Oma tupa, oma Pastis

Vaatimattoman 211 päivän jälkeen omistan nyt sitten asunnon Ranskan Cannesissa. Sen verran päätin juhlistaa projektin päättymistä – tai ainakin välietappiin pääsyä – että kävin ostamassa pullon 51 -merkkistä Pastista.

Tuo Pernod Ricard -yhtiön juoma kehitettiin Marseillessa vuonna 1951, heti kun anispohjaisten aperitiivien valmistuksen kielto kumottiin. Juoma valmistetaan edelleen Marseillessa ja se on ehdoton ykkönen täällä Etelä-Ranskan Provencessa. Pariisissa kelpaavat muutkin anisetit.

Pernod Ricard on noteerattu Pariisin pörssissä. Kurssi on raksutellut viimeisessä viidessä vuodessa 100 eurosta 160 euroon ja samalla on maksettu 11 euroa osinkoa. Ei mikään pörssiraketti, mutta viinien ja väkevien tuottajana maailman kakkonen. Itsellä oli tätä joskus salkussa enkä enää edes muista miksi myin pois. Altian kilpailija, mittakaava ja brändisalkku on vain suurempi. Pernod Ricardin salkusta löytyvät suomalaisille tutut Chivas Regal, Ballantines, Martell, Beefeater, Havana Club ja tietenkin Absolut.

Tässä vaiheessa on toki syytä muistuttaa sekä sijoittamisen että liiallisen alkoholin nauttimisen vaaroista. Voi mennä sekä rahat että terveys. En siis anna sijoitussuosituksia.

Asunnon osto on ollut mielenkiintoinen projekti, jonka tunnelmia olen jo hiukan tilittänyt aikaisemmissa blogeissa. Tuo 211 päivää kului tosiaan siitä, kun sekä myyjä että ostaja olivat yhtä mieltä ihan kaikesta. Välillä tuntui, että tämän viivästyksen takana on joku salaliitto, jossa yritetään pelata jonkun toisen pussiin. Jatkuvasti vain korostettiin sitä, että meillä täällä Ranskassa suojellaan ostajaa. No, nyt on suojelu sitten ohi…

Viimeisin vääntö oli viikko sitten, kun ilmoitin että tulen muuten sitten Ranskaan 30.1. ja kuun viimeisenä kirjoitamme kaikki laput lopullisesti kuntoon. Alkoi mahdoton kalabaliikki ja valitus siitä, että lappuja ei kerta kaikkiaan voida saada kuntoon. Impossible. Pidin pääni ja sanoin että lennot on varattu ja seuraavaksi kävelen juristille haastamaan kaikki projektiin osallistuneet oikeuteen. Sen verran saatiin iltalypsyä, että homma venyi viikonlopun yli tuosta deadlinesta.

Torstaina ilmoitettiin, että minulla täytyy ehdottomasti olla tulkki mukana viimeisessä tapaamisessa. Ihmettelin kovasti, että kun tähän asti on selvitty ilman, niin mistä nyt tuulee. Luulen että, olivat varmoja, ettei tulkkia löydy, joten saavat lisää aikaa. Löysin kuitenkin tulkin, jota itseäkin nauratti sangen vähäinen työmäärä. Mutta läsnäolo oli siinä mielessä tärkeä, että saatiin viimeinenkin keppi pois rattaista. Kiitokset vain Harrietille.

Täällä eivät päivät ole tietenkään menneet hukkaan. Olen kiertänyt remonttimiehen kanssa maalikaupassa, keittiöliikkeessä ja kylpyhuoneliikkeessä. Huomenna saapuu liikkeiden kandidaatteja myyntikäynnille eli katsomaan nykytilanteen ja visioimaan uutta, modernia ja mahtavaa. Hintataso näytti noin nopeasti tarkastettuna Suomea edullisemmalta.

Paikallisia Bauhauseja on kaupunkien ympärillä melkoinen nippu. Lähettyviltä löytyy myös erikoisliikkeitä, jotka ottavat kovempaa hintaa mutta taipuvat myös asiakkaalle räätälöityihin ratkaisuihin. Täytyy nyt katsoa ette lähde mopo käsistä. Olisi helppo ottaa kaikki viimeisen päälle tehtynä. Voi kuitenkin olla, että varsin toimivan ratkaisun saa aika vähäisillä muutoksilla.

Kävin tilaamassa netin ja vaikka Luxemburgissa asuva ystäväni veikkasi, että sen saaminen kestää kolme kuukautta, niin olen ainakin sopinut ja siinä uskossa, että saapuvat ylihuomenna. Sähkösopimuksen siirron nikkaroin ranskaksi internetissä ja luulen että onnistui. Sain ainakin kahdeksan erilaista vahvistusta ja sähkökaupan yleisiä ehtoja, etämyynnin oikeusturvaa ja ekosähkön mahdollisuuksia käsittelevää sähköpostia. Sain myös ohjeet siitä, että lämmityskuluja on mahdollista säästää pitämällä ovet kiinni kylmällä tai asentamalla lämpöpumppu. Merci.

Muutenhan maailma näyttääkin loppuvan, kun Kiinassa on saatu liikkeelle Korona-virus. Lukuja tuppaa joka tuutista ja näyttää siltä, että kohta on 100 000 tartunnan saanutta puhki ja kuolleitakin on kohta tuhat. Globaalissa maailmassa on vaikea saada pullonhenkeä takaisin pulloon. Kiinassa on nyt eristetty suunnilleen Italian väkiluvun verran väkeä. Mitenköhän Euroopassa onnistuisi matkustamis- ja ulkonaliikkumiskielto, joka kattaisi vaikkapa Pohjoismaat?

Keskusjohtoisessa valtiossa tällainenkin on tehtävissä. Tänään laskeutui eurooppalaisten evakuointilento Marseillen kupeeseen. Selvä on, ettei koko epidemiaa saada enää täysin pysäytettyä. Josko jonkinlainen rokote saataisiin aikaan ja estettyä muutenkin eksponentiaalinen tartuntojen määrä. Nizzan koneessa oli ensimmäisillä suomalaisilla jo Hannibal Lechter -tyyppinen kuonokoppa tai maski naamalla. Aika outo olo tuli, kun näitä katseli.

Pörssit ottivat kohtuullisen korjauksen alaspäin. Nyt sitten arvuutellaan minkälaiset ovat vaikutukset kansainväliseen kauppaan ja yritysten tuloksiin. Pitkän nousun jälkeen on liipasinsormi herkässä ja liikkeet sen mukaisia. Tuloskausi on päällä ja silloin on muutenkin tapana heilahtaa helposti 10 %:a suuntaan tai toiseen yksittäisten yhtiöiden kursseissa.

Olen tapani mukaan päivittänyt osinkolaskelmiani ja käynyt hyvin vähän kauppaa. Ruotsalaista Bonava: a otin hiukan lisää, kun markkinat pettyivät alaskirjauksiin Suomessa ja osingon laskuun. Vanhaa tuttua Kraft-Heinz: ia olen ottanut pienissä erissä salkkuun. Tämä Warren Buffetinkin sijoitus on lasketellut vajaasta sadasta taalasta alle kolmeen kymppiin. Yhtiöllä on isoja ongelmia. Halvemmat merkit syövät markkinoita ja kahden jätin fuusio ei ole mennyt kuin elokuvissa. Kirjanpidossakin oli käytetty luovuutta. Nyt on johto vaihdettu ja itse totesin viimeksi tänään, että ruokaravintolan ketsuppi oli Heinzin tuttu tuote. Maailmanluokan brändeillä on tapana selvitä pitkällä juoksulla.

Listaamattomissa sijoituksissa elintarviketeollisuuden turvallisuusratkaisuja tarjoava Mekitec Oy kerää lisää rahaa kansainvälistymiseen uudella annilla. Merkitsin sen minkä sain. Näillä Suomessa kehitetyillä röntgenlaitteilla löydetään ruuvit, luunpalat, ruodot ja kiinteät – ruokaan kuulumattomat – esineet  elintarviketuotannossa. Kun mietitään, mitä jonkun tuote-erän poisvetäminen kaupoista maksaa, uskon että tuotteilla on markkinoita. Muutenkin on mukava vetää välillä kotiinpäin ja rahoittaa suomalaista teknologiaa.

Sain viime vuoden saadut osingot laskettua ja tilanne näyttää oikein mukavalta. Kokonaisuutenahan viime vuosi oli osakesijoittajille erinomainen. Näistä enemmän ensi kerralla.

Kelit ovat olleet aika mukavat, tänään mentiin varjossa yli kahdenkymmenen asteen ja terassilla oli jo suomalaisittain kuuma. Paikalliset toki kääriytyivät edelleen untuvatakkeihin. Aurinkoakin on mukava nähdä – kyllä se siellä on, vaikkei Suomessa aina siltä näytä.

Nyt on aika valmistautua ottamaan vastaan ranskalaisia keittiö- ja kylpyhuoneyrityksiä ja antamaan piristysruiske paikalliselle talouselämälle.

Koetetaan muistaa pestä kädet joka käänteessä ja pysyä terveenä.