Piccolo borghese

Tai täkäläisittäin petit bourgeois tarkoittaa (alempaa) keskiluokkaa, pikkuporvareita. Sanalla ei ole mairitteleva sävy; aatelisto ja yläluokka ottivat etäisyyttä talonpoikiin, kauppiaisiin ja pienyrittäjiin. Kun yhteiskunnan rakenteet olivat jäykät, ei katsottu hyvällä niitä, jotka pyrkivät onnistumaan työllä ja riskinotolla ja parantamaan elintasoa – omaa ja sitä kautta muidenkin. ”Suutari pysyköön lestissään”.

Suomessa tämä ajattelu taitaa olla vieläkin voimissaan, kun katsoo vasemmiston toimia verotuksen suhteen. Kaikki energia keskitetään tulo- ja varallisuuserojen minimointiin. Maassa, jossa tuloerot ovat jo valmiiksi Euroopan vähäisimpien joukossa. Tämä on yksi syy siihen, että Osakesäästötiliä vastaan taisteltiin vuosikausia ja lopulta vesitettiin systeemiä 50 000 euron maksimilla.

Olisiko Suomessa kuitenkin enemmänkin tilaa pikkuporvareille? Elokapinan riveistä näitä ei taida löytyä.

Termi tuli mieleen, kun yövyimme Salon de Provencen Le Mas Angelussi -hotellissa, joka muistutti kukkulalla olevaa italialaista aateliston villaa. Sieltä saattoi kreivitär – nenäänsä nyrpistäen – katsella alas rinnettä kohti kaupungin vanhaa keskustaa, jossa kauppiaat ja käsityöläiset – piccolo borghese – ahersivat. Mainio hotelli, vanhan kaupungin kupeessa, omalla uima-altaalla ja puutarhalla.

Kaupungissa on reilut 43 000 asukasta ja se oli sympaattinen, elävä ja täynnä historiaa – kuten täällä Provencessa niin monet kaupungit. Kannattaa kokea.

Salon-de-Provencen värejä

Kolmen päivän ”kotimaan matkailu” alkoi auton vuokrauksella. SIXT yllätti taas tulkinnalla käsitteestä ”tai vastaava”. Olin vuokrannut VW T-Rockin ja sainkin Citroenin 7 hengen minivanin. Kohtuullisen hidasliikkeinen ja mitoiltaan vaikeammin pysäköitävä peli. Onneksi tutkat ja kamerat pelasivat moitteetta. Navigaattori oli noin 15 sekuntia jäljessä, mikä aiheutti mielenkiintoisia tilanteita risteyksissä. Autovuokraus on selvästi herännyt horroksesta ja jonoa palvelutiskillä riitti.

Ensimmäinen etappi oli Saint-Maximin-la-Sainte-Baume. Pieni kylä, jonka kirkossa kävimme. Taitaa olla kolmas kirkko, jonne ”perimätiedon mukaan” on haudattu Maria Magdalena. Komea basilika, jota rakennettiin pitkään, yli 200 vuotta (1295 – 1532).

Basilika. Saint-Maximin-la-Sainte-Baume

Kylässä meidät yllätti puolen tunnin rankkasade. Pysähdyimme ravintolaan, jonka markiisin alla pysyi kuivana. Katupöydässä istui kaveri, joka oli esiliinasta ja muhkeasta olemuksesta päätellen kokki. Kysyin löytyisikö lounasta vielä. ”On minulla ollut lammas uunissa koko yön – kävisikö se?”. Rehtiä ja maistuvaa maalaisruokaa ravintolassa, jossa oli ehkä 20 asiakaspaikkaa. Näitä ei löydä kuin vahingossa.

Seuraavana oli vuorossa Saint Remy de Provence, paikallinen Naantali – tai St Tropez ilman rantaa. Vakinaisia asukkaita 10 000. Turisteja vuoden mittaan monikymmenkertainen määrä. Taiteilijoiden kaupunki, jossa Vincent Van Gogh maalasi Auringonkukat (Les Tournesols) ja noin 150 muuta teosta.

Kun Aix-en-Provencen kaduissa on pieniä kylttejä, joissa lukee Cezanne, niin Saint Remyssä luki Van Gogh. Merkkejä seuraamalla löytyy Van Gogh kulttuurikeskus – jos ei eksy matkalla Hotel de Sade:en. Se kuuluisa markiisi on kyllä sukua, muttei koskaan asunut tuossa rakennuksessa. Sen sijaan sieltä löytyy kokoelma arkeologisia löytöjä. Kaupungissa ja sen liepeillä riittää nähtävää ja tyylikkäitä kauppoja useammaksi päiväksi.

Yön olimme Arlesissa. Kaupunki on nykyään Unescon maailmanperintökohde. Historiaa piisaa, niin kreikkalaisten kuin roomalaistenkin jäljiltä. Näkyvin maamerkki on Areena, roomalaisten rakentama amfiteatteri. Areena on käytössä edelleen, tunnetuin tapahtuma lienee härkätaistelut. Vincent van Gogh kummittelee täälläkin, hän maalasi Arlesissa noin 300 teosta. Tunnettu ”Terasse de la nuit” kuvaa kahvilaa Arlesissa. Kaupungin kiinnostavuutta ovat lisänneet Rhone- ja Petit Rhone -joet, jotka olivat tärkeät sekä maataloudelle että kaupalle.

Hotellimme oli joen varrella ja isot jokiproomut kuljettavat sitä pitkin tavaraa edelleen. Hotelli Le Regence oli yksityinen, pieni ja ilman hissiä. Kaikki oli kuitenkin puhdasta, ilmastointi toimi ja serviisi oli erinomainen. Näköala oli tosiaan suoraan muutaman kymmenen metrin päässä olevalle joelle. Rahalle sai hyvinkin vastinetta.

Room with a view

Aamulla lähdimme varsinaiseen matkakohteeseen eli Camarguen suiston Saintes-Maries-de-la-Mer iin. Vaihtoehtoina oli 3 tunnin autoilu paikallisen oppaan jeepillä tai 2 tunnin jokiristeily. Otimme jokiristeilyn ja kun lämpötila nousi taas yli 30 asteen, ei valinta kaduttanut. Camargue on tunnettu valkoisista villihevosista ja häristä, jotka laiduntavat vapaana kahden joen rajaamalla suoalueella. Härkiä ja hevosia paimentavat paikalliset cowboyt ”Les Gardiens”.

Gardien työssään

Alue tuottaa noin kolmasosan Ranskassa kulutetusta riisistä, vaikka riisinviljelyn tukiaisia onkin leikattu. Pariisin kokoisella alueella Aigues-Mortesin suolakuivaamo tuottaa sormisuolaa kuivaamalla merivettä auringon lämmössä. Suurin tulonlähde on kuitenkin turismi.

Alue on hionut ekoturismin huippuunsa: hevosmatkailua, viini- ja gourmet -elämyksiä, kalastusta oppaan kanssa, lintumatkoja ja tutustumista kasveihin ja luontoon yleensä. Tekeminen ei lopu ja näkemistä riittää. Näimme flamingoja, monenlaisia haikaroita, kahlaajia ja petolintuja. Meille näytettiin myös merimetso, jonka kerrottiin syövän tolkuttomasti kalaa. ”Onneksi näitä on nykyään vähemmän”. Kerroin että ovat muuttaneet Suomeen.

Luontokierroksen jälkeen lounas ravintolassa, jonka merenelävät tulivat suoraan kalastajilta. Ruokalista oli reaaliaikainen, kun joku kala loppui, kirjoitettiin hinnan tilalle ”NO”.

Ruokalista päivittyi reaaliajassa

Paluumatkalla pysähtyminen vanhassa opiskelukaupungissani Aix-en-Provencessa. Ensimmäinen kerta kun onnistuin ajamaan parkkitaloon ja kierrettyäni useamman kerroksen, ulos parkkitalosta. Onneksi ensimmäinen tunti oli ilmainen ja pääsin Ranskan ”sujuvassa” liikenteessä aikani kierrettyä uudestaan parkkitaloon vievälle väylälle. Toisella kerralla löytyi parkkiruutukin. Kaupungilla oli viikoittaiset markkinat, jossa oli kauppiaita niin Ranskasta kuin Italiastakin noin 400 metrin matkalla Cours Mirabeaulla. Mukava päivä.

Provencen markkinat. Aix-en-Provence.

Aika on kulunut täällä normaaliin tapaan. Toriostoksia aamulla, etätyötä päivällä ja illallinen joko paikallisissa ravintoloissa tai kotona. Päivittäiset lämpötilat 30 asteen nurkilla, sadetta on saatu muutamana yönä. Lounastarjoilua on hiottu kaupungilla: aika moni ravintola myy päivän lounaan, lasin viiniä ja kahvin hintaan 15 euroa. Se siitä ”ultrakalliista” Rivierasta.

Filmifestivaalit saadaan tänä vuonna järjestettyä ja Festivaalipalatsin ja luksushotellien ympärillä on painettu töitä tauotta. Palatsin edessä on muuten useamman teltan 24/7 koronatestaus festivaalivieraille. Ei synny Vaalimaa -ilmiötä. Koronan esiintyvyysluku on täällä nyt 19,2. On selvästi alle Suomen tason, vaikkei toki riitä Krista Kiurun vaatimuksille.

Lomailua on tullut rahoitettua osingoilla, joita on tippunut viime blogin jälkeen vajaat 8 000 euroa. Suurin maksaja tällä kertaa Citycon. ISharesin etf:t maksoivat osinkoa, samoin Kraft Heinz, Pfizer ja Telefonica.

Myyntivoittoja on tullut tänä vuonna kotiutettua, joten tammikuussa täytyy maksaa tuntuvasti ennakontäydennystä. Myyntivoittoja on kasassa reilut 150 000. Hankintameno-olettamalla saa vähän helpotusta mutta rahaa siirtyy varmasti myös valtion kirstuun.

Verotus hidastaa kaupankäyntiä mutta Harvian mainio menestys on nostanut kurssin tasolle, joka alkaa olla haastava. Toivon toki, että suomalaisen yrityksen saunat menestyvät maailmalla entiseen malliin. Nyt hioin kuitenkin positiota pienemmäksi. Relais Groupia myin siivun. Samoin Rapalaa kapitalisaatiosopimuksessa. Ruotsalainen Bonava tuotti ihan mukavasti enkä jäänyt katsomaan mahdollista kurssiliukua, myin koko potin. Ostopuolella osingonmaksajia ja terveydenhuoltoa.

MYYNNIT

Relais       20,20 €
Bonava         9,15 €
Harvia       48,06 €       50,00 €       51,30 €
Rapala         8,41 €         8,42 €         8,40 €
         8,26 €

OSTOT

TietoEvry       26,20 €       26,56 €
Sanofi       85,86 €
Sampo       38,80 €       38,88 €       38,70 €
       39,36 €       39,05 €
Raisio         3,91 €
Lundbeck       25,50 €
YIT         5,08 €         5,06 €
Citycon         7,28 €
Altia       10,20 €
Terveystalo       11,42 €

Pörssin nousuvire tuntuu jatkuvan, vaikka omasta mielestä osalla yrityksestä on arvostustaso koko lailla tapissa. Toivottavasti H1 -tulokset jaksavat pitää markkinat tyytyväisinä. Bidenin valinnan jälkeen ollaan ainakin vältytty Trumpin aiheuttamalta heilunnalta. Taalakin tuntuu vahvistuvan. Korkopuolella lähdettäneen äärimmäisen hitaasti mutta varmasti kohti normaalimpia lukuja.

Tällä viikolla lähdemme taas Suomea kohti. PCR -testi on varattu torstaille ja perjantaina pitäisi saada printattu todistus. Lauantaina lento Munchenin kautta Helsinkiin ja auto Fly Parkista alle. Vantaalla saa vielä otettua toisen testin, mikäli systeemi toimii edes jollakin lailla. Sitten voimme olla karanteenissa 3-4 päivää ja käydä kolmannessa testissä.

Toivottavasti mahdollisimman moni saa rokotukset otettua ja EU:n rokotepassin kouraan. Ainakin täällä on vähintään yhtä turvallista kuin Suomessa. Järkeä ja normaalia varovaisuutta kannattaa toki käyttää kaikkialla.

Josko syksyllä oltaisiin paremmassa tilanteessa matkailunkin suhteen. Aika monen ihmisen leipä on kiinni vapaasta liikkuvuudesta, tai ainakin vapaammasta.

7 kommenttia artikkeliin ”Piccolo borghese

  1. Pahoittelut jos tämä vastaus tulee kahtena versiona, ensimmäinen ei mielestäni lähtenyt.

    Aateliston ja vasemmiston kummallinen rinnastus.. Eihän vasemmisto tavoittele tulo- ja varallisuuserojen minimointia vaan eri tulomuotojen tasapuolisempaa verokohtelua. Matalat veroasteet ja laajat veropohjat on heidän tavoitteensa ainakin julkisuudessa.

    Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän mukaan (2017) listaamattomien yhtiäiden osinkojen veroetu toimii talouskasvua vastaan – ja niiden verotus on ainutlaatuisen kevyttä maailmassa,

    V. 2015 listaamattomista yhtiöistä nostivat luonnolliset henkilöt osinkoja 2,7 mrd, joista 1,6 mrd oli täysin verovapaata tuloa saajalleen.

    Tämä veroetu suosii korkean nettovarallisuuden yrityksiä ja on saanut aikaan sen, että yrityksen omistaja käyttää liiketuloksen yhteiskuntaa hyödyttämättömiin matalan tuottavuuden kohteisiin, kuten kiinteistöihin ja osakkeisiin yrityksen kehittämisen sijaan. Näin toimien yrityksen nettovarallisuus kasvaa, mikä takaa seuraavana vuonna yrittäjälle vielä aiempaa suuremmat verovapaat osingot.

    Veroedun poistaminen laittaisi yritysten todelliset investoinnit käyntiin, nostaisi tuottavuutta ja sitä kautta taloutta. Tätä vasemmistopuolueet ovat useaan kertaan esittäneet, mutta oikeisto ajaa mielummin omien kannattajiensa asiaa kuin koko maan etua.

    Suomessa tuloerot ovat tosiaan kohtuulliset, mutta varallisuuserot kasvaneet huimasti johtuen isolta osalta nimenomaan eri tulomuotojen erilaisesta verokohtelusta ja varakkaille lainsäädännöllä järjestetyistä verovälttelymahdollisuuksista. Hieman kärjistäen voidaan todeta, että kaikista varakkaimmat ovat jättäneet terveydenhuollon, koulutuksen, teiden ja järjestyksen ylläpidon sekä muut yhteiskunnan toiminnon keskituloisten kustannettaviksi.

    Tykkää

    1. Ei tullut kuin kerran, no worries.

      Kirjoitin jo pitkän vastauksen mutta se hävisi bittiavaruuteen.

      Lyhyemmin: Vasemmisto on tehnyt parhaansa torpatakseen ihmisten mahdollisuudet itse huolehtia eläketurvastaan. Vapaaehtoiset eläkevakuutukset myllättiin niin moneen kertaan uusiksi ja nostettiin ikärajaa, jolloin ihmisten kiinnostus hoitaa itse asia, hävisi. Eläketurvan tarve taas ei ole hävinnyt mihinkään, päinvastoin.

      Osakesäästötiliä jarrutettiin ja siihen lyötiin keinotekoinen yläraja. Kyseessä on kuitenkin tavallisen ihmisen paras työkalu saada korkoa korolle ja maksaa verot vasta nostettaessa. Vasemmiston omat ekonomistit eivät vieläkään ymmärrä asiaa ja selittävät julkisuudessa että on riski, ettei veroja makseta missään vaiheessa. Ei ole.

      Mielestäni varallisuuserot kasvavat vääjämättä. Kun osalla on pääomaa, joka tuottaa ja osalla ei (ainakaan vielä), niin erot kasvavat ja hyvä niin.

      Listaamattomien yritysten verotuksesta olen väitellyt niin monta kertaa etten enää oikein jaksa. Muistutan siitä, että ennen kuin yrityksestä pääsee nostamaan sitä (jossain tapauksissa) ”aliverotettua” 7,5 % verolla, on yritys maksanut 20 % veron. Eli tuosta mainitsemastasi 2,7 miljardista on maksettu yritysveroina 675 miljoonaa. Sen 7,5 % mukaan (joka on täysin teoreettinen, todellinen kuormitus on kovempi) mukaan maksetaan vielä 202,5 miljoonaa. Tämän lisäksi sen nettovarallisuuden kasvattamiseen on mennyt aikaa huomattava määrä, jolloin on ”kituutettu”.

      Suurelle osalle pienyrittäjiä on järkevintä nostaa rahaa yrityksestä palkkana. Palkka kun on vähennyskelpoinen meno ja osinko ei.

      Yli 100 000 tienaavat maksavat 20 % kaikista suorista veroista. Heitä on 80 000 eli 2 % veronmaksajista. Pääomatuloveroista he maksoivat 55 % ja ansiotuloveroista 38 %. Eli siinä mielessä ”hieman kärjistäen” esitetty kuvaus siitä, kuka verot maksaa, ei kestä.

      Väitän että ”pääoma” ajaa koko Suomen etua. Lisää yrittäjiä, lisää työllistäjiä, lisää onnistujia. Toivottavasti yhä useammalle mahdollisuus ottaa itse vastuu omasta taloudestaan. Esimerkiksi asumistukea Suomessa saa 614 000 ihmistä. ”Jottain tarttis tehrä” sanoi entinen presidentti.

      Tykkää

      1. Kiitos vastauksesta, jonka perusteella näkemyksemme eroavat useissa kohdissa. =) Nykytilanne on yrittäjien osalta sellainen, että koska eläkemaksuista suuri osa menee nykyisten eläkkeiden maksuun ja niin iso osa yrittäjistä alivakuuttaa itsensä, niin valtio joutuu maksamaan osan eläkkeellä olevien yrittäjien eläkkeistä. Eli palkansaajat maksavat veroistaan yrittäjienkin eläkkäitä. Tähän yksi ratkaisu olisi sellainen, että YEL-maksuja pitäisi maksaa todellisten tulojen, ei itse määritellyn summan mukaan. Työeläkeyhtiöiden hallinnoima eläketurva sinällään on varsin vahva, paremmin turvattu kuin itse eläkettä varten säästäminen ja sijoittaminen. Edellinen on massiivisesti suurempi ja eläkeyhtiöillä on pääsy mm. hedgerahastoihin, jolloin tuottoa saadaan kaikissa markkinaolosuhteissa toisin kuin omissa sijoituksissa, jotka huonolla tuurilla saattavat kutistua merkittävästikin. Yksi työeläkejärjestelmän luotettavuuden merkki on, että isojen firmojen pääjohtajat ovat mielummin antaneet työnantajiensa maksaa ylimääräisiä eläkemaksuja kuin ottaneet nuo summat muina palkanlisinä.

        Mitä tulee osakesäästötiliin, niin vaikuttaa siltä, että tavallisille kansalaisille haluttiin antaa osa samoista verosuunnittelun välineistä, jotta suurpääomien omistajien oma asema pysyisi paremmin hyväksyttävänä. Kyse oli ennen kaikkea vakuutuskuorien verokohtelusta. Vakuutuskuorien verokohtelu on nimittäin mahdollista saada laillisin keinoin täysin nollille. Lisätietoa tässä Hesarin artikkelissa: https://www.hs.fi/talous/art-2000005816920.html

        Varallisuuserojen kasvamisesta sen verran, että kun tulo- ja varallisuuserot ovat monissa maissa kasvaneet hyvin suuriksi, tällä on koettu olevan negatiivisia vaikutuksia sekä talouden kehitykseen (kasvu, työllisyys) että sosiaalisesti. Myös monet taloustieteilijöiden tutkimukset puhuvat hyvin suuria tulo- ja varallisuuseroja vastaan.

        Edustamani ammattiryhmän eli lääkäreiden keskuudessa oman oy:n perustaminen on hyvin yleistä ja sen yksinomaisena syynä on listaamattomien yritysten veroedut. Kierrättämällä tulonsa oman pöytälaatikkoyrityksen kautta lääkäri säästää veroissa tavallisesti kymmeniä tuhansia euroja vuosittain. Tämä edellyttää luonnollisesti korkeaa tulotasoa ja jos eduista haluaa päästä hyötymään heti, niin omaan yritykseen pitää voida ladata reilusti omaa pääomaa (jota voi vapaasti sijoitella yrityksen sisällä), jotta huojennettuja osinkoja voi nostaa mahdolisimman paljon. Ainut hyöty ei ole veroprosentin lasku tasolle 20 % yhteisövero + osinkovero 7,5 % vaan olennaista on myös, että iso osa tavanomaisista elinkustannuksista voidaan siirtää firman nimiin bruttorahasta maksettaviksi. Tällaisia ovat mm. auto + polttoaineet, kodin viihde-elektroniikka, hälytyslaitteet ja siivous, silmälasit, hyvinvointipalvelut sekä perheen lomamatkat ja polkupyörät jne, kun perheen lapset palkataan omaan firmaan ”siivoojiksi”. Tällainen ”verotuki” nimenomaan kaikista kovatuloisimmille ja varakkaimmille on paitsi epätasa-arvoista myös kansantaloudellisesti kannattamatonta. Keskituloisten tulot menevät kulutukseen vauhdittamaan kansantaloutta kun taas kaikista varakkaimmilla ne kasautuvat passiiviisiin matalan tuoton kohteisiin. Tällaisen oy-toiminnan mahdollistaminen ei lisää työllisyyttä kuin muutamille kirjanpitäjille eikä se myöskään auta pitämään meitä korkeakoulutettuja maassa. Siinä missä täällä olemme arvostettuja ammattilaisia, muualla olisimme kielipuolia mamulääkäreitä vailla mahdollisuutta rahakkaan yksityisvastaanottotoiminnan pyörittämiseen.

        Siitä olemme samaa mieltä, että yli 100 000 €/v ansiotuloina tienaavat rahoittavat suuren osan yhteiskunnan toiminnoista. Ongelma onkin saman verran tai enemmän pääomatuloina tienaavat, joilla on mahdolisuus päästä jopa olemattoman pääomatuloverotuksen piiriin. Kyse ei siis ole nimellisestä 30-34 % verotuksesta vaan huomattavasti kevyemmästä verotuksestä,, kuten yo. Hesarin artikkelista käy ilmi. Ansio- ja pääomatulojen valtavan erilainen verokohtelu on maamme merkittävimpiä eriarvoisuuden kipupisteitä ja kansainvälinen erikoisuus. Sen pohja luotiin 90-luvun alkuvuosina, kun Ahon hallitus eriytti nämä toisistaan, eikä korjausta ole luvassa niin kauan kuin ansiotuloveron maksajat eivät asiaa sisäistä ja painosta äänestämiään oikeistopuolueita korjaamaan verolakeja. Heidän edun mukaistaan se olisi, kun ansiotuloverotusta päästäisiin keventämään ilman leikkauksia terveydenhuoltoon, koulutukseeen, maanpuolustukseen ym. tärkeisiin kohteisiin.

        Tykkää

      2. Ihan osaavaa pohdiskelua. Johtopäätöksistä olemme eri mieltä.

        YEL -eläkkeet. Yrittäjä on oman eläkkeensä maksanut ihan itse. Ongelma on se, että osa maksuista on käytetty muiden eläketurvaan. Näinhän on TEL -järjestelmässäkin. Et saa sielläkään niitä samoja euroja, joita työnantajasi on sinne maksanut. Saat muiden (myöhempien) maksajien euroja ja sijoitetun eläkemassan tuottoja.

        Olen ollut vakuutusalalla töissä. YEL -alimitoitus on ongelma erityisesti vakuutetulle. Tapasin yrittäjiä, joiden ajatuksissa eläke tulee firman myynnistä. Nämä haaveet eivät aina toteutuneet. Vertailulaskelmissa (omat sijoitukset / vakuutusyhtiö) verrattiin omenoita ja päärynöitä. Unohdettiin yleensä työkyvyttömyysturva, äityispäivärahat ja mahdolliset muut YEL:in mukaan määriytyvät edut. Yrittäjänä eläkkeelle jäävän keskimääräinen eläke on 1 400 (siinä on mukana aikaisemmat TEL- työsuhteet, joita yleensä on). Palkansaajilla keskimääräinen eläke on 1 540. Ero ei ole suuren suuri mutta kun itse olin YEL- vakuutettu maksoin mielelläni maksimia. Yrittäjien kannattaisi rukata YEL -työtuloon vaikkapa 20 % korotus.

        Hesarin artikkelissa mainitut ”verottomuudet” ovat muuttuneet tuon 2018 jälkeen (kapitalisaatiosopimusten ja henkivakuutusten osalta). Nyt ollaan samalla viivalla rahastosäästämisen suhteen.

        Pidän naivina ajatuksena sitä, että korottamalla / kiristämällä pääomatuloveroja, laskettaisiin työtulon verotusta. Siellä tehdään muutoksia ainoastaan alimmissa työtuloissa, jotka eivät maksa veroja nytkään. Sinnehän ajettiin negatiista veroa, muttei tainnut toteutua.

        Jos katsot verokertymää sen jälkeen kun pääomatuloverotus erotettiin, niin valtio on ollut selvä hyötyjä. Yrityksillä / yrittäjillä on intressiä nostaa osinkoja. Näin ei aina ollut.

        Mainitsemasi ”muut edut” lomamatkoineen ja viihde-eloktroniikkoineen ovat joko yrityksen kuluja tai eivät. Mikäli eivät ole, niin kyseessä on rikollinen toiminta ja mikäli näitä löytyy maksat korotettuna ja kärkeimmissä tapauksissa saada ikävän merkinnän omiin tietoihin. Eli, mikäli rikkoo lakeja – oli sitten palkansaaja taikka yrittäjä, ottaa riskin joka aika suurella todennäköisyydellä toteutuu. Mikäli pistää firmaan suuren alkupääoman, kannataa myös miettiä miten, milloin ja millä veroprosentilla sen saa ulos.

        Tykkää

      3. Hyviä pointteja myös sinulla vaikka esim. tuo valtion verokertymäetu vaikuttaa aika epäuskottavalta muun tiedon valossa huomioiden myös yleinen BKT:n kasvu tuona aikana. Ks. esim. https://finnwatch.org/fi/julkaisut/yhteenveto-listaamattomien-osakeyhtioeiden-osinkoverotusta-koskevista-tutkimuksista-ja-selvityksistae

        Sen verran vielä nopeasti kommentoin, että mm. silmälasit työlaseina, viihde-elektroniikka firman tietokoneina ja lomamatkat työntekijöiden virkistysmatkoina menevät kyllä melko löperön nykylainsäädännön mukaan firman kuluiksi vaikkeivat tosiasiassa niihin lukeudu. Mitä tulee firman alkupääomaan, niin se kannattaa SVOP-rahastoida, jolloin kun tuon pääoman siirtää takaisin sijoittajalle 10 vuoden sisällä, niin tämä katsotaan palautukseksi eli käsitellään veroneutraalisti.

        Tykkää

      4. Finnwatchilla on ihan oma agenda, en heidän tutkimuksia juurikaan lue. Samaa luokkaa kuin se yksi verojohtaja, joka aina tiesi kuinka monta kymmentämiljardia ”rosvosektori” vetää järjestelmän ohi. Sitten kun tähän ohjattiin resursseja, taisi hyöty olla jokunen miljoona.

        Hyvä työnantaja kustantaa kaikille työntekijöille työlasit 🙂 Työntekijöiden virkistysmatkat on kyllä vaikea rasti ”yhden tai kahden miehen yrityksessä”. Kannattaa mieluummin osallistua Valtion Tarkastusviraston tyylisiin seminaareihin ja liittää niihin 1-2 päivää lepoa.

        SVOP… En ole verojuristi. Tiedän vain että firmaan on helpompi pistää rahaa kuin ottaa ulos. Jos joudut nostelemaan sitä osinkona, niin kannattaa laskea kannattiko (jos yritys ei oikeasti tarvitse sitä).

        Mieleen tulee yrittäjä joka soitti ja kysyi miten saa rahaa yrityksestä ulos. Kun ehdotin palkanmaksua tai osingonmaksua, närkästyi valtavasti. ”Sinähän hourit niin kuin kirjanpitäjäni. Kukaan ei kysynyt mitään kun laitoin rahat firmaan. Mitä se kenellekään kuuluu kun otan ne pois”…

        Mukavaa työviikkoa, pidähän suomalaiset työkunnossa!

        Tykkää

      5. Piti vielä palata kommentoimaan. 🙂Useimmilla vaikuttajilla on oma agendansa, mutta ansio- ja pääomatulojen epätasa-arvoisen verokohtelun haittoihin ovat kiinnittäneet huomiota myös useat asiantuntijaryhmät. Asian korjauksessa ei vaan ole edetty mihinkään, koska niin moni palkansaaja äänestää oikeistopuolueita oman taloudellisen etunsa vastaisesti. https://yle.fi/uutiset/3-12021169

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.