Avainsana: TietoEvry

Uhka vai mahdollisuus?

Useampi kuukausi ehti vierähtää edellisen blogin kirjoittamisesta. Pahoitteluni. Jostakin syystä kirjoittaminen onnistuu paremmin täällä Ranskassa. Saavuin tänne Rivieralle reilu viikko sitten ja kelit ovat olleet tutut: aurinko paistaa ja lämpötila pyörii vajaassa 25 asteessa. Viikonloppuna saatiin vihdoin noin 24 tuntia sadetta. Paikallinen luonto otti sen … Jatka artikkeliin Uhka vai mahdollisuus?

Advertisement

Too much Fun

Olen nyt ollut Cannesissa taas reilun kuukauden. Keskilämpötila ajalta menee heittämällä yli 30 asteen. Sadetta on saatu kahtena päivänä hieman ja kerran kunnolla. Paikallisten vuoristojärvien pinnat laskevat huolestuttavasti ja monella alueella on käytössä vedenkäytön rajoitukset. La secheresse eli kuivuus uhkaa monen päivittäistä elämää ja liiketoimintaa.

Joku viisas totesi, että ihminen tottuu uuteen ilmastoon noin kahdessa viikossa. Itseäkin nauratti, kun yhtenä iltana – lämpötilan pudotessa 24 asteeseen – aloin kaivata pitkähihaista paitaa.

Käväisin tälläkin reissulla taas Aix-en-Provencessa ja siellä oli illallakin 37 astetta varjossa. Oma vauhti kannatti sovittaa lämpötilaan.

Aixin lukuisat baarit, ravintolat ja terassit näyttivät vuolevan kultaa, kun ihmiset pitivät huolta nestetasapainosta. Coca Cola, Pepsi, Anheuser-Busch InBev ja Nestle ainakin hyötyvät säätilasta. Osa hotelleista oli myös täynnä – varsinkin amerikkalaiset turistit ovat palanneet. Dollarin kurssi rohkaisee vanhalle mantereelle.

Aix-en-Provence

Jo tänne saapuessa tiesin, että pääsen testaamaan asiointia useamman paikallisen instanssin kanssa. Asioidessa pääsee lähestymään ranskalaisuuden ydintä, jossa ”kyllä” on ”ehkä” – normallement. ”Ei” taas on usein lähtökohta mutta harvoin lopputulos. Hermoja testataan.

Ostin tänne tullessa SFR:ltä laajakaistan, joka on toiminut mainiosti. Pakettiin kuului myös noin 300 TV-kanavaa, joista olemme katsoneet ajoittain ehkä kolmea.

Hinta oli edullinen. Vajaalla 20 eurolla kuussa kaikki herkut ja ilmaiset puhelut. Yritin pitkään sinnitellä täällä ilman ranskalaista puhelinliittymää. Ei onnistu. Jos jonkinlaiset instanssit vaativat puhelinnumeron ja lomake ei huoli muuta kuin paikallisen numeron. Tähän puhelimeen saan joskus viestin saapuvasta paketista. Ainoat puhelut, joita siihen tulee, ovat puhelinyhtiön ”tyytyväisyyskyselyitä”, joissa yrittävät myydä lisää TV -kanavia niiden 300 lisäksi. Olen yrittänyt vastata, että olen erittäin tyytyväinen, jos ette enää soita – huonolla menestyksellä.

Nyt se 20 e kuussa oli hinattu laajakaistan suhteen 41 euroon ja se ilmainen puhelinliittymä 8 euroon (voisi soittaa ja siirtää dataa loputtomasti). Kipukynnys ylittyi.

Lasi roseeta alle ja myymälään.

Kävi tuuri ja väkeä oli vähän. Yleensä siellä on afrikkalaisdelegaatio hoitamassa koko klaanin voimin suvun asioita. Alkuselvittelyn jälkeen löytyi paikalle pelimies, joka ymmärsi, että asiakkaalle pitäisi saada veret seisauttava paketti.

Hän ei saanut sitä myöntää eikä myöskään soittaa itse päämajaan erikoishintojen perään. Mutta kun Ranskassa ollaan, asiakas voisi itse soittaa pääkonttorin asiakaspalveluun ja saada hyvin perustellen ja neuvotellen erikoishinnan. Tämä onnistuu toki vain ranskaksi.

Ehdin jo masentua, kun kaveri yllätti. ”Tykkäätkö huonoa, jos minä olen soittaessa sinä?”

En todellakaan. Ja niin Provencen korostuksella natiiviranskaa puhuva ”Miettunen” soitti erikoishintojen yksikköön.

Kaksikymmentä minuuttia myöhemmin uudet hinnat olivat tiskissä. 41 euroa putosi 25 euroon ja 8 euroa nollaan. Itselläkin meinasi välillä tulla itku, kun kuuntelin tuon ranskalaisen ”Miettusen” perusteluja ja viittausta perheen ankeaan taloudelliseen tilanteeseen ja vähäiseen datan käyttöön.

En myöskään ole ennen muistanut kiittänyt vastapuolta ”suuresta ammattimaisuudesta ja esimerkillisestä asiakaspalvelusta, jonka varmasti tuon esille asiakastyytyväisyysmittauksessa”. Luulen että sanoi vielä että ”suutelen jalkojanne, madame”. Kuulin varmasti väärin.

Lopputulos 288 euron vuosisäästö. Ja yksi asia pois työlistalta.

Kaupungissa on ollut vilskettä. Koronan hyydyttämä konferenssi- ja tapahtumateollisuus jauhaa täysillä. Hotellit ja ravintolat hierovat käsiään.

Mainonnan ja markkinoinnin Cannes Lions keräsi yli 15 000 osallistujaa. Tapahtuman Main Sponsor oli itselle yllättävä Tik Tok. Tänä vuonna väki olikin aikaisempaa nuorempaa ja teknologian mahdollisuuksista markkinoinnissa oli erityinen paino. Kaikki rannan ravintolat oli varattu yksityistilaisuuksiin, samoin rannan lähellä olevat hotellit ja ravintolat. Rahaa tekivät myös lentoyhtiöt, taksit ja Uber.

Osallistumispakettien hinnat vaihtelivat 3 000 perushinnasta 9 990 euron Platinum VIP pakettiin. Virkistysohjelma oli hinnan mukainen. Oli kuin suomalainen vappu olisi kohdannut Mardi Gras:n. Euroopan parhaat tiskijukat kilpailivat rajuimmasta äänentoistosta rantaravintoloihin rakennetuissa ”yökerhoissa” ja väen kunnosta päätellen tarjoilu oli sekä runsasta että ilmaista.

Tapahtuman loppumisen jälkeisenä aamupäivänä ryhmä nuoria miehiä istui paikallisessa kahvilassa. Yksi totesi, hapuillen lasiaan vapisevin käsin että ”This Conference is too much Fun”.

Taas huomaa, että Pohjoismaissa on alkanut lomakausi. Ruotsalaisia ja norjalaisia näkee usein. Saksalaisia autoja näkyy parkkialueilla. Joka päivä saapuu risteilyaluksia, joista nousee maihin amerikkalaisia, meksikolaisia ja intialaisia. Oikeastaan ainoa ryhmä, jota näkee jonkin verran vähemmän, on venäläiset.

Turisteilla riittää katsottavaa

Kävin eilen vakiparturillani. Siellä laitettiin kahta peroksidiblondia iltakuntoon. Ulkonäkö kertoi heti kansallisuuden, jonka venäjän kieli vahvisti. Hetken mietin, kysynkö mielipidettä Ukrainasta mutta uskon että olisi mennyt hukkaan. Näillä on yleensä enemmän mielipiteitä käsilaukuista. Sanoin parturilleni, että toivottavasti saatte kunnon korvauksen työstänne.

Viime kuukausi on ollut maailmanlopun manaajien kilpajuoksua. Alas mennään eikä loppua näy. Sitten voit lukea seuraavasta kappaleesta onko pohjille vielä matkaa kymmenen vai kolmekymmentä prosenttia. Hyvät uutiset ovat vähissä. Päivän rohkein ennustaja oli JP Morgan, joka maalaili kuvaa 380 taalan öljystä. Ukrainan sota jatkuu vuosia, Eurooppa ei saa energiaa edes rahalla. Korot ovat tapissa ja Etelä-Euroopan pankit kaatuvat veronmaksajien syliin.

Itse uskon, että yritykset tekevät vielä kohtuullista tulosta. Kasvuennusteissa on kuitenkin ilmaa ja analyytikot tulevat näiden suhteen jälkijunassa. Yhtä varmaa on se, että useimmissa osavuosikatsauksissa viitataan tulevaisuuden tavallista suurempaan epävarmuuteen. Tämä taas tarkoittaa sitä, etteivät hyvätkään tulokset välttämättä riitä, kun tulevaisuudesta ei tiedä. Koskapa tietäisi?

Oma salkku on nyt ottanut enemmän osumaa kuin koronakriisissä. Sen menestys ei todellakaan ole ollut ”Too much Fun”. Ennustettu osinkotuotto on toki parempi kuin koskaan, mutta eiköhän osinkoennusteitakin aleta kohta reivata alas.

Jos olisi viisas, niin jättäisi varmaan ainakin osan melkein päivittäisistä ”halvoista ostoista” tekemättä. Vielä viisaampi olisi tietenkin myynyt pari kuukautta sitten ja katselisi nyt kaikessa rauhassa mihin asti markkinat valuvat.

Salkuissa olen tehnyt edelleen myyntejä ja ostoja. Näillä on saanut – useimmiten – pieniä voittoja. Isoa kuvaa ne eivät muuta. Tasan vuoden takaisesta huipusta on lasketeltu 17,3 prosenttia. Tuossa on toki mukana vuoden elinkustannukset.

Suurimmat omistukset suuruusjärjestyksessä:

  • Citycon
  • Nordea
  • Tokmanni
  • Anora
  • Sampo
  • TietoEVRY
  • Kemira
  • UPM
  • Telia
  • Fortum

Olen yrittänyt tehdä pienempiä siirtoja ostamalla osakkeita myös muualta kuin Suomesta. Espanjasta on Enagas ja Telefonica. Yhdysvalloista Gilead Sciences, Omega Healthcare, The Necessity Retail ja viimeisimpänä Netflix.

AbbVie ja Kraft Heinz myyty hyvällä voitolla pois. Ruotsista olen ottanut Hennes & Mauritzia sekä Intrumia. Ennestään siellä on Cloettaa, jonka kurssi niiasi kun se kertoi aikeesta rakentaa yksi isompi tehdas Hollantiin ja sulkea kaksi pienempää. Liiketaloudellisesti varmaan järkevää pitkällä tähtäimellä mutta markkinat huolestuivat rahoituksen vaikutuksesta osinkoon. Englannin Tescoa en ole vieläkään myynyt pois, maksaa sentään kohtuullista osinkoa.

Olen pelannut jonkin verran pingistä Konecranesilla ja Uponorilla. Mielestäni kumpikaan ei ole nyt kovin kallis. Salkussa pitkään ollut Orion on pärjännyt hyvin, toivottavasti kehitys pysyy positiivisena.

Koronaromahduksessa uskalsin ennustaa, että joku tekee hyviä ostoksia. Nyt aletaan olla tasoilla, joista voisi ennustaa samalla tavalla. Voi toki olla että ”tällä kertaa on toisin” eli ”This time it’s different”.

Paljon riippuu Ukrainan tilanteesta ja keskuspankkien juoksusta inflaatiota vastaan. Voi olla, että joutuvat vielä jarruttamaan koronnostoja jo ennen kuin ollaan inflaatiotavoitteessa.

Markkinamyllerryksen keskellä ajattelin kuitenkin muistaa välillä nauttia lämpimistä keleistä. Täytyy myös tunnustaa, että täällä saa välillä ihailla maisemiakin. Varsinkin niitä ohikäveleviä. Jostain kumman syystä turisteissa on täällä selvä sukupuolivinouma naisten hyväksi. Vaatetukseen ja rantakuntoon on varmaan panostettu koko talvi. Tai sitten ovat geenit suosineet.

Kesäjalkineet helteeseen

Mukavaa lomaa lukijoille.

Top Gun

Vain 36 vuotta sitten istuin elokuvissa ja näin kuin ”parhaista parhaat” laivaston lentäjät pelastivat maailman. Tai ainakin yhdysvaltalaisen tiedustelualuksen autoritäärisen valtion kynsistä. Tom Cruise teki vaikutuksen moottoripyörällään ja nahkatakillaan, Kelly McGillis hehkui lentäjien kouluttajana ja Maverickin salarakkaana. Berlin teki ”Take My Breath Away” -biisistä maailmanlaajuisen hitin. Veikkaan että moni toiveikas nuorimies on tanssinut illan viimeisiä biisin tahtiin.

Yhdysvaltojen ilmavoimilla oli ollut aikaisemmin rekrytointivaikeuksia, jotka nekin saatiin hoidettua yhdellä elokuvalla. Jokainen halusi olla Top Gun.

Cannesin elokuvajuhlien otsikoiden ykkönen oli tänä vuonna Top Gun: Maverick. Tom Cruisen esiintymistä säestivät Ranskan ilmavoimat ylilennoillaan. Seitsemästä hävittäjästä lähtee komea ääni ja niillä saa maalattua Ranskan värit taivaalle. ”Mariupol 2” elokuvan tuottaja oli kuuleman mukaan joutunut paniikkiin, kun kuuli koneiden äänen. Jatkuvat pommitukset ja ohjusiskut Ukrainassa olivat painuneet syvälle muistiin.

Suomi ja Ruotsi saivat NATO -hakemuksensa liikkeelle. Turkki aloitti iltalypsyn, jossa Suomikin voisi päästä hyväksyttäväksi hakijaksi, kunhan muuttaa lainsäädäntöään ja luovuttaa Turkin terroristeiksi luokittelemat kurdit demokraattisen Turkin oikeusjärjestelmään.

Asennettakin pitäisi muuttaa ja ymmärtää että Turkissa asiat ovat niin kuin pitää, muualla ei niinkään. Minkähän verran Vladimir on maksanut aseveljelleen viivyttelystä? Euroopan Unionin Venäjä -pakotteita kiristettiin. Unkarille annettiin toki poikkeus, koska Orban niin halusi. Saattaa olla, että Unioni hajoaa vielä näihin yksimielisyys -vaatimuksiin. Ei niin pientä päätöstä, etteikö joku maa haluaisi käyttää yksimielisyyttä käsikassarana jonkun muun asian shoppaamiseen.

Pörssissä jatkuu melankolia. Fed alkaa imuroida rahaa markkinoilta ja nostaa korkoa. Inflaatio jyllää kaikkialla eikä öljyn hinnalla ei näytä olevan kattoa. Kiina sulkee kaupungin kerrallaan koronan vastaisessa taistelussa. Kun satamat ja pajat pannaan kiinni, niin toimitusketjut yskivät ympäri maailmaa.

Jos haluaa nähdä asiassa jotakin positiivista, niin kuljetusyrityksissä on tilaisuus tehdä rahaa. Asiakkaita kiinnostaa enemmän saako tavaransa liikkeelle kuin se, että viime vuoden rahtihinnoista pitäisi nipistää taas kymmenen prosenttia. Taala on vahvistunut vauhdilla euroa vastaan. Euroopan Keskuspankki tulee seuraamaan Fedin kiristyspolitiikkaa viiveellä. Sinänsä tervettä kehitystä että päästään irti negatiivisista koroista.

Lensin Suomeen vähän ennen vappua. Vanhustenhuollon toimenpiteet saatiin tehtyä ja omaisuus kiikutettua uuteen hoitopaikkaan. Välivaraston otin Cityvarastolta. Näytti sinänsä täysin automatisoidulta vuokratoiminnalta, jonka käyttöaste oli korkea ja hinnoittelu per neliö myyjän kannalta kohdallaan. Askeettisesta varastosta pystyy ottamaan noin kaksinkertaista neliövuokraa kuin keskustayksiöstä. Vappujuhlatkin saatiin vietettyä ilman maskeja, virkistävä kokemus.

Viime vuonna kotiutin myyntivoittoja niin, että niistä seurasi muhkeat verot. Alkuvuonna näytti siltä, että samalla reseptillä mennään. Taisi olla helmikuussa, kun salkussa alkoi näkyä punaisia rivejä ja tahti on kiihtynyt. Nyt näyttää siltä, että pitää murehtia enemmän siitä, etteivät hyvät, verovähennyskelpoiset, tappiot ehdi vanheta salkussa. Alkuvuonna ehdin myydä Harviaa 60 euron pintaan, joten on siellä vieläkin positiivinen loppusumma 9A -raportissa.

Salkun hinkkausta olen tehnyt niin paljon, etten edes yritä listata ostoja ja myyntejä. Resepti on toiminut suurin piirtein niin, että katson ostoerittäin missä on kalliilla tehtyjä ostoja. Pistän osakkeen seurantaan ja pyrin myymään osan ja ostamaan myöhemmin halvemmalla takaisin. Tai ostan lisää ja myyn myöhemmin kalliimmalla pois. Joskus toki helpommin sanottu kuin tehty.

Mielenkiintoisia kurssitason oikaisuja riittää:

Tokmanni on muuttunut korkeariskiseksi paperiksi, joka tulee ottamaan takkiinsa ostovoiman heikkenemisestä ja nousseista ostohinnoista. Kurssi on tullut alas vuodessa 46 %:a. Piti oikein käydä myymälässä katsomassa ovatko kaikki asiakkaat hävinneet. Eivät olleet, joten ostin lisää. Mikäli osinkotaso pitää, ollaan 7,8 %:n tuotossa.

En tiedä mikä Uponorin hinnan pitäisi olla, mutta nyt sitä saa joka tapauksessa 36 %:a halvemmalla kuin vuosi sitten. Jos Ukrainaa joskus jälleenrakennetaan, niin veikkaan että Uponorin putkiakin tarvitaan.

TietoEvry on pudonnut huipuistaan 56 %:a. Nuoremmat ja tietotekniikan tuntijat muistavat aina kertoa, että yritys ei ole riittävän ketterä eikä oikean kokoinen. Voi olla. Odotettu osinkotuotto on kuitenkin 6 %:n nurkilla, joten pysyy salkussa.

Maataloussektorin ongelmat ja viljan hinnannousu ovat rokottaneet sekä Raisiota että Anoraa. Raisio pisti Venäjällä pillit pussiin ja kalarehuliiketoiminnan myyntiin. Vuoden alusta on tultu alas 41 %:a, viime vuoden osingolla osinkotuotto noin 7 %:a. Toimiva johto on lisännyt omistustaan. Anoralla on vielä säästöjä saatavilla norjalaisen Arcuksen fuusioinnissa. Odotettu osinkotuotto 5,6 %:a. Tampereella myytiin jääkiekkokisoissa oluttuoppi yhdeksän euron pintaan. Eiköhän Koskenkorvan ja Jaloviinankin hinnassa ole joustoa niin että saadaan raaka-aineiden nousu hoidettua.

Fortum on lirissä Venäjän investointien ja Uniperin johdannaiskauppojen kanssa. Nokian Renkaiden menestys ja maine laatuyhtiönä on muisto vain. Ei käy Moision tilanne kateeksi.

Cityconia on tullut tankattua lisää aina välillä. Kun rajoitukset alkavat olla taaksejäänyttä elämää, niin ostoskeskuksiin on ollut tunkua. Yritys on välillä myynyt vanhempaa kiinteistökantaa ja niistä saatujen hintojen mukaan taseessa ei ole kuplia. Osaketta myydään noin puoleen hintaan tasearvoon verrattuna. Osinkotuotto 6,7 %:a ja osinko rapsahtaa tilille neljä kertaa vuodessa.

Muita suurimpia omistuksia ovat edelleen Nordea ja Sampo, jotka kumpikin muistivat omistajaa muhkeilla osingoilla. Kummallakin on meneillään myös omien osakkeiden osto ja mitätöinti eli verovapaa yhtiön varojen siirtäminen omistajille.

Salkkujen arvo on sulanut rankasti viime vuonna saavutetuista huipuista.

Kun sijoitusstrategiana on kuitenkin ollut keskittyminen kestävään osinkovirtaan ja sillä elämiseen, niin tilanne ei ole kovin huolestuttava. Tänä vuonna taitaa tulla kaikkien aikojen muhkein osinkopotti, joka kattaa vaivatta elämisen kulut.

Kesäkuun loppuun mennessä osinkoja on tullut seuraavasti:

Nordea 24 417,37 €

Sampo 15 272,50 €

Tokmanni 15 193,92 €

Anora (ex. Altia) 10 208,25 €

Fortum 7 410,00 €

Citycon 7 237,49 €

Aktia 6 720,00 €

UPM Kymmene 5 034,25 €

Raisio 4 342,45 €

Lassila Tikanoja 3 953,24 €

Orion 3 750,00 €

TietoEVRY 3 698,80 €

Telia 2 905,52 €

Cloetta 2 875,77 €

Kemira 2 675,25 €

Atria 2 674,35 €

Omega Healtcare 2 616,65 €

YIT 2 160,00 €

Nobia 1 508,55 €

Huscompagniet 1 442,00 €

Rapala 1 229,25 €

Aspo 1 150,00 €

Uponor 958,81 €

Tesco 895,57 €

Terveystalo 840,00 €

Oriola 800,00 €

Intrum 652,56 €

Nokian Tyres 560,00 €

Harvia 558,75 €

AbbVie 550,10 €

Metso Outotec 404,43 €

Hennes & Mauritz 310,79 €

Orthex 134,10 €

Necessity Retail 83,58 €

Yhteensä 135 224,30 €

Sain kassavirtaa myös Ranskan asunnosta. Vuokrasin filmijuhlien ajaksi samalle yritykselle, joka on vuokrannut muitakin asuntoja tästä talosta. Vuokrataso on sellainen, että yksillä filmijuhlilla saa saman vuokratuoton kuin saan Turun keskustayksiöstä viidessä kuukaudessa.

Hieman askarrutti oman omaisuuden kohtelu mutta kaikki oli tallella eikä mitään ei oltu rikottu. Siivoamista riitti reilun kolmen tunnin ajaksi. Meille oli jätetty myös pino elintarvikkeita, joissa luki kaikissa eko, bio, loko, vegan tai kehitysmaiden reilu kauppa. Vessapaperikin oli reilua ja ekologista. Muistutti hieman niitä rullia, joita lasten koulun vanhempain yhdistys myi kerätäkseen rahaa. Brigitte Bardot saattaisi todeta ettei jatkoon.

Tiskikone oli ladattu noin 120 %:n täyttöasteella ja loput siirretty tiskipöydälle. Jos olisi ollut nälkä, niin jääkaapissa odotti vegekeitto omassa kattilassaan. Roskat olivat siististi roskapusseissa, mutta viemättä roskiin. Jos olette joskus saapuneet asuntoon, jonka teinit ovat siivonnet ”viimeisen päälle”, niin ymmärrätte logiikan. Ei pysty, ei ehdi ja mutsi hoitaa loput. Tarkoittaa käytännössä sitä, että maksimi kahden vuorokauden sisällä vieraiden poistumisesta pitää tyhjentää jääkaappi, hoitaa tiskit ja viedä roskat.

Ymmärsin entistä paremmin aikaisempaa Ranskan vuokraisäntäämme, kun jätimme aina asunnon taatusti siistimmäksi kuin se oli tullessa. ”Not all people are like you”.

Markkinoiden sahaus jatkuu varmaan kesän yli. Lomakausi yleensä korostaa liikkeitä, kun isommat ostajat ovat lomilla. Jaksan kuitenkin uskoa, että vuoden lopussa ollaan korkeammalla kuin nyt. Olettaen toki, ettei Ukrainan sota laajene entisestään.

Muussa tapauksessa sopii toivoa, että sekä Suomen että NATO:n Top Gunit pitävät ulkopuoliset loitolla Suomen ilmatilasta.

Muistakaa tehdä ostoksia Tokmannilla ja Puuilossa. Käykää Cityconin ostoskeskuksissa ja varmistakaa että lasissa on Anora Groupin tuotteita. Matka- ja muut vakuutukset saa sujuvasti IF:iltä. Harvian saunan lämmitessä, tirisee grillissä Atrian pihvit. Automatkan välipalaksi voi sujuvasti nauttia Elovena -keksejä ja Cloettan tuotteita. Yksityissijoittajan kannattaa suosia ”oman talon” tuotteita.

Lensin sunnuntaina takaisin Ranskaan ja kelit ovat suosineet. Täytyy taas muistaa aurinkovoide. Filmijuhlilla oli ollut enemmän väkeä kuin ehkä koskaan ja turisteja on nytkin kiitettävästi liikkeellä. Ensimmäiset risteilyaluksetkin kelluivat kaupungin edessä. Rannat ja torit ovat niin kuin ennenkin. Ostovoimaa näyttää riittävän ja inflaatio näkyy lähinnä elintarvikkeiden ja ravintoloiden maltillisessa hintojen nostossa.

Mukavaa juhannuksen odotusta.

Njet Harasoo

Juuri kun alkoi näyttää siltä, että maailma on oppinut elämään koronan kanssa, saatiin orastava kolmas maailmansota murheeksi. Helmikuun 24. päivänä Venäjän jo pitkään Ukrainan rajalle keräämät joukot aloittivat ”erikoisoperaationsa”. Venäjällä kun musta muuttuu valkoiseksi, juutalainen natsiksi ja sota erikoisoperaatioksi. Saattaa käydä niin, että Hitler jää toiseksi tässä mielettömyydessä.

Ensimmäistä kertaa aikoihin – tai ehkä koskaan – suurin osa läntisestä maailmasta sai pakkansa jonkinlaiseen kuosiin ja yhtenäiset, mittavat kaupalliset pakotteet käyntiin. Samalla todettiin, että rukous saattaa hyvinkin auttaa, mutta Javelin -ohjuksella tankki pysähtyy varmemmin. Ukrainan urhea vastarinta, yhtenä rintamana, yllätti varmasti hyökkääjän. Kriisissä punnitaan todellinen johtajuus. Sitä on Ukrainasta löytynyt. Tämä presidentti tietää, että joukkoja johdetaan edestä, hevosia ajetaan takaa.

Venäjä on kuitenkin edennyt ja Putin näyttää käyvän useamman rintaman sotaa. Kotimaassa tarkastetaan taas neuvostotyyliin ihmisten kännyköitä ja jos löytyy viesteistä vääriä sanoja, niin ei muuta kuin linnaan. Oligarkit, jotka valittivat, että ovat menettäneet pakotteissa ja takavarikoissa miljardeja, eivät saa sympatiaa vaan palautuksen viralliseen ruotuun. ”Haluatko että sinulle jää vielä yksi miljardi?”. ”Haluatko säilyttää henkesi?”. Hieman oli ilmeisesti sisäinen turvallisuus huolettanut, kun ympärillä olevista ihmisistä on siirretty ”pois pelistä” noin tuhat.

Ukrainassa hakataan nyt maan tasalle kaupunki toisensa jälkeen. Siviileistä piittaamatta, tai niihin jopa keskittyen. Tykistö ja ohjukset jauhavat tasaiseen tahtiin. NATO on valinnut linjan, jossa tuetaan kaiken puolustusmateriaalin antamista Ukrainalle, mutta pysytään itse visusti taistelualueen ulkopuolella. Realismia on kuitenkin sen verran, että omia joukkoja on kasvatettu merkittävästi Ukrainan rajavaltioissa. Oma veikkaus on, että nämäkin pääsevät vielä koulutusta vastaaviin tehtäviin.

Humanitäärinen kriisi on valtava. Jo nyt noin kymmenen miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Ukrainan ulkopuolelle on siirtynyt arviolta useampi miljoona jo nyt ja määrä kasvaa vauhdilla yksi lähtijä per sekunti. Naapurivaltiot ovat nyt äärimmäisessä paineessa pakolaisvirran hoitamiseksi. Kaikki ovat varmaan kuitenkin yhtä mieltä siitä, että tällä kertaa painetta on jaettava kaikille EU:n jäsenmaille.

Suomessa Nato-keskustelu alkaa olla taputeltu. Nyt pitäisi vain päättää miten ja milloin liitytään. Aika hakemuksen jättämisestä hyväksyntään on kriittinen ja odotettavissa on monenlaista murhetta. Meitäkin testataan varmasti monella lailla eikä sotilaallinen yhteenotto ole ollenkaan pois suljettu. Onneksi meillä ei ruusuisimpina aikoina lakkautettu asevelvollisuutta niin kuin länsinaapurissa, vaikka se olisikin ollut kovin trendikästä. Maamiinoillakin voisi olla käyttöä, josko niitä vielä jostakin varastosta löytyisi. Niiden vaihtaminen kissaan oli historiaan jäävä kauppa. Vähään aikaan ei ole kritisoitu hävittäjähankintaakaan, vaikkeivat ne koneet taida tähän leikkiin ehtiä.

Olen vähän itsekkäästi onnitellut itseäni Ranskan asunnon hankinnasta. En nyt heti usko, että Suomen rakennuskanta näyttää vielä Mariopolin vastaavalta. Tänne on kuitenkin pidempi matka ja täältäkin löytyy se kuuluisa punainen nappi. Makron saanee itsensä valituksi uudelleen läpihuutojuttuna. Kukaan ei oikein halua uusia johtajia tähän tilanteeseen. Saa nähdä kyselläänkö vielä Saulia pätkätöihin.

Aurinko paistaa kaikesta huolimatta

Sota on näkynyt täällä uutisissa, niin kuin muuallakin. Paikallinen pormestari on toiminnan mies. Ei ollut montaa päivää kulunut, kun täältä lähti ensimmäinen avustusrekka. Näitä on lähtenyt sen jälkeen suunnilleen rekka per päivä. Vaatteita, lääkkeitä, lasten ruokaa, yöpymistarvikkeita.

Auttamisen halu on aika korkealla. Itsekin olen painanut maksunappia useamman kerran joko Lääkäreille Ilman Rajoja, Unicefille tai Punaiselle Ristille – yleensä sen jälkeen, kun olen nähnyt tovereiden Putin tai Lavrov naaman televisiossa kertomassa ”omaa totuuttaan”. Ystäväpiirissä on niitäkin, jotka lähettävät rahaa suoraan Ukrainan armeijalle.

Paikallisissa kirkoissakin enemmän väkeä kuin yleensä

Tapasin Kosovon sodan aikoihin Rotterdamilaisessa baarissa kauniin nuoren naisen, joka toimi baarimikkona. Harjoitin siinä small talkia ja kyselin mitäpä neiti tekee täällä Hollannissa. ”Teen duunia sillä aikaa, kun ostamme aseita ja lähdemme sitten takaisin tappamaan serbejä”. Keskustelun jälkeen keskityin hiljaisena poikana juomaan Heinekenia hanasta. Ei tullut mieleen oikein sopivaa kommenttia. Täytyy myöntää, en uskonut, että taas Euroopassa soditaan tässä laajuudessa.

Sijoitusrintamalla on ollut mollivoittoista. Kun salkku on lähes sataprosenttisesti osakkeissa ja karmealla Eurooppa -painolla, niin punaista vilkkuu. Nyt tietenkin voi potkia itseään siitä, ettei ostanut niitä kalliita yhdysvaltalaisia suuryhtiöitä. Pinkeillä aurinkolaseilla voi kuitenkin onnitella osinkosijoittajaa siitä, että tänä vuonna taitaa tulla kaikkien aikojen suurin osinkopotti. Toisaalta on ollut pörssipäiviä, kun puolen vuoden osingot ovat ”irronneet” ensimmäisen tunnin aikana. Kaikki on suhteellista.

Olen keskittynyt myymään edes suurimman osan Venäjän suoraan liittyvistä osakkeista. Lisäksi olen hinkannut päiväkauppaa. vaikkei se todellakaan ole mikään mieliharrastus. Kauppoja olen tehnyt noin neljä kertaa normaalia enemmän. Osa kaupoista on jopa onnistunut.

Muutama esimerkki:

TietoEvry. Ostettu 22,42 ja myyty 23,46. Ostettu 24,18 ja myyty 24,68.

Rapala. Ostettu 5,68 ja myyty 6,20.

Nobia. Ostettu 3,60 ja myyty 3,77.

Orion A. Ostettu 39,20 ja myyty 43,25.

Fortum. Ostettu kolmessa salkussa 21,16 ja myyty 21,99.

Lassila & Tikanoja. Ostettu 10,48 ja myyty 10,68.

Kemira. Ostettu 10,60 ja myyty 10,90.

Tokmanni. Ostettu 15,45 ja myyty 15,75. Ostettu 14,80 ja myyty 15,20.

Kraft Heinz. Myyty 35,25 ja ostettu 33,69.

Hyvinä ostoina (toistaiseksi) pidän Nordean lisäämistä 7,97 kurssiin ja Sammon lisäämistä hintaan 35,04. Jälkikäteen näitä olisi pitänyt ottaa paljon enemmän.

Anoraa olen ostanut moneen otteeseen ja saa nähdä osoittautuuko se niin varmaksi paperiksi kuin olen kuvitellut. Murphyn lain mukaan tuotantokustannukset nousevat räjähdysmäisesti ja raittiusaate valtaa Pohjoismaat. Tokmannin painoa on myös kasvatettu. Saa nähdä riittääkö kansalla rahat edes edulliseen.

Suurimmat positiot salkussa Nordea, Citycon, Tokmanni, Anora, Sampo, TietoEvry, Fortum, Aktia, Kemira ja UPM-Kymmene.

Pakenimme talvea tänne Ranskaan helmikuun alussa. Ensimmäisen kuukauden kelit olivat sangen mainiot ja itsestä tuntuu, että kasvojen värikin on kuin kesäisen purjehdusviikon jälkeen. Ruskettunut siis, ei punainen. Viimeisen viikon ajan on ollut viileämpää ja tuullut oikein kunnolla. Saharasta saatiin taas punaista hiekkaa tänne asti. Hämmentävää nähdä aamulla autoja kuin ruosteen peitossa. Loppuviikosta pitäisi taas auringon ottaa vetovastuu ja paikalliset voivat vähentää päivittelyään ”Mon Dieu, kyllä on koleaa”. Lämpötila on kuitenkin ollut päälle 15 asteen oikeastaan koko ajan.

Koronarajoitukset ovat minimissä. Maskia tarvitsee enää joukkoliikenteessä ja sairaaloissa. Kiinteistöalan messut (MIPIM) olivat menestys ja kaupungissa palloili 20 000 pukumiestä. Saattoi toki muutama nainenkin olla joukossa, mutta enimmäkseen tummaa tai tummansinistä pukua ja radikaaleimmilla muu kuin sininen tai valkoinen paita.

Messuilla toisenlaistakin viestintää

Yksi tuttu oli haeskellut majoitusta vähän viime tinkaan: hotelli olisi ollut 1 990 euroa / yö, joten päätyivät ”edulliseen” 3 makuuhuoneen asunnon vuokraukseen. Se maksoi vain 5 950 euroa, sentään viideltä yöltä. Nämä messut ja konferenssit ovat elintärkeitä kaupungille. Seuraava suuri happening on elokuvajuhlat toukokuussa, jolloin hinnat ovat vähintään kiinteistömessujen tasolla ja kaikki silti ”fully booked”.

Ajattelin keskittyä nauttimaan auringosta, ravintoloiden tarjonnasta ja torien sekä kauppahallien väreistä ja tuoksuista. Television uutisointi on masentavaa ja toivoa sopii, että Ukrainaankin saataisiin joku valonpilkahdus, vaikken kovin optimisti olekaan. Ehkä tässä tulee vielä painettua sitä avustusnappia muutaman kerran.

Paikallinen suklaakauppa

Leivän hintaa on nostettu täällä. Aikaisemmin se olisi johtanut välittömästi mielenosoituksiin, mutta nyt ihmiset ymmärtävät, että kymmenen prosentin hinnannousulle on selvä syy. Monenlaisia hinnankorotuksia nähdään vielä. Toivottavasti talouspakotteet purevat Venäjälläkin.

Oma venäjän kielen taito on kovin suppea: tuo Njet Harasoo tuli ensimmäisenä mieleen. Ehkä Ruki Verh! olisi ollut parempi. Tai oikeastaan…

Slava Ukraini!

Vuoden 2021 tilinpäätös

Takana on kovin kaksijakoinen vuosi 2021.

Korona hallitsi sekä otsikoita että normaalia elämää. Matkustaminen vaikeutui, rokotuksia ja todistuksia hankittiin kuin liukuhihnalla. Huomattiin, että meillä on Suomessa monia instansseja, joilla on kovin erilaista viestintää. Hallitus seisoi vielä alkuvuodesta tomerasti televisiokameroiden edessä kertomassa koronastrategiasta. Kirjoitettiin oikein kirja siitä, miten päätettiin voittaa korona.

Testaa, jäljitä, eristä, hoida. Aika nopeasti kansa sai huomata, että ei niihin testeihin noin vain mennä, vaikka haluaisi. Se siitä testaamisesta. Jäljittämiseen kaivattiin terveydenhoitoalan koulutettua väkeä, haastavaan tehtävään. Maallikon on taas vaikea ymmärtää, mikä siinä on niin vaikeaa. Koronavilkku lanseerattiin ja sille löytyikin 2,5 miljoonaa käyttäjää. Kun aikansa käytti sovellusta ja huomasi ettei siitä ole juurikaan hyötyä, niin väki veti omat johtopäätöksensä. Joulukuussa käyttäjiä oli enää 1,6 miljoonaa.

Hoitamisesta selvittiin aika hyvin, vaikka harva se viikko ilmoitettiin, ettei hoitokapasiteettia ole, kun tehohoidossa on 50 potilasta. Elämme veitsen terällä. Maallikko taas ihmettelee, minkälainen hoitokapasiteetti meillä oikein on. Pitäisikö sille tehdä jotain?

Eristämisessä on käytetty monia keinoja. Uudenmaan eristys taisi olla rajuin tämän epidemian aikana. Ravintoloita on piinattu niin tehokkaasti, etteivät asiakkaatkaan pysy enää kartalla siitä, milloin saa syödä, milloin juoda ja miksi ei.

Ravintoloiden henkilökunta on vetänyt omat johtopäätöksensä ja moni on hankkiutunut joko pysyvästi kortistoon tai muulle alalle. On vaikea tulla toimeen alalla, jossa työtunnit saatetaan vetää muutaman päivän varoituksella nollaan – määräämättömäksi ajaksi. Hallituspuolueista löytyi kuitenkin väkeä, joka eristyksen sijaan päätti nauttia yökerhossa kylmät Coronat pullosta. ”Muuten hajoaa pää” sanoi pääministerikin.

Joulukuusen voi korvata joulupalmulla.

Ranskassa käytiin aikaisemmin läpi massiivinen liikkumiskieltojen sarja. Asunnostaan sai poistua tunniksi päivässä liikunnan vuoksi. Kaupassa ja apteekissa sai käydä, muttei juuri muualla. Siellä opittiin se, ettei tuolla toiminnalla saa aikaan juurikaan muuta kuin yhteiskunnan ja talouselämän hiljaisen kuoleman.

Nyt on keskitytty rokottamaan niitä, joille rokote kelpaa. Noin 5 miljoonaa rokotevastaista sinnittelee oman katekismuksensa kanssa ja levittää tehokkaasti sanomaa hallitsevan luokan salajuonesta. Muutama päivä sitten Macron erehtyi vastaamaan rokotevastaiselle, joka kysyi koska p*skan kaataminen niskaamme loppuu, että se ei lopu vaan kiihtyy.

Rajoituksilla on tehty ja tehdään rokottamattomien elämä niin vaikeaksi, että vakaumusta todellakin testataan. Ranskassa muuten rokotus järjestyy helposti ja rokottajia löytyy myös apteekeista, jotka ovat siellä ehtymätön luonnonvara. Nyt lyödään tartuntaennätyksiä sellaisella vauhdilla, että jos laumaimmuniteetti on olemassa, niin siihen päädytään aika nopeasti. Toissapäivänä tartuntoja todettiin 332 252 kappaletta.

Cannesin joulukylässä

Olimme Ranskassa pari viikkoa ennen joulua. Elämä oli vielä silloin sangen sujuvaa. Maskien käyttö sisätiloissa on itsestään selvää, siihen on jo tottunut. Ravintoloissa tarkastettiin koronapassit. Aurinko paistoi niin kuin ennenkin ja ravintolat toimivat. Hotellit olivat ottaneet kesästä kaiken irti ja erityisesti ranskalaiset matkailijat olivat saapuneet etelään. Kongresseja ja festivaaleja oli saatu järjestettyä, tiukoin turvatoimin. Joulukyläkin löytyi, jossa paikalliset saivat kokeilla luistelun riemuja. Yksi koju myi myös lapinleukuja, hinnat olivat ehkä tuplat Suomen hintoihin verrattuna. Jouluruokaa löytyi Senegalista, churroja Espanjasta ja – tietenkin – shampanjaa ja ostereita.

Lentomme lähti Vantaalta niin aikaisin, ettei kentällä ollut minkäänlaista ruuhkaa. Finnairin palvelu pelasi viimeisen päälle ja kerrankin tuntui siltä, että business-luokan lipulle sai todellakin vastinetta. Nykyään on helppo arvostaa matkustamon väljyyttä. Paluumatkalla otimme vielä testit ja saimme niistä odotusten mukaiset negatiiviset tulokset.

Hipsterit nauttivat ihan omaa glögiä.

Jos korona on piinannut, niin pörssi on toiminut oikein mukavasti. Ainoana haittapuolena se, että pääomatuloveroja saa maksaa enemmän kuin lääkäri määrää. Laskeskelin myyntivoitot ja tappiot yhteen ja päädyin summaan 260 000 euroa. Siitä 34 prosentin verokannalla laskin valtiolle 88 000 euron osuuden. Hankintameno-olettamalla sain hiukan lievennystä laskelmiin. Maksoin saman tien ennakkoveron täydennyksen ja nyt pitäisi olla sekin asia hoidossa. En yleensä tee näin paljon kauppoja, mutta nyt olen keventänyt sekä Harviaa että Rapalaa, joiden hankintahinta on ollut kovin edullinen.

Osinkojakin sain mukavasti, kun EKP:n osinkostoppi pankeille loppui.

Vuoden 2021 osingot

Nordea 25 896,20 €
Citycon 22 359,38 €
Aktia 12 050,00 €
Tokmanni 11 466,50 €
Fortum 9 624,78 €
Tesco 8 397,45 €
Anora (ex. Altia) 7 502,50 €
Kemira 4 844,44 €
Sampo 4 812,70 €
Telia 4 281,32 €
TietoEVRY 3 838,76 €
UPM Kymmene 3 734,25 €
Lassila Tikanoja 3 404,60 €
Raisio 3 281,69 €
Orion 3 000,00 €
Omega Healthcare 2 998,01 €
YIT 2 730,00 €
Aspo 2 514,82 €
Telefonica 2 467,26 €
Enagas 2 436,48 €
Nokian Tyres 2 406,90 €
Harvia 2 093,45 €
Atria 2 054,25 €
Kraft Heinz 1 656,21 €
Cloetta 1 502,28 €
Alma Media 1 085,25 €
Uponor 1 083,11 €
Oriola 1 050,00 €
iShares Global Infra 914,43 €
AbbVie 883,33 €
GlaxoSmithKline 873,47 €
Bonava 757,23 €
Exel Composites 749,00 €
Terveystalo 746,85 €
iShares US Preferred 739,09 €
Pfizer 692,07 €
Relais Group 558,75 €
Metso Outotec 511,90 €
Nobia 498,64 €
Sanofi 352,80 €
Stora Enso 223,50 €
Bristol Myers 208,42 €
Elekta 150,56 €
iShares Emerging M. 146,32 €
Lundbeck98,16 €

Yhteensä osinkoja tuli noteeratuista 163 677,11 € mikä taitaa olla kaikkien aikojen ennätys. Lisäksi tuloutuivat korot UPM joukkovelkakirjasta 3 172 euroa ja voitonjako eQ PE -sijoituksesta 4 771 euroa. Eli kaksijakoinen vuosi pähkinänkuoressa: surkeiden koronarajoitusten keskellä erinomaiset pääomatulot.

Olen saanut pidettyä Morningstarin salkkuseurantaa ajan tasalla ja sen mukaan salkkujeni yhdistetty P/E on 15,2 (vertailuindeksi 19,2), P/cashflow 11,3 ja P/B 2,54.

Eurooppa on karmeassa ylipainossa – en ole oikein koskaan onnistunut kehittyvien markkinoiden ajoituksessa ja Yhdysvaltojen erinomaisesti menestyneet markkinat ovat aina tuntuneet hintavilta. Tekno-osakkeita ei ole oikeastaan ollenkaan, muutamaa rahastoa lukuunottamatta. Suurimmat omistukset menevät kokolailla tuon osinkoluettelon mukaan. Poikkeuksen tekee Tesco, jonka osinko oli suurelta osin kertaluontoinen. Salkussa on liiankin kanssa eri yrityksiä, suurimman osuus on 11 % eli hajautusta riittää. Toimialahajautuskin on kunnossa.

Edessä ovat uudet ajat. Oikeastaan kaikki keskuspankit ovat viestineet, että rahan pumppaaminen markkinoille joko loppuu tai ainakin vähenee merkittävästi. Fed tulee nostamaan ohjauskorkoa tänä vuonna, oletettavasti ainakin kolme kertaa. EKP tulee viiveellä perässä. Osakkeille tämä tarkoittaa sitä, että pitkälle tulevaisuuteen diskontatut kassavirrat pienenevät (laskennallista korkoa kun on pakko nostaa). Yritysten tase on jatkossa tärkeämpi, lähes nollakorkoista rahoitusta ei ole enää näköpiirissä. Kaavaillaan, että on taas arvo-osakkeiden vuosi. Saa nähdä.

Inflaatio lyö läpi raaka-aineissa ja yritysten oma hinnoitteluvoima mitataan uudelleen. Kuinka nopeasti ja kuinka täysimääräisesti kohonneet kustannukset saadaan tuotteiden ja palveluiden hintoihin? Bränditaloilla tämä on helpompaa kuin halpatuotteilla.

Toisaalta, kuluttajien kukkaroon iskevät jo nyt kohonneet sähkökulut, polttoaineet, lainojen korot ja erilaiset verot. Sitä kautta voi hyvinkin olla, että hintatietoisuus kasvaa, jolloin Tokmannin ja Puuilon tyyppiset kaupat saavat uusia asiakkaita. Korona on kasvattanut nettikauppaa eksponentiaalisesti ja paketit kiertävät pitkin maailmaa. Itsekin olen varmaan tuplannut ostot eri nettikaupoista – on vaikea ostaa jotakin Stockmannilta, kun sama tuote löytyy 80 % halvemmalla muualta.

Syy Suomeen tuloon oli joulunvieton lisäksi vanhustenhuollon haasteet. Olen taas päässyt ihmettelemään sosiaalisektorin toimintaa. Kun itsellä on selkeä näkemys siitä, miten asiat ovat ja miten ne pitäisi hoitaa, on vaikea ymmärtää pallottelua instanssilta toiselle. Nyt on kohta kolme kuukautta suoritettu ”luokittelua” ja saatu aikaan lausunto, joka lähtee seuraavalle instanssille. Siellä menee 2-3 viikkoa ja päätöstä on mahdotonta ennustaa. Jos sieltä saadaan vihreää valoa, niin sitten on taas viranomaisilla 3 kk aikaa järjestellä asioita. Ehkä näissä tapauksissa odotetaan, että aika hoitaa ongelmat sen lopullisen exit:in muodossa. Sääliksi käy vanhukset, joilla ei ole omaisia katsomassa asioiden perään.

Joka tapauksessa seuraavat lentoliput on hankittu ja lähtö on edessä noin kuukauden päästä. Jos kaikki menisi kuin elokuvissa, koronatilanne Ranskassa olisi silloin jo helpottanut. Ja vaikka rajoituksia vielä olisikin, niin aurinko paistaa kuitenkin ja jalkakäytävillä ei taita niskaansa. Finnairilla on kampanja meneillään, taidankin ostaa muutaman seuraavankin reissun valmiiksi.

Pitää Rivierallakin poro löytyä

Moni kokenut sijoittaja seuraa nyt pörssiä entistä valppaammin ja keventää välillä positioita, ”sotakassaa” keräten. Ajatellaan, että kun kurssit jossakin vaiheessa tippuvat, on mukava panna käsi alle ja ostaa suosikkiosakkeita alennetulla hinnalla. Koska ja millä voimalla kurssien oikaisu tulee, on tietenkin se suuri kysymysmerkki. Usein on nähty, että odottajilla pettää hermo ja ostavat myydyt paperit kalliimmalla takaisin.

Ennustaminen on vaikeaa. Sen takia kai Sibeliuskin sanoi vaimolleen ettei ole ennustaja vaan säveltäjä, tämän kysellessä koskahan herra mahtaa palata ravintolasta kotiin.

Nykyisillä rajoituksilla ravintolasta palaamisen aika on helpompi ennustaa.

Kasvaako puu taivaaseen asti?

Taloomme muutti aikoinaan pariskunta, jonka mies oli itävaltalainen, pitkään Ruotsissa asunut herra. Herra oli innokas kokki ja harva se viikko koputteli ovellemme ja ilmoitti paistaneensa ankkaa uunissa tai tuoneensa mereneläviä Göteborgista. Kiinnostaisiko naapureita tällainen vaatimaton iltapala? Verraton naapuri. Monta iltaa tuli istuttua yhdessä ja keskusteluissa vilahti välillä myös sijoitusaiheet.

Herra oli skeptinen sijoitusten suhteen – poltettuaan joskus sormensa markkinoilla – ja toisteli usein lausetta ”Die Bäume wachsen nicht in den Himmel”. Mikään puu ei kasva taivaaseen asti. Nokia oli silloin voimissaan ja menestyksellä ei näyttänyt olevan minkäänlaisia rajoja. Kohtalo oli kuitenkin kuin Ikaroksella: siivet sulivat, alas tultiin ja lujaa.

Oman salkun arvo on lyönyt harva se viikko uusia ennätyksiä – All Time High. Samaa tilanneraporttia kuulee kanssasijoittajiltakin. Aateehoo:ta pukkaa.

Yritykset raportoivat rajuja tulosparannuksia ja tulevaisuudeltakin odotetaan paranevaa. Ulkomaan matkailusta säästetyt eurot ovat osittain pankkitilillä, osittain K-Raudan, Tokmannin ja Puuilon kassassa. Koteja ja kesämökkejä on kunnostettu kilpaa. Harvia raportoi mykistäviä kasvulukuja. Aamun televisiossa Ahvenanmaan hotellit kertovat parhaasta sesongista koskaan ja lauttayhtiöiltä on Turku – Maarianhaminan autopaketit loppuunmyyty. Lämpöpumppukauppias kehui jo viime kesänä hankkineensa paalauskoneen rahan pakkaamiseen. Tänäkin kesänä koneella on varmasti ollut käyttöä.

Raporteista on vaikea löytää huonoja uutisia, tuntuu että yhdeksän kymmenestä yrityksestä ylittää odotukset. Optimisti ottaa viivoittimen käteen ja vetää samalla kulmalla kasvukäyrää tästä eteenpäinkin. Saadut luvut voi syöttää taulukkolaskentaan ja katsoa mikä olisi sijoituskohteen arvo kolmen vuoden päästä. Ceteris paribus – muiden asioiden pysyessä yhtäläisinä, kuten kansantaloustieteen professorini muisti aina lisätä. Unohtuu helposti, että osan tulosparannuksista selittää vertailukauden heikot luvut, osan massiivinen elvytys. Osa on toki yritysten omien toimien tulosta.

Sofar, so good. Täytyy kuitenkin tunnustaa, että muutaman pörssiromahduksen ja lukemattomia korjausliikkeitä kokeneena, välillä hieman hermostuttaa. Pitkäjänteiselle sijoittajalle korjausliikkeet ovat yleensä ostotilaisuuksia, kunhan muistaa pitää hermot kurissa. Tappiinsa vivutetulla salkulla sijoittavien kannattanee kuitenkin katsella tilannetta valppaana.

Viimeiset viikot Ranskassa menivät yhdessä hujauksessa. Cannes sai kuin saikin järjestettyä filmifestivaalit. Kaupunki oli pullollaan silmäätekeviä. Matkaseura mutisi useampaan kertaan jotakin Adam -nimisestä kuljettajasta. Ihmettelin kuskin tarvetta, kun kulkuvälineet ovat yleensä olleet joko Uber tai paikallinen Express Bus.

Mysteeri selvisi, kun televisiossa näytettiin Adam Driver haastattelussa muiden tähtien kanssa. Kaveri on ilmeisesti naisten mielestä sangen komea mies. Itse sain todeta Andie MacDowellin antaneen hiustensa harmaantua tyylikkäästi ja Jodie Fosterin puhuvan erinomaisen sujuvaa ranskaa. Nuorempien naisten ryhmää edustivat La Croisette -bulevardin wannabeet, joilla näytti olevan korkokengissä enemmän peittoa kuin juhlamekoissa.

Tavalliselle kansalle oli järjestetty ilmaisia elokuvailtoja rannalla

Festivaaliyleisöä oli turvaamassa kaikki mahdolliset poliisivoimat: Police Nationale, Police Municipale ja Gendarmerie. Tähän kun lisätään armeija ja terrorismin vastaiset joukot sekä yksityiset vartiointiyritykset, niin kovin oli turvallista. Löytyi ratsupoliiseja, moottoripyöräpoliiseja ja helikoptereita. Koronaa torjuttiin festivaaleissa vielä voimakkaasti mutta sen jälkeen tartuntaluvut ovat kasvaneet eksponentiaalisesti. Erityisesti 20-30 vuotiaiden ryhmä on kunnostautunut liikkumalla, juhlimalla ja tapaamalla toisiaan, levittäen samalla koronan deltavariantia.

Macronilla tuli mitta täyteen, kun varastossa oli 9 miljoonaa rokotetta ja rokotettavien jono oli kovin lyhyt. Nyt vaaditaan koronapassi, jotta pääset baariin, ravintolaan, elokuviin tai ylipäätänsäkään mihinkään. Kiinnostus rokotuksiin kasvoi niin, että päivä ilmoituksen jälkeen melkein miljoona ihmistä kävi ottamassa ensimmäisen rokotteen. Keppi näyttää toimivan paremmin kuin porkkana.

Jos et ole saanut kahta rokotetta, joudut käytännössä hakemaan testituloksen 48 tunnin välein – tai jätät ravintolakäynnit tekemättä. Hinta on muutaman kympin. Testauskapasiteetti on koetuksella. Otettujen testien määrä on noin 7-8 kertaa korkeampi kuin aikaisempi normaalitaso. Samaa koronapassia otetaan käyttöön muissakin Euroopan maissa. Teknologia toimii: sain Suomessa otetun rokotepassin QR -koodin luettua vaivatta Ranskan Tous Covid -applikaatioon, oikein serpentiinin ja fanfaarien kera.

Tätä kirjoittaessa näyttää pörssi punaiselta. Nesteen tulos ei riittänyt markkinoille ja TietoEvryä painaa suurimman omistajan myynnit. Salkun Lassila & Tikanoja paransi juoksuaan ja on noussut 15,50 euroon. Muistan ajat, jolloin kurssi pyöri 20 eurossa ja muhkea osinko piti omistajat tyytyväisinä.

MYYNNIT

GlaxoSmithKline16,35
Oriola1,90
Alma Media11,54
Exel Composites10,40

OSTOT

TietoEVRY26,70
Enagas18,6818,4818,28
Nobia7,246,836,60
Telia3,79
YIT5,27

GlaxoSmithKline sai lähteä kokonaan. Suursijoittaja Elliot on iskenyt siihen kyntensä ja kärsivällisyydellä olisi saattanut tehdä tilin. Edessä on kuitenkin valtataistelu nykyisen johdon kanssa. Osinkoa ilmoitettiin leikattavan ensi vuonna kun kassavirta suunnataan kasvuun. Johto kertoi tekevänsä jatkossa kovasti töitä jotta omistajat ja muut ”stakeholders” saavat korvauksen panokselleen. Kriittisesti voisi kysyä mitä on tehty tähän asti. Tyydyin saatuihin osinkoihin ja pieneen voittoon. Muut liikkeet, niin ostot kuin myynnit, ovat pienempiä, tyyliin 20 % lisää tai 20 % pois.

Hopeaakin tuli myytyä. Tai oikeastaan Silver Beaver -vene. Ranskasta tultuamme totesin että siinä se vene on taas seissyt 10 viikkoa ja kerännyt levää ja näkinkenkää pohjaansa. Viime vuonna sillä ei ajettu yhtään ja normivuonnakin muutamia tunteja. Totesin, että huoleton on hevoseton poika ja pistin veneen kiertoon omistajalle, joka oikeasti käyttää sitä. Samalla päätin että seuraava vene on kooltaan sellainen että sen vetää yksin rantaan kuiville ja kaksi miestä nostaa talvella pukeille.

Uusi sijoittajapolvi on erilainen. Ovat päättäneet ostaa vain osakkeita, jotka nousevat. Kun kurssi nousee kaikkien aikojen huippuun, ostavat lisää. Niin on kuulemma Seppo Saariokin neuvonut.

Yritin selittää vaihtoehtoista tapaa: ostetaan putoavia kursseja kaikin voimin, tuskastellaan kun kurssi edelleen putoaa, odotetaan että päästään ”melkein omilleen” ja myydään kaikki. Sitten siirretään katse seuraavaan putoavaan puukkoon. Eihän siinä tietenkään rikastu, mutta se fiilis kun kaikki muut ovat olleet väärässä ja itse oikeassa… Sitä ei voi rahalla mitata. Vaihtoehtoinen strategiani ei saanut kannatusta ja pahaa pelkään että nuorempi polvi vielä rikastuu omalla strategiallaan.

Jään nyt seuraamaan ehditäänkö nähdä vielä uusia pörssihuippuja ennen kuin kesä loppuu. Torstaina saadaan Nokian tulos ja ”ennakkovaroitus” mahdollisesta positiivisesta tulosvaroituksesta annettiin jo aikaisemmin. Olen polttanut sormeni Nokiassa niin monta kertaa, että myin omani meemisijoittajien toisessa aallossa. Silloin olin tyytyväinen tiliin. Loppuviikosta voi mahdollisesti voivotella väärää ajoitusta ja lisätä virtuaalipositio ”mitä jos en olisi tehnyt mitään” -salkkuun.

Taisi sama Saario joskus neuvoa ottamaan tappiot nopeasti ja voitot hitaasti. Toisaalta neuvoi myymään kun sisäpiiri myy ja Harvian tapauksessa osa myi jo silloin kun kurssi oli 48 euroa, nyt ollaan 60 eurossa.

Puu ei kasva taivaaseen asti mutta riittävän pitkällä tähtäimellä pörssien indeksit tekevät uusia huippuja uudelleen ja uudelleen.

Piccolo borghese

Tai täkäläisittäin petit bourgeois tarkoittaa (alempaa) keskiluokkaa, pikkuporvareita. Sanalla ei ole mairitteleva sävy; aatelisto ja yläluokka ottivat etäisyyttä talonpoikiin, kauppiaisiin ja pienyrittäjiin. Kun yhteiskunnan rakenteet olivat jäykät, ei katsottu hyvällä niitä, jotka pyrkivät onnistumaan työllä ja riskinotolla ja parantamaan elintasoa – omaa ja sitä kautta muidenkin. ”Suutari pysyköön lestissään”.

Suomessa tämä ajattelu taitaa olla vieläkin voimissaan, kun katsoo vasemmiston toimia verotuksen suhteen. Kaikki energia keskitetään tulo- ja varallisuuserojen minimointiin. Maassa, jossa tuloerot ovat jo valmiiksi Euroopan vähäisimpien joukossa. Tämä on yksi syy siihen, että Osakesäästötiliä vastaan taisteltiin vuosikausia ja lopulta vesitettiin systeemiä 50 000 euron maksimilla.

Olisiko Suomessa kuitenkin enemmänkin tilaa pikkuporvareille? Elokapinan riveistä näitä ei taida löytyä.

Termi tuli mieleen, kun yövyimme Salon de Provencen Le Mas Angelussi -hotellissa, joka muistutti kukkulalla olevaa italialaista aateliston villaa. Sieltä saattoi kreivitär – nenäänsä nyrpistäen – katsella alas rinnettä kohti kaupungin vanhaa keskustaa, jossa kauppiaat ja käsityöläiset – piccolo borghese – ahersivat. Mainio hotelli, vanhan kaupungin kupeessa, omalla uima-altaalla ja puutarhalla.

Kaupungissa on reilut 43 000 asukasta ja se oli sympaattinen, elävä ja täynnä historiaa – kuten täällä Provencessa niin monet kaupungit. Kannattaa kokea.

Salon-de-Provencen värejä

Kolmen päivän ”kotimaan matkailu” alkoi auton vuokrauksella. SIXT yllätti taas tulkinnalla käsitteestä ”tai vastaava”. Olin vuokrannut VW T-Rockin ja sainkin Citroenin 7 hengen minivanin. Kohtuullisen hidasliikkeinen ja mitoiltaan vaikeammin pysäköitävä peli. Onneksi tutkat ja kamerat pelasivat moitteetta. Navigaattori oli noin 15 sekuntia jäljessä, mikä aiheutti mielenkiintoisia tilanteita risteyksissä. Autovuokraus on selvästi herännyt horroksesta ja jonoa palvelutiskillä riitti.

Ensimmäinen etappi oli Saint-Maximin-la-Sainte-Baume. Pieni kylä, jonka kirkossa kävimme. Taitaa olla kolmas kirkko, jonne ”perimätiedon mukaan” on haudattu Maria Magdalena. Komea basilika, jota rakennettiin pitkään, yli 200 vuotta (1295 – 1532).

Basilika. Saint-Maximin-la-Sainte-Baume

Kylässä meidät yllätti puolen tunnin rankkasade. Pysähdyimme ravintolaan, jonka markiisin alla pysyi kuivana. Katupöydässä istui kaveri, joka oli esiliinasta ja muhkeasta olemuksesta päätellen kokki. Kysyin löytyisikö lounasta vielä. ”On minulla ollut lammas uunissa koko yön – kävisikö se?”. Rehtiä ja maistuvaa maalaisruokaa ravintolassa, jossa oli ehkä 20 asiakaspaikkaa. Näitä ei löydä kuin vahingossa.

Seuraavana oli vuorossa Saint Remy de Provence, paikallinen Naantali – tai St Tropez ilman rantaa. Vakinaisia asukkaita 10 000. Turisteja vuoden mittaan monikymmenkertainen määrä. Taiteilijoiden kaupunki, jossa Vincent Van Gogh maalasi Auringonkukat (Les Tournesols) ja noin 150 muuta teosta.

Kun Aix-en-Provencen kaduissa on pieniä kylttejä, joissa lukee Cezanne, niin Saint Remyssä luki Van Gogh. Merkkejä seuraamalla löytyy Van Gogh kulttuurikeskus – jos ei eksy matkalla Hotel de Sade:en. Se kuuluisa markiisi on kyllä sukua, muttei koskaan asunut tuossa rakennuksessa. Sen sijaan sieltä löytyy kokoelma arkeologisia löytöjä. Kaupungissa ja sen liepeillä riittää nähtävää ja tyylikkäitä kauppoja useammaksi päiväksi.

Yön olimme Arlesissa. Kaupunki on nykyään Unescon maailmanperintökohde. Historiaa piisaa, niin kreikkalaisten kuin roomalaistenkin jäljiltä. Näkyvin maamerkki on Areena, roomalaisten rakentama amfiteatteri. Areena on käytössä edelleen, tunnetuin tapahtuma lienee härkätaistelut. Vincent van Gogh kummittelee täälläkin, hän maalasi Arlesissa noin 300 teosta. Tunnettu ”Terasse de la nuit” kuvaa kahvilaa Arlesissa. Kaupungin kiinnostavuutta ovat lisänneet Rhone- ja Petit Rhone -joet, jotka olivat tärkeät sekä maataloudelle että kaupalle.

Hotellimme oli joen varrella ja isot jokiproomut kuljettavat sitä pitkin tavaraa edelleen. Hotelli Le Regence oli yksityinen, pieni ja ilman hissiä. Kaikki oli kuitenkin puhdasta, ilmastointi toimi ja serviisi oli erinomainen. Näköala oli tosiaan suoraan muutaman kymmenen metrin päässä olevalle joelle. Rahalle sai hyvinkin vastinetta.

Room with a view

Aamulla lähdimme varsinaiseen matkakohteeseen eli Camarguen suiston Saintes-Maries-de-la-Mer iin. Vaihtoehtoina oli 3 tunnin autoilu paikallisen oppaan jeepillä tai 2 tunnin jokiristeily. Otimme jokiristeilyn ja kun lämpötila nousi taas yli 30 asteen, ei valinta kaduttanut. Camargue on tunnettu valkoisista villihevosista ja häristä, jotka laiduntavat vapaana kahden joen rajaamalla suoalueella. Härkiä ja hevosia paimentavat paikalliset cowboyt ”Les Gardiens”.

Gardien työssään

Alue tuottaa noin kolmasosan Ranskassa kulutetusta riisistä, vaikka riisinviljelyn tukiaisia onkin leikattu. Pariisin kokoisella alueella Aigues-Mortesin suolakuivaamo tuottaa sormisuolaa kuivaamalla merivettä auringon lämmössä. Suurin tulonlähde on kuitenkin turismi.

Alue on hionut ekoturismin huippuunsa: hevosmatkailua, viini- ja gourmet -elämyksiä, kalastusta oppaan kanssa, lintumatkoja ja tutustumista kasveihin ja luontoon yleensä. Tekeminen ei lopu ja näkemistä riittää. Näimme flamingoja, monenlaisia haikaroita, kahlaajia ja petolintuja. Meille näytettiin myös merimetso, jonka kerrottiin syövän tolkuttomasti kalaa. ”Onneksi näitä on nykyään vähemmän”. Kerroin että ovat muuttaneet Suomeen.

Luontokierroksen jälkeen lounas ravintolassa, jonka merenelävät tulivat suoraan kalastajilta. Ruokalista oli reaaliaikainen, kun joku kala loppui, kirjoitettiin hinnan tilalle ”NO”.

Ruokalista päivittyi reaaliajassa

Paluumatkalla pysähtyminen vanhassa opiskelukaupungissani Aix-en-Provencessa. Ensimmäinen kerta kun onnistuin ajamaan parkkitaloon ja kierrettyäni useamman kerroksen, ulos parkkitalosta. Onneksi ensimmäinen tunti oli ilmainen ja pääsin Ranskan ”sujuvassa” liikenteessä aikani kierrettyä uudestaan parkkitaloon vievälle väylälle. Toisella kerralla löytyi parkkiruutukin. Kaupungilla oli viikoittaiset markkinat, jossa oli kauppiaita niin Ranskasta kuin Italiastakin noin 400 metrin matkalla Cours Mirabeaulla. Mukava päivä.

Provencen markkinat. Aix-en-Provence.

Aika on kulunut täällä normaaliin tapaan. Toriostoksia aamulla, etätyötä päivällä ja illallinen joko paikallisissa ravintoloissa tai kotona. Päivittäiset lämpötilat 30 asteen nurkilla, sadetta on saatu muutamana yönä. Lounastarjoilua on hiottu kaupungilla: aika moni ravintola myy päivän lounaan, lasin viiniä ja kahvin hintaan 15 euroa. Se siitä ”ultrakalliista” Rivierasta.

Filmifestivaalit saadaan tänä vuonna järjestettyä ja Festivaalipalatsin ja luksushotellien ympärillä on painettu töitä tauotta. Palatsin edessä on muuten useamman teltan 24/7 koronatestaus festivaalivieraille. Ei synny Vaalimaa -ilmiötä. Koronan esiintyvyysluku on täällä nyt 19,2. On selvästi alle Suomen tason, vaikkei toki riitä Krista Kiurun vaatimuksille.

Lomailua on tullut rahoitettua osingoilla, joita on tippunut viime blogin jälkeen vajaat 8 000 euroa. Suurin maksaja tällä kertaa Citycon. ISharesin etf:t maksoivat osinkoa, samoin Kraft Heinz, Pfizer ja Telefonica.

Myyntivoittoja on tullut tänä vuonna kotiutettua, joten tammikuussa täytyy maksaa tuntuvasti ennakontäydennystä. Myyntivoittoja on kasassa reilut 150 000. Hankintameno-olettamalla saa vähän helpotusta mutta rahaa siirtyy varmasti myös valtion kirstuun.

Verotus hidastaa kaupankäyntiä mutta Harvian mainio menestys on nostanut kurssin tasolle, joka alkaa olla haastava. Toivon toki, että suomalaisen yrityksen saunat menestyvät maailmalla entiseen malliin. Nyt hioin kuitenkin positiota pienemmäksi. Relais Groupia myin siivun. Samoin Rapalaa kapitalisaatiosopimuksessa. Ruotsalainen Bonava tuotti ihan mukavasti enkä jäänyt katsomaan mahdollista kurssiliukua, myin koko potin. Ostopuolella osingonmaksajia ja terveydenhuoltoa.

MYYNNIT

Relais       20,20 €
Bonava         9,15 €
Harvia       48,06 €       50,00 €       51,30 €
Rapala         8,41 €         8,42 €         8,40 €
         8,26 €

OSTOT

TietoEvry       26,20 €       26,56 €
Sanofi       85,86 €
Sampo       38,80 €       38,88 €       38,70 €
       39,36 €       39,05 €
Raisio         3,91 €
Lundbeck       25,50 €
YIT         5,08 €         5,06 €
Citycon         7,28 €
Altia       10,20 €
Terveystalo       11,42 €

Pörssin nousuvire tuntuu jatkuvan, vaikka omasta mielestä osalla yrityksestä on arvostustaso koko lailla tapissa. Toivottavasti H1 -tulokset jaksavat pitää markkinat tyytyväisinä. Bidenin valinnan jälkeen ollaan ainakin vältytty Trumpin aiheuttamalta heilunnalta. Taalakin tuntuu vahvistuvan. Korkopuolella lähdettäneen äärimmäisen hitaasti mutta varmasti kohti normaalimpia lukuja.

Tällä viikolla lähdemme taas Suomea kohti. PCR -testi on varattu torstaille ja perjantaina pitäisi saada printattu todistus. Lauantaina lento Munchenin kautta Helsinkiin ja auto Fly Parkista alle. Vantaalla saa vielä otettua toisen testin, mikäli systeemi toimii edes jollakin lailla. Sitten voimme olla karanteenissa 3-4 päivää ja käydä kolmannessa testissä.

Toivottavasti mahdollisimman moni saa rokotukset otettua ja EU:n rokotepassin kouraan. Ainakin täällä on vähintään yhtä turvallista kuin Suomessa. Järkeä ja normaalia varovaisuutta kannattaa toki käyttää kaikkialla.

Josko syksyllä oltaisiin paremmassa tilanteessa matkailunkin suhteen. Aika monen ihmisen leipä on kiinni vapaasta liikkuvuudesta, tai ainakin vapaammasta.

Propuska, propuska

Neuvostoliiton malli on tullut vapaan liikkuvuuden Eurooppaan. Papereita pitää löytyä ja sertifikaattia, mieluiten negatiivista. Propuskat pitää olla. Kaiken takana tietenkin korona eli Covid -19.

Oma tiemme Ranskaan alkoi tällä kertaa Turun Terveystalosta. Perjantaina tasan 08:00 minulle lyötiin tikku nenään ja pyöriteltiin. Siinä ei kirjaimellisesti kauan nokka tuhissut. Tikku putkeen ja rahat tiskiin. Hiukan alennuksista riippuen lysti maksoi 222 – 252 euroa eikä siitä oireettomana voi saada kuuluisaa Kelan satasen korvausta.

Markkinoilla on myös toimijoita, jotka ovat aika avarakatseisia eli heille ohjautuvat matkailijat, joilla on oireita. Itse ihmettelen logiikkaa, sillä jos on oireita, olet tuskin lähdössä mihinkään. Systeemi ohjaa valehtelemaan. Itsellä ei valitettavasti taivu moraali tuohon peliin.

Sitten kotiin odottamaan tulosta. Saksan aikaraja oli tiukka eli 48 tuntia näytteenotosta. Tämä koski myös kauttakulkuliikennettä eli Lufthansan koneen vaihtoa Frankfurtissa. Hivenen veti tiukoille, sillä aamulla piti lähteä kohti Helsinkiä 07:00. Lennon olisi voinut siirtää – ehkä – vielä aamulla ja pitkäaikaisparkin peruuttaa. Muuten olisi kummastakin tullut ns. uponnut kustannus.

Päätin mennä kentälle autolla muistaen viime vuoden kommervenkit siitä, miten kentältä saa saapuessaan siirtyä ja miksi ei. Julkisen liikenteen varaan ei auttanut laskea. Turusta kulkee nykyään suora bussi Vantaalle kerran päivässä, ainoastaan arkisin. Hivenen on tilanne muuttunut viime vuosista.

Aamulla noin 04:30 huomasin että Terveystalon appiin oli tullut negatiivinen testitulos. Olo oli hivenen helpottunut – ei tuloksesta vaan siitä että aikataulu piti. Emme kuitenkaan uskaltaneet laskea ”digitaalisen” todistuksen varaan. Koukkaus Terveystalon Kampin asemalle, jossa palvelu pelaa 24/7. Lappu kouraan ja kentälle. Ranskan ulkoministeriön sivuilta löytyi myös juhlallinen vakuutus siitä, ettei ole oireita. Printtaus ja nimet alle.

Laput, ne propuskat, syynättiin ensin Helsinki-Vantaalla. Hieman käy sääliksi henkilökuntaa, kun pitäisi pysyä jyvällä jokaisen maan vaatimuksista. Homma hoitui ja turvatarkastuksen kautta lähes autiolle kentälle. Frankfurtissa laput tarkastettiin uudelleen saksalaisella joustavuudella. Frau Kontrolleurin oli tiukkana. Yhdellä kaverilla oli kulunut 50 tuntia näytteenotosta. Ei muuta kuin uusiin testeihin ja uusia lippuja hankkimaan. Nizzassa dokumentit tarkastettiin kolmannen kerran.

Matkailun matematiikka muuttuu. Suomen hintatasolla alkaa tehdä nelihenkiselle perheelle tiukkaa maksaa tonnin ”starttiraha”. Yksi kaveri ennustikin, että kentällä tulee jatkossa vain tuttuja vastaan. Ruotsissa tuon testin saa 440 kruunulla, Saksassa 50 eurolla ja Italiassa 15 eurolla. Ostinkin salkkuun Terveystalon osakkeita.

Täällä Cannesissa avattiin tänään ravintoloiden terassit. Harvoin on istunut ravintoloissa niin paljon hymyileviä asiakkaita. Ravintolahenkilökuntakin oli riemuissaan: ”Let’s go! – On y va!”. Ei oltu turhaan hinkattu kaikki paikat kaikilla mahdollisilla desinfiointiaineilla. Se kuuluisa esiintyvyysluku on muuten täällä 58.

Tänään aukesivat myös muut kuin välttämättömyyskaupat. Museot, elokuvateatterit ja tavalliset teatterit aukesivat.

Urheilutapahtumiin saa nyt ottaa 800 henkeä sisätiloihin tai 1 000 henkeä ulkotiloihin. Se on kuitenkin 994 enemmän kuin Turussa Interin jalkapallo-ottelussa. Siellä esiteltiin viimeksi pelaajien lisäksi erikseen kaikki kuusi katsojaa. ”Ja katsomossa A rouva Virtanen, katsomossa B herra Lahtinen”. Meneteltiin Kristan ohjeiden mukaan. Nyt ei ole aika x, y, z.

Täällä on selkeä exit -suunnitelma, jonka toinen vaihe toteutui tänään. Seuraava etappi on 9. kesäkuuta, jolloin aukeavat ravintoloiden ja baarien sisätilat. Urheilutapahtumiin ja eri näyttelyihin pääsee 5 000 henkeä. Sen jälkeen otetaan myös EU:n ulkopuolisia turisteja, terveyspassilla.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin kesäkuun lopussa ollaan koko lailla normaalissa tilanteessa. Paitsi että diskot ja yökerhot odottavat vielä vuoroaan. Koetan kestää ilman David Quettaa tämän kesän. Jos joku on käynyt turistisesongin aikaan jet setin ns. menomestoissa, niin ymmärtää että näiden avaamista jarrutellaan vielä. Siellä kun leviävät monenlaiset virukset.

Asunnolla oli kaikki juuri niin kuin täältä lähtiessä. Talonmies oli käynyt kerran tsekkaamassa paikat ja juoksettamassa vettä viemäreihin.

Täytyy todeta, että tässä kakkoskodissa on helppo viihtyä. Marche Forville -torilta on taas hankittu tuoreet vihannekset ja hedelmät. Paikallisen artesaanipastan tekijän valikoimaa on testattu iltaisin. Leipä ja leivonnaiset paikallisesta leipomosta. Tuoreet kirsikatkin ovat juuri niin hyviä kuin muistelin. Kelit ovat olleet passelit: reilut 20 astetta ja auringonpaistetta. Rannoilla on sopivasti auringonottajia

Mitenköhän Suomen exit -suunnitelma jaksaa? Sen verran on osunut otsikoita silmiin, että ilmeisesti edelleen eletään kriittisiä aikoja. Tänään oli Turussa kahdeksan tartuntaa. Pitäisiköhän terassit sulkea ja alkoholin myynti valvotuissa tiloissa lopettaa kokonaan. Turvallisemmin juomien nautiskelu sujuu Aurajoen varressa?

On vaikea ymmärtää poliitikon järjenjuoksua. Itsellä tulee mieleen lapsuuden raittiuskilpakirjoitukset. Niissä me saimme etukäteen vihkosen, jossa oli opettava tarina tupakan ja alkoholin vaaroista. Niistä sitten kirjoitettiin aine ja odoteltiin, kuka palkitaan kevätjuhlissa. Aika hyvin pärjäsi, kun lupasi, ettei tippaakaan, koskaan. Sauhuttelusta puhumattakaan. Järjestäjinä olivat paikalliset raittiusjärjestöt yhdessä Suomen opettajain raittiusliiton kanssa. Jäiköhän hallituksella aine kirjoittamatta ja nyt otetaan revanssi?

Pitää taas virittäytyä ranskan puhumiseen. Ehdin jo tehdä ensimmäisen mokan naapurin vanhan rouvan kanssa. Hän käy päivittäin ulkona harmaantuneen ja hidasliikkeisen koiran kanssa. Aina ei oikein selviä, ulkoiluttaako koira rouvaa vai rouva koiraa.

Yritin viestiä sitä, että on mukavaa nähdä rouva terveenä ja hyvissä voimissa. Taisin sanoa, että on kovin yllättävää nähdä rouva terveenä ja elävänä… Yritin kyllä paikata seuraavalla repliikillä mutta täytynee jatkaa lepyttelyä.

Pörssissä on edelleen ollut positiivinen vire. Nyt nostaa kuitenkin inflaatio päätään Yhdysvalloissa ja markkinoilla on pelko siitä, että FED eli Yhdysvaltojen keskuspankki vie boolimaljan pois bileistä. Joko koronnostoilla tai ainakin tukiostojen lopettamisella.

Osalle sijoittajista ajatus positiivisesta reaalikorosta on ahdistava. Kesällä nähdäänkin varmaan heiluntaa monen kertaan. Tulosodotukset on viritetty tappiin ja vaikka yllättävän moni firma on niihin yltänyt, niin eiköhän ainakin parannusten tahti muutu maltillisemmaksi.

Salkkuihin on tippunut osinkoja tähän mennessä 84 930 euroa. Vielä on Sampo tuloutumatta ja aika moni kotimainen on siirtynyt kahden osingonmaksun vuositahtiin, joten ihan hyvältä näyttää.

Salkuissa olen hiukan kotiuttanut voittoja. Ikävästi näyttää siltä, että ennakon täydennystä täytyy maksella vuoden vaihteessa. Ongelma on sinänsä positiivinen, kertoohan se voitollisista kaupoista.

Kävimme tästä keskustelua yhdessä sijoitusryhmässä. Osa kirjaa verovelan Exceliinsä sitä mukaa kun voittoja näkyy sarakkeissa, osa taas kirjaa vasta kun maksu tapahtuu. Kumpikin lienee parempi, kunhan muistaa että voitoille löytyy muitakin ottajia kuin oma talous.

Salkkuliikkeet

OSTOT
Telia3,46 €
Lundbeck25,25 €
Citycon7,28 €7,29 €7,27 €
TietoEVRY27,34 €26,80 €26,70 €
Terveystalo11,62 €
Sanofi87,14 €
MYYNNIT
Harvia43,60 €44,00 €40,00 €
Nokia4,07 €
Rapala8,80 €

Toivottavasti korona hellittää vauhdilla, niin että saadaan Suomenkin rajoituksiin joku tolkku.

Ja toivottavasti tuoreet viikunat saapuvat kohta paikalliselle torille.

Kesää kohti kuitenkin mennään.

Kaikki paitsi turpeenpoltto on turhaa

Poliittisen näytelmän Oscarit on jaettu ja voittajaksi kruunattiin keskustan Annika Saarikko. Velkaantuminen otettiin haltuun ylittämällä vuoden 2023 itse asetettu menokehys 500 miljoonalla.

Työllisyyttä hoidetaan taikatempuilla ja tilastonikkaroinnilla. Kun työllisyyden itseasetettu 75 % tavoite on mahdoton saavuttaa, siirretään aikarajaa hamaan tulevaisuuteen. Työllisyyttä heikentävät toimenpiteet kuten aktiivimallin purku, vero- ja etuuspäätökset sekä perhevapaauudistus on saatu tehtyä jopa etuajassa.

Työn vastaanottamiseen ei ketään painosteta, sehän olisi vastoin poliittista ideologiaa. Työttömyysturva on edelleen kytketty ammattiliiton tai työttömyyskassan jäsenyyteen, vaikka maksajiksi kelpaavat kaikki – nekin, jotka eivät edes teoriassa ole turvan piirissä. Tässä kahden luokan kansalaisten malli toteutuu parhaiten.

Keskustalla olisi ollut mahdollisuus kaataa vihervasemmistolainen hallitus. Sen sijaan tyydyttiin turpeenpolton rajojen lievennykseen ja saatiin muutama vuosi lisäaikaa energiatuotannolle, jossa ei ole vähääkään järkeä. Ja jos oikein saadaan potkittua tölkki maaliin, niin eiköhän kohta nosteta pöydälle uudet ”veroneutraalit” maakuntaveromallit.

Jatkamme velkaantumista miljoona euroa tunnissa. Kannattaa painottaa jälkikasvulle kieliopintoja. Voivat sitten päättää itse, minkä maan velkoja työurallaan maksavat. Ei tainnut Hjallis Harkimo aikoinaan ymmärtää, että ”oman liikkeen” perustaminen johti tähän hallituspohjaan. Saattaa mennä Suomen historian kalleimpiin virheisiin.

Korot ovat edelleen alhaalla, vaikka välillä on nähty pienen pieniä normalisoitumisen merkkejä. Inflaatio nostaa päätään lähinnä raaka-aineiden hintanousun mukana. Palkkainflaatiota ei vielä näy. Valtion velanhoitomenoille yhden prosenttiyksikön koronnousu tietää muuten 1,7 miljardin vuotuisia lisämenoja. Ennustan, että tämäkin testataan vielä oikein käytännössä.

Sitä odotellessa hallitus on ottanut 30 miljardia lisävelkaa ”koronan taltuttamiseksi”. Menoautomaatteja tulevillekin vuosille on rakennettu tarmokkaasti.

Sijoitusrintamalla voi todeta, että meneillään on paras pandemia koskaan. Kurssit ovat nousseet suhisten ja sekä Suomessa että Yhdysvalloissa tehdään pörssiennätyksiä. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, kun muistetaan talouteen pumpatut jättimäiset rahamäärät.

Olin aikoinaan kuuntelemassa erään kotimaisen saaren suurimman pankin esitystä korkorahastosta. Salkunhoitaja oli erittäin innostunut tuotteestaan ja selitti silmät välkkyen taktiikkaa, jossa ratsastettiin korkokäyrällä, riskejä karttaen. Mykistävän esityksen jälkeen kysyin, josko rahastossa olisi mitään heikkouksia. Pitkän mietinnän jälkeen pankkiiri totesi että ”on siinä yksi: meidän kanssamme verojen maksulta ei voi välttyä”. Voitto on näet varma. Näin olikin.

Itsellä alkaa olla tämä konkreettinen ongelma: tappiolliset positiot loistavat poissaolollaan kaikissa salkuissa ja verojen maksu näyttää vääjäämättömältä. Ongelma on toki positiivinen, vaikka mieluiten maksaisi toisen tyyppiselle hallitukselle.

Osinkoja on kilissyt salkkuun tähän mennessä 69 680 euroa. Monet yhtiöt ovat siirtyneet maksamaan osingon useammassa erässä, joten positiivinen kassavirta tulee jatkumaan pitkin vuotta. Muutama isompi potti, kuten Fortum, Sampo ja Nordea, odottaa vielä yhtiökokouksen päätöstä – tai EKP:n ”siunausta”.

Salkkuliikkeet:

MYYTY

Enagas18,41
Telia3,553,49
Citycon7,35
YIT4,74
Orthex8,92
Rapala7,17,89,3
Tokmanni22,18

OSTETTU

Sampo36,42
Nobia6,26
Sanofi83,884,2885,6
AbbVie88,46
TietoEvry27,2427,5727,2428,21
Orthex6,82
Cloetta2,59
Kemira13,713,66
Citycon7,457,297,32

Suurimmat omistukset: Nordea, Tokmanni, Harvia, Citycon, Fortum, Rapala, Sampo, Kemira, Aktia ja Lassila & Tikanoja. Uponor nousee hyvää vauhtia kohti TOP 10 -listaa.

Olen edelleen tehnyt parhaani pitääkseni talouden pyörät liikkeessä. Keittiöremontti valmistui ja lopputulokseen voi olla tyytyväinen. Noblessan keittiö näyttää juuri siltä kuin pitikin ja asennus meni vallan mainiosti. Nyt voi vähän säätää kylpytiloja, vaikka suurempi remontti siellä onkin vuorossa vasta ensi vuonna.

Olen työllistänyt myös maalareita, sähkömiehiä, kirvesmiehiä ja putkimiehiä. Saa nähdä saadaanko kotitalousvähennykseen positiivisia muutoksia. Vasemmistoliitolle se tekee tiukkaa, vaikka sen konkreettisempaa ja tehokkaampaa elvytystä saa hakea. Huono puoli on toki se, että etu ihan oikeasti johtaa työsuoritukseen. Ei sellainen peli vetele.

Suomen terveydenhuollon järjestelmää on taas päässyt tutkimaan. Koronatesteissä pitäisi käydä ja siellä juokseekin väkeä vallan mainiosti. Ei maksa kävijälle mitään ja kovin hyvin toimii. Paitsi jos pitäisi saada koronatodistus lentoyhtiölle. Silloin lysti maksaa 300 euroa, mikäli et keksi itsellesi oireita ja pääse siten vapaamatkustajien joukkoon.

Taitaa käydä niin, että saan käytettyä Finnairin pisteet edes johonkin. Lentopisteet ovat muutenkin olleet tapetilla, kiitos Valtion tarkastusviraston ja meneillään olevan case Tytti Yli-Viikarin. Ehkä siitä seuraa se, että sekä valtio että kunnat alkavat tarkemmin katsoa, missä ja miksi erilaiset seminaarit järjestetään.

Samat ohjeet sain aikoinaan ”systeemin osaajalta” kun varasin omaiselle hammaslääkäriä. ”Pitää olla sietämätön tuska ja akuutti tilanne”. Soitin ajanvaraukseen, kun potilas aikansa vikisi vaivojaan. ”Oletko katsonut suuhun? Miltä siellä näyttää?”, kyseli hammashuollon virkailija.

Totesin että vaikka olenkin monen alan erikoisasiantuntija, en koe olevani hammaslääkäri. Sillä kertaa aika järjestyi. Näitä ja vastaavia kuvioita meillä on julkinen sektori täynnä. Ei riitä tarve – ”systeemi” pitää osata.

Toukokuulle varatut lauttapaikat piti siirtää syksyyn. Teoriassa Ruotsin ja Saksan läpi olisi voinut ajaa, kunhan olisi ottanut koronatestit juuri oikeaan aikaan. Luultavasti Ranskan 10 kilometrin liikkumisrajoitus puretaan 3.5. ja ehkä ajo olisi ollut mahdollista 06-19. Yhtälössä oli kuitenkin niin monta kysymysmerkkiä, että tuo reissu siirtyy syksyyn. Varasin sen sijaan Lufthansan liput ja alan nyt perehtyä eri dokumenttien ja erilaisten koronatestien kirjoon. Jos kaikki menee niin kuin elokuvissa, olen muutama viikko vapun jälkeen taas Rivieran maisemissa.

Sielläkin on vielä monenlaista rajoitetta. Aurinko kuitenkin paistaa ja ikuiset ilopillerit Krista Kiuru, Sanna Marin ja Kirsi Varhila loistavat poissaolollaan paikallisessa televisiossa. Macron on muutenkin parempi esiintyjä, vaikkei hänenkään sanomansa evankeliumista käy.

Mukavaa vappua ja muistakaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveiset siitä, että ”jo vuoden 2022 vappuna voidaan ottaa hieman vapaammin”.

Turhuuksien Roviolla

Firenzessä dominikaanipappi Savonarola päätti vuonna 1497 poltattaa kaupungissa kaikki turhuudet – vanities. Siinä saivat kyytiä kaikki kirkon synnillisiksi julistamat tavarat kuten kosmetiikka, peilit, kirjat ja taide.

Vajaat viisisataa vuotta myöhemmin yhdysvaltalainen kirjailija Tom Wolfe kirjoitti kirjan aikakauden jupeista samalla otsikolla. Kirjasta innostuttiin tekemään myös elokuva, joka taitaa edelleen kiikkua ”surkeimmat elokuvat” -listalla.

Satuin elämään nuoruuttani suunnilleen samoihin aikoihin, kun Wolfe kirjoitti kirjansa ja kirja löytyykin useamman ystävän hyllystä edelleen. Muistelimme joskus noita kasinotalouden aikoja. Rahoitusta oli saatavilla yllin kyllin ja kaikki tuntui onnistuvan.

Solarium -saleja, kuntosaleja, vaateliikkeitä, kiinteistösijoittamista, baareja ja ravintoloita nousi kuin sieniä sateella. Pörssissä kaikkien yhtiöiden kurssit nousivat ja pankit syytivät lainaa kaikille halukkaille.

Yksi ystävä ihmetteli myöhemmin, että niin se vain oikeustieteen opiskelijasta tuli ammattisijoittaja hetkessä. Kiinteistön ostamiseen riitti käynti pankissa rahoitusyhtiön bemarilla, nahkakravatti kaulassa, Guccit jalassa ja Armanin puku päällä. Pörssissä oli pääasia, että osti, ei niinkään se mitä osti. Listautumisia jonotettiin tihkusateessa kuin Tokmannin ämpäreitä konsanaan.

Huonostihan siinä kävi.

Nyt keskuspankit painavat kilvan rahaa. Päivän lehdessä vihreiden Krista Mikkonen tuulettaa Suomen EU:lta saamaa ”elvytyspakettia” ja sen suuntaamista trendikkäästi ekologisesti kestäviin ratkaisuihin ja digitalisaatioon. Juhlistamisen aihe on EU:n tarjous ”maksa kolme, saat yhden”.

Yhdysvalloissa Biden junailee 1 900 miljardin elvytyspakettia. Tämä pandemian alussa tehdyn 2 000 miljardin elvytyspaketin päälle. Olemme keksineet ikiliikkujan. Panemme yhteiskunnan ja yritykset kiinni ja annamme kaikille ilmaista rahaa. Vasemmistoliitto uskoo, ettei velkaa tarvitse koskaan maksaa takaisin. Tai jos täytyy, niin löydetään maksaja niistä kuuluisista hyväosaisista.

Pörssissä on huomattu, että kun tarpeeksi iso joukko ostaa tiettyä osaketta, niin sen kurssi nousee. Valitaan osake, jonka arvo on talouslukujen perusteella jotakin nollan ja kymmenen taalan välillä ja psyykataan kaikki mukaan rakettiin. Too tö Moon, män. Saadaan joukkohysteria ja kurssi nousee 483 dollariin esimerkkinä GameStop.

Perussettiä höystetään sillä, että nyt saadaan osaketta lyhyeksi myyneet Big Money -pankit kyykkyyn. Sitten käväistään 46 taalassa ennen kuin saadaan puhuttua taas kurssi nousuun. Välittäjät tekevät rahaa, samoin ne, jotka osaavat myydä ajoissa. Loppuväki on kuin kaikki rahansa sököpöydässä hävinneet eli ”suunnilleen omillaan”.

Entä se Big Money? Stick it to the Man? Ne pukumiehet?

Sielläkin liputettiin, varsinkin alussa, merkittäviä tappioita. Uskallan kuitenkin ennustaa, että tässä taistelussa Goljat voittaa Davidin. Short -position väärin arvioinut saattaa saada kenkää. Ehkä joku pankki fuusioidaan toiseen. Yksittäinen pankki saattaa heittää kupit nurin.

Mutta kun musiikki loppuu, ovat hölmöjen dollarit siirtyneet viisaampien taskuun. Näin on käynyt aina ennenkin. Myytiinpä sitten mustan tulppaanin mukuloita tai osuuksia East India Trading Companyssa.

Ikävintä näissä ilmiöissä on se, että markkinoille tulee iso liuta ihmisiä pikaisen rikastumisen toivossa. Poltetaan sormet ja vannotaan ettei koskaan enää. Lopetetaan varautuminen tulevaisuuteen ja sijoittaminen kokonaan.

Vanha viisaus kehottaa sijoittamaan vain sellaiseen, minkä ymmärtää. Itse olen tämän takia jättänyt väliin Teslan osakkeen ja kryptovaluutat. Kannabis -boominkin olen antanut olla muiden Eldoradona.

Sen verran uskallan ennustaa, että lainarahalla sijoittavien kannattaa miettiä, josko olisi aika ainakin vähentää vipua. Se kun toimii ikävästi kumpaankin suuntaan.

Otin ilon irti meemiosakkeiden buumista. Myin kaikki Nokiani hintaan 3,97 ja ostin takaisin hintaan 3,41. Paremmalla ajoituksella osakkeista olisi saanut 4,40 euroa, mutta vain hetken ajan. Hetki sitten Nokia ilmoitti, että vähentää työntekijöitä 10 000 hengellä. Lundmark toteuttaa muutosta ja saattaa hyvinkin käydä niin, että omistajatkin vielä hymyilevät. Henkilökunnalle edessä on pitkä tie, jossa ei taideta optiomiljonäärejä leipoa.

Muuten koronapandemia jatkuu entiseen malliin. Puhuvat päät saapuvat televisioon harva se päivä kertomaan siitä, miten me juuri nyt elämme kriittisiä aikoja.

Olen saanut nämä tietoiskut viihdyttävämmiksi soittamalla samaan aikaan Benny Hill -tunnusmusiikkia. Erityisesti ministeri Kiuru ja Yakety Sax käyvät hyvin yhteen. Olen ihmetellyt, että Katri Kulmunille järjestettiin viestintäkoulutusta – eikö Kristalle riittänyt enää euroja?  Tarve on kuitenkin ilmeinen.

Nyt sitten väsätään ulkonaliikkumiskieltoja, tietyille alueille, tietyin ehdoin, näin ollen mutta pois lukien. Kotona aika kuluu mukavasti vaikkapa lukemalla Lauri Nurmen kirjaa ”Miten Suomi päätti voittaa koronan”. Hintaakin oli hieman laskettu viimeaikaisten tartuntalukujen julkistamisen jälkeen.

OSTOT

Pfizer28,60 €
GlaxoSmithKline14,10 €
Sampo34,53 €34,94 €37,29 €
37,01 €36,66 €36,13 €
Cloetta2,36 €
Nobia6,04 €
Telia3,44 €3,40 €
Telefonica3,55 €
Orion38,00 €38,50 €
33,00 €33,87 €
UPM29,61 €
TietoEVRY25,73 €
Citycon7,66 €
Nokia3,41 €
Swedish Orphan Bio15,48 €
YIT4,83 €
Fortum20,05 €
Oriola2,02 €
Pyynikin Brewery125,00 €

MYYNNIT

Harvia31,80 €
Kreate8,20 €
myyty heti11,27 €
Telia3,59 €
StoraEnso15,68 €
Konecranes36,60 €
Nokia3,97 €
iShares Core DAX119,41 €
iShares US Preferred31,34 €
Rapala7,00 €

Ainoat positiot, jotka suljin kokonaan, ovat Konecranes, iShares Core DAX ja iShares US Preferred Stock. Tuo Preferred Stock on maksanut kuukausittain osinkoa. Osinko on kuitenkin kutistunut ja kun se kapitalisaatiosopimuksessa joutuu tuplaverotuksen kohteeksi (15 % Yhdysvalloille ja 34 % voittoja nostaessa Suomen valtiolle) niin katsoin parhaaksi vaihtaa kotimaiseen osingon maksajaan. Daxin olisi voinut pitääkin mutta päätin käyttää varat osakepoimintaan.

Konecranes oli noussut niin hyvin, että päätin siirtyä sivuun katsomaan Cargotec -fuusion lopputuloksen. Myöhemmin voi sitten harmitella sitäkin päätöstä.

Osakeanneissa tein pikakäynnin Kreatessa. Saatu osakemäärä oli kuitenkin niin mitätön, että otin ruhtinaallisen sadan euron voiton kotiin. Pyynikin Breweryä merkitsin hieman lisää vaikkei oma oluen kulutukseni sitä kannattele – tahti on luokkaa olut per kuukausi. Orthexia merkitsin ja on mielenkiintoista nähdä miten osakkeet jaetaan. Orthexin Smart Store -tuotteita tuli hankittua keittiöön. Hyvältä näyttävät ja hyvin toimivat.

Seuraan päivittäin koronalukuja niin Suomessa kuin Ranskassakin ja toivottavasti tilanne selkiää sen verran, että pääsen taas Etelä-Ranskan maisemiin. Patoutunutta matkustamisen tarvetta taitaa olla monella muullakin.

Kevättä odottaen.