletaan arvostamaan yrityksen likvidiä ja havaitaan yleettömään halpakorkoiseen lainaan perustuvan liiketoiminnan heikkoudet
    – todetaan, että ilman urheilutapahtumiakin on elämää
    – sopeudutaan elämään perheen kesken ja tutustuaan omiin lapsiin (tämä ehkä haastavinta)
    – jne…keksikää lisää, sillä se auttaa löytämään ihan uusia näkökulmia elämän perusasioihin

    Tykkää

  6. Kiitos! Huomio lukijoille, että tämä kommentti annetaan 2v postauksen kirjoittamisesta. Nousee leveä hymy huulille tätä lukiessa – melkoista tarkkanäköisyyttä koronan alkumetreillä. Kaikkien on nyt 2v myöhemmin helppo yhtyä ja olla samaa mieltä tähän kirjoitetun kanssa. Bravo! 😊

    Tykkää

    1. Kiitoksia. Yksi asia, jonka suosiota en osannut arvioida on etätyö. Nyt työnantajilla on tiukka paikka kun pitää päättää että onko tärkeämpää että työt tehdään kuin se missä ne tehdään.

      Vaikuttaa suoraan konttoritilojen tarpeeseen ja epäsuorasti esimerkiksi ”konttorityövaatteiden” myyntiin tai lounasravintoloihin konttorikeskittymissä.

      Aika moni on huomannut että omat työt pystyy hoitamaan paremmin kotoa.

      Tykkää

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.