Useampi kuukausi ehti vierähtää edellisen blogin kirjoittamisesta. Pahoitteluni. Jostakin syystä kirjoittaminen onnistuu paremmin täällä Ranskassa.
Saavuin tänne Rivieralle reilu viikko sitten ja kelit ovat olleet tutut: aurinko paistaa ja lämpötila pyörii vajaassa 25 asteessa. Viikonloppuna saatiin vihdoin noin 24 tuntia sadetta. Paikallinen luonto otti sen kiitollisuudella vastaan kuivan ja kuuman kesän jälkeen. Olin kesällä varma että, viininviljelijät ovat hätää kärsimässä, mutta mitä vielä. Nyt saadaan kuuleman mukaan erityisen korkealuokkainen sato sekä shampanjasta että Burgundin alueen punaviineissä. Une qualite exceptionelle, hehkutti paikallinen media.
Aamiainen on mukava nauttia parvekkeella auringon paisteessa. Paikalliset itkevät patongin hinnan korotuksia, mutta minusta 1,10 e on vielä kohtuullinen hinta paikallisesta, uunituoreesta tuotteesta. Croisantin hinta on sama, jos ostaa totisen rouvan boulangeriesta. Siellä on hymy tiukassa mutta tuotteet ovat korttelin parhaat. Tänään aamulla ilmaantui taas uusia lintuja: kaksi vihreää papukaijaa herkutteli naapuritalon marjapensaassa. Niitä on kuulemma villeinä täällä Ranskassa sekä karanneita että muualta muuttaneita.
Netissä kielikoulua pyörittävä Benjamin lähetti eilen pitkän artikkelin aiheesta ”merde” eli englantilaisittain ”shit”. Kyseessä on Ranskan käytetyin kirosana, joka ei aina edes ole kirosana vaan enemmänkin elämänasenne tai huutomerkki. Täytyy tunnustaa että ilmaus on päässyt itseltäkin suusta useamman kerran viime kuukausien pörssikuvioissa. Oma salkku on ottanut enemmän osumaa kuin koronan syvimmässä kuopassa.
Murheet ovat monet. Maailmantalouteen pumpattiin joukolla lisää rahaa ja likviidisyyttä. Keskuspankit urakoivat ja aika moni maa jakoi joko helikopterirahaa tai verokevennyksiä. What ever it takes. Nyt on sitten yllätys, että inflaatio laukkaa kuin toisen maailmansodan jälkeen. Keskuspankkien päätehtävä, tai oikeastaan ainoa tehtävä, on pitää inflaatio siellä parin prosentin nurkilla. Riittävän positiivisena, jotteivat pyörät pysähdy ja riittävän alhaalle ettei omaisuuksien arvo luhistu. Nyt ollaan pyöritty kymmenen prosentin nurkilla. Alas pitää päästä, se on selvä.
Inflaatio talttuu parhaiten joko syvällä laskusuhdanteella tai oikealla lamalla. Työttömyyskin on omiaan painamaan hintoja alas. Kun ei tule palkkaa, ei osta mitään eikä tuottajat voi edes haaveilla hintojen nostosta, päinvastoin.
Karut lääkkeet, joilla mennään helposti toiseen äärimmäisyyteen. Keskuspankit ovat ymmärtäneet tasapainoilun tarpeen mutta nyt ei saa ilme värähtää ennen kuin nykyinflaatiosta on niistetty ainakin puolet pois. Tämän takia talouden hyvät luvut ovat myrkkyä pörssikursseille. Jos teoreettinen minimityöttömyys pyörii jossain neljän prosentin nurkilla ja Yhdysvalloissa ollaan nyt kolmessa, niin korkojen suunta on selvä. Yksi taloustieteilijä luonnehti inflaation nujertamista hammastahnatuubi -vertauksella: on helppo puristaa hammastahna ulos mutta kovin vaikea lusikoida takaisin.
Kiina ei ole vieläkään oikein saanut koronaa pois kuvioista. Sulkuja ja kokonaisten kaupunkien karanteeneja määrätään vähän väliä. Tämä tarkoittaa että globaalit tuotantoketjut yskivät. Tuotantoa onkin siirretty muualle ja moni yritys hajauttaa riskejään käyttämällä useampaa alihankkijaa eri maissa. Tuohon kun lisää Taiwanin mahdollisen kriisin, niin ei Aasiassakaan ole helppoa. Vaikka ovatkin saaneet ostettua venäläistä energiaa asevelihintaan.
Eurooppa on sodassa. Ukraina on rintamalla Venäjän hyökkääjiä vastaan mutta koko Eurooppaa kampitetaan milloin milläkin tavalla. Jos positiivista pitää hakea, niin Ukraina on ylittänyt kaikki ennusteet ja odotukset laittamalla hyökkääjän todella tiukoille. Alueita on vallattu takaisin ja Kremlissä ihmetellään varmasti kenen idea tämä sotaretki oikein oli.
Vladimir on nokittanut energialla: ”talvellä jäätyy suden häntä”. Kun oltiin naivisti venäläisen halvan energia napanuorassa, niin nyt pitää kääntää monet kivet ja keksiä uusia temppuja, jotta pärjätään. Luin kyllä juuri englantilaisen professorin näkemyksen siitä, että Vladimirin temppu ei tule toimimaan. Energiaa on ja se tulee riittämään vaikka hinta kirpaiseekin jonkin aikaa. Uusiutuvalle energialle ja ydinvoimallekin pitäisi nyt olla latu auki. Samalla voidaan kaivaa 70- luvun öljykriisin kansanvalistusmainokset esiin.
Suomalaisetkin pääsivät ottamaan siipeensä Fortumin Uniper -kaupoissa. Lopputulos taitaa olla Suomen ennätys rahan hävittämisessä. Jää Soneran Saksan taajuuksien osto taakse. Itse myin puolet Fortum -positiostani kun Ukrainan sota oli alkumetreillä. Viimeisen puolikkaan myin kun ”Uniper-sopimus” nosti kurssin 14 euron nurkille. Olisi ollut mukava olla kaukaa viisas ja myydä vaikkapa 28 eurolla alkuvuodesta. Elämä on. Fortumista saattaa vielä tulla ihan kelpo osinkokone, kun palataan juurille. Sitä ennen olisi kuitenkin mukava nähdä kuinka verisenä tullaan pois Venäjältä ja saadaanko sieltä mukaan muuta kuin muistoja.
Joskus on tullut myytyä hyväänkin aikaan. Myin joulukuussa ja tammikuussa Harviaa 58,00 e ja 59,70 e. Viime vuoden elokuussa jopa aivan huippukurssiin 63,90 e. Taas olisi ollut mukava olla radikaali ja myydä kaikki, mutta ei. Osa jäi salkkuun ja lisääkin on otettu pikkuhiljaa. Nyt ollaan kurssitasolla 13 euroa ja jollakin analyytikolla on pokeria sanoa että tämä kurssipudotus on vasta alkua. Kävi mielessä, että kun olet osakevälittäjällä töissä, niin myynneistäkin kilahtaa komissiot firman kassaan.
Kun on pörssibuumi päällä, niin kaikki uutiset ovat positiivisia. Ihmiset hankkivat velkarahalla 100 yksiötä, pistävät ne vuokralle ja elelevät vuokratuotoilla. Easy. Ei kuitenkaan ehkä ihan riskitöntä. Nollakorko -maailmaan tottuneille voi olla uusi elämys kun velkarahasta aletaan maksaa ihan oikeaa korkoa. Excel saattaa muuttaa väriä aika pienelläkin korotuksella. Ei tarvitse mennä yli 13 prosentin korkoon, jota itse joskus maksoin asuntolainasta. Nyt on otsikoissa mollisävy ja eniten palstatilaa saa se, joka ennustaa synkintä aikaa.
Itse olen ottanut aika monta kertaa osinko-excelin kouraan. On selvää, että yrityksillä on edessä tiukemmat ajat kuin vuosi sitten kuviteltiin. Rahoituskustannukset ovat nousseet. Energian hinta on noussut. Tietyillä aloilla näkyy jo nyt kuluttajien epävarmuus. Mietitään tarkemmin mitä tarvitaan.
Euron heikentyminen tuo sekä uhkia että mahdollisuuksia. Ei ole sattumaa että viime viikkoina on uutisoitu isompia vientitilauksia, myös Yhdysvaltoihin. Jos Suomen vientiteollisuus ei pärjää näillä kursseilla, niin jo on kumma. Suomalaisen peruskuluttajan työtilanne on vielä hyvä ja koronasta saattoi jäädä vähän säästöjäkin tilille. Eli ei meilläkään kulutus nollaan putoa. Ja Yhdysvalloissa on tosiaan täystyöllisyys.
Ennustan, että vuosikertomuksissa selitellään uhkia ja sumuisaa näkyvyyttä mutta jaetaan kuitenkin ihan asialliset osingot. Senkin uskallan ennustaa että niille, jotka ostavat nyt vakaita, tunnettuja yrityksiä, pitkään salkkuun, hymyilee onnikin vielä.
Ennustetut osinkotuotot näillä kurssitasoilla ovat mykistävät. Toki voi olla että analyytikot ovat täysin metsässä. Mutta vaikka ennusteista niistäisi puolet pois, niin silti löytyy asiallisia tuottoja. Ei tämä pörssikolistelu ole pelkkä uhka. Pitkäaikaiselle sijoittajalle, erityisesti nuorelle, tämä saattaa olla maanmainio ostopaikka.
Itsellä on tänä vuonna kasassa jo yli 160 000 euroa osinkoja. Normaaleille arvo-osuustileille tuloutuneista on otettu verot pois. Vakuutussopimuksissa summat ovat nollaverolla. Verohan toteutuu vasta rahaa nostaessa.
Näistä saa jonkinlaisen käsityksen salkun suurimmista omistuksista.
Salkkua on muokattu tavanomaista vilkkaammin. Suurimmat muutokset on kaikkien Fortumin osakkeiden myynti ja Nordean ja Intrumin painon lisäys. Harviaa olen ostanut minimierinä lisää, samoin Tokmannia. Suurimmat omistukset nyt: Nordea, Citycon, Tokmanni, Sampo, Telia, TietoEVRY, UPM, Anora Group, Kemira ja Aktia.
Joku kyseli jääkö osingoista uudelleen sijoitettavaa. Toki. Pääomatuloja on noin kolme kertaa normaalin kulutuksen verran. Eli automaattisesti tulee tehtyä lisäostoja. Safety margin on hyvä olla.
Kaikenlaista remonttiakin on tullut teetettyä ja sillä tavoin pidetty muustakin omaisuudesta huolta. Suomessa teetin keittiöremontin, entisestä olikin kulunut jo melkein 30 vuotta. Siihen upposi rahaa, mutta eipä tarvitse toista enää tehdä.
Ranskassa maalautin ne kuuluisat ”volet” eli ikkuna- ja oviluukut sekä korjautin parvekkeen lohkeamat. Ranskan taloon on nyt saatu uudet tanskalaiset asukkaat ala- ja yläkertaan. Tarkoittaa sitä, että jossakin vaiheessa teetämme varmaan julkisivumaalauksen. Sisällä teetinkin jo aikaisemmin täysremontin.
Voi kyllä todeta, että olen ollut tähän Ranskan hankintaan tyytyväinen. Runsas oma käyttö ja sitä kautta parempi elämänlaatu, on toiminut.
Vuokrausta olen harjoittanut tänä vuonna kerran, filmifestivaalien aikaan. Sama vuokralainen otti jo nyt yhteyttä ja varasi ensi kevään, korotetulla hinnalla. Yläkerran tanskalainen kun on business-mies ja oli sitä mieltä että ei muuta kuin korkeampi vuokra. Mihinkään Air B-n-B -kuvioon en ole itse lähdössä, mutta jollekin tutulle tai tutun tutulle voi joskus vuokrata kun on itse muualla.
Pörssien pyöriessä kannattaa pitää mielessä oma sijoitussuunnitelma ja toimia sen mukaan. Uhkia on ja varmasti myös maailmanlopun ennustajilla kysyntää. Itse olen nähnyt monta pörssiromahdusta ja – ainakin tähän asti – niistä on noustu ja lähdetty kohti uusia huippuja. Toivottavasti nytkin.
Mukavaa syksyä Suomeen.
parempi suunnitelma 