Niin on reilut seitsemän viikkoa taas vierähtänyt täällä Välimeren rannoilla.
Lämpöä on ollut vähintäänkin riittävästi – viimeiset neljä viikkoa on ollut yli 30 astetta joka päivä. Huiput hipovat neljääkymmentä. Meteo France on varoittanut La Caniculesta, helleaallosta, eikä loppua näy. Sellaistakin yksinkertaista mukavuutta kuin suihkua osaa arvostaa, kun ottaa päivän neljännen kylmän suihkun. Ei ole kaduttanut se, että asensin ilmastoinnin asuntoon.
Kaduillakin on ollut kuumaa. Ranskan poliisi pysäytti autovarkaan, joka ajoi ylinopeutta bussikaistalla, ilman ajokorttia ja varastetulla autolla. Pysäytyksen jälkeen poliisilla kävi adrenaliinit sen verran korkealla, että uhkasi että ampuu, mikäli auto vielä liikkuu. Auto liikkui, poliisi ampui ja autovarkaalta meni henki. Tästähän saatiin ympäri Ranskaa liikehdintä rasistista poliisia vastaan, joka ei muuta tee kuin vainoaa viattomia nuoria ei-valkoisia. Kovimmat rähinät ja kokot olivat Pariisissa ja Marseillessa.
Itseä muuten koulutti aikoinaan ranskalainen toteamalla että jos poliisi sanoo jotakin, niin sanot ”Oui, monsieur” ja teet juuri niin kuin käskettiin. Jos olet autossa, pidä kädet ohjauspyörässä äläkä liiku.
Olimme Marseillessa pari päivää ennen rähinöitä ja TV -kuvissa näkyi kovin tuttuja maisemia. Tapahtumista voivat sosiaalipolitiikan tutkijat olla mitä mieltä haluavat. Itse näin videoilla kauppoja järjestelmällisesti ryöstävän roskaväen. Toiminnalla ei ollut mitään tekemistä mielenosoitusten tai poliittisen liikehdinnän kanssa. Ykköskohteet olivat kännykkä- ja elektroniikkaliikkeet, urheilutekstiilit ja jalkineet. Optimistit hakkasivat myös pankkiautomaatteja, vaikea uskoa, että niistä irtoisi tuolla PIN -koodilla yhtään mitään. Homma on täysin organisoitua: lähiöiden pomomiehet ja ”isoveljet” mobilisoivat räkänokat liikkeelle ja kun nämä viskovat kiviä ja polttopulloja, on helppo tyhjentää Applet ja Niket parempiin hoiviin.
Onneksi meillä ei ole täällä Cannesissa ollut moista toimintaa lainkaan. Paikallinen virkavalta puuttuu nopeasti asioihin ja pitää yllä lakia ja järjestystä.
Ranska ei tule toimeen ilman maahanmuuttajia. Täälläkin kaikkien ravintoloiden keittiöt ovat miehitetty kovin tummahipiäisillä kavereilla ja asiakasrajapinnassakin ”ulkoranskalaisten” osuus on varmaan kolme neljäsosaa. Puhtaanapito ja rakennustyömaat, maatalous, viinien sadonkorjuu – mikään näistä ei onnistu ilman vierastyövoimaa. Uber -kuski tai Uber Eats -lähetti on harvemmin Jean Pierre. Haasteeksi jää se, miten sopeuttaa maahan muuttaneet paikalliseen kulttuuriin ja sääntöihin. Osalla se on mennyt loistavasti, osalla homma on pahasti kesken. Ghettoutumista pitäisi välttää mutta sekin taitaa olla helpommin sanottu kuin tehty.
Paikallisturismia on tullut harjoitettua. Muutama reissu Nizzaan, sekä ostoksia että nähtävyyksiä varten. Antibesin kirpputorit ja markkinat muutaman kerran. Flix -bussilla Aix-en-Provenceen, päivä siellä Provencen markkinoilla ja ravintoloissa. Aixista oli helppo ottaa bussi Marseilleen, jossa olimme puolitoista päivää.
Hotellissa respa kehui että onpa herra nuorekas ja hyväkuntoinen. Ihmettelin että mitä mies hourii kunnes selvisi että huoneemme oli korkeimmassa kerroksessa eikä hissiä olllut. Tai olisi ollut ”jos olisi joskus rakennettu” respaa lainatakseni. No, eihän se ollut kuin 82 rappusta ylös. Paitakin oli märkä jo valmiiksi, niin mikäpä siinä kiivetessä. Hotelli oli pääkadun sivukadulla, muutama kymmenen metriä sivussa. Puhtaanapito ei ollut oikein toiminut kun sama kadulle heitetty sohva oli ollut siinä ilmeisesti pitkään ja sen päälle oli ollut hyvä heitellä muuta roskaa. Syötävääkin. Emme jääneet katsomaan mikä otus syö eväät.
Olimme Marseillessa kerrankin oikeita turisteja ja otimme vuoropäivinä Le Petit Train -pikkujunan, jolla oli mukava kierrellä kaupungin kujat ja nähtävyydet. Illalla söimme erinomaisen illallisen La Poule Noiressa. Pikajuna toi meidät Marseillesta takaisin Cannesiin varsin näppärästi.
Marseille on Ranskan toiseksi suurin kaupunki, asukkaita on 1,5 miljoonaa. Se on myös Välimeren meriliikenteen keskus. Siellä on paljon nähtävää mutta lompakosta kannattaa pitää kiinni. Turismiin on satsattu, on kiertoajeluja junilla, on turistibusseja, on aurinkorantoja ja vesibusseja paikallisille saarille. Ravintoloita löytyy varmasti riittävästi ja varmaankin kaikki etniset keittiöt ovat edustettuja.
Macron oli vierailulla samaan aikaan kuin me. Hänen turvallisuudestaan huolehtivat arviolta puolitoista tuhatta poliisia ja sotilasta. Poliisiajoneuvojakin oli satoja. Kerroin tästä kahdelle vanhemmalle ranskalaisrouvalle, joita tapaamme säännöllisesti lounaalla. ”Pikku Micron on niin pelokas, hän tarvitsee tukea ja turvaa”, totesivat rouvat. Heitin vitsinä, että josko oli huolissaan, että niin moni ranskalainen tulee osoittamaan tukea ja suosiota. ”Hengittikö hän?” kysyivät rouvat. ”Tietysti”, vastasin. ”No, sitten eivät ranskalaiset osoita suosiota”.
Taitaa tuo Ranskan presidenttinä olo olla vaikea rasti.
Se hyvä puoli täällä olossa on ollut, ettei ole tarvinnut seurata mitä nimimerkki ”riikka” on kirjoittanut vuosia sitten vai onko sittenkään. Moni ennen täysijärkisenä pitäneeni ihminen on ainakin Facebookissa ollut kovin järkyttynyt ja tuntuu että maailma loppuu, jos kaikki eivät pyydä anteeksi ja tuomitse ihan kaikkea. Ulkomaankauppakin on uhattuna, selvittää joku journalisti.
Tulee jotenkin mieleen vitsi, jossa elefanttia metsästetään savannilla. Vitsi on vanha, joten anteeksi tällainen ekosysteemiä järkyttävä ja laiton toiminta. Joka tapauksessa… kun muut kansalaisuudet miettivät miten elefantin saisi kaadettua, niin suomalainen miettii mitä elefantti ajattelee meistä suomalaisista.
Euroopan komissio esitteli muuten viime tiistaina strategian, jolla on tarkoitus tehostaa EU:n toimia maahantulon hallinnassa unionin ulkorajoilla. Tarkoituksena on ottaa käyttöön kaikki välineet, joita EU:lla on käytettävissään henkien pelastamiseksi merellä, laittoman maahanmuuton tyrehdyttämiseksi, pakolaisten palauttamisen lisäämiseksi ja vaihtoehtoisten laillisten maahanpääsytapojen tarjoamiseksi. Ohjelma saa rahoitusta miljardi euroa. Onkohan nyt kaikkien EU -maiden ulkomaankauppa uhattuna?
Inflaatiotahti on hidastunut mutta vielä ollaan kaukana keskuspankkien tavoitteesta. Fed piti viime istunnossa tauon koronnostoissa. Nyt sitten odotellaan, jatkuuko nostoputki ja millä tahdilla. EKP nostaa vielä korkoja on konsensus. Kuluttajiin isketään nyt montaa kautta: inflaatio on sellaisenaan syönyt ostovoimaa ja yritykset kamppailevat omien kustannusten kanssa. Merkittävästi noussut korkotaso lyö velallisia lujaa, ei ollutkaan niin, että ”meille maksetaan velanotosta”. Asuntokauppa on jäissä, rakentaminen samoin. Syksyllä moni asuntovelallinen joutuu miettimään, asuuko vielä tässä, vai tekeekö muita ratkaisuja.
Tilanne näkyy jo autokaupassa, rautakaupassa ja ruokakaupassa. Joko jätetään ostamatta tai ostetaan halvempaa. Kuvittelen edelleen, että Tokmannit ja Puuilot ovat suhteellisia hyötyjiä. Niin kuin usein laskusuhdanteessa, parhaat luksusmerkit näyttävät olevan immuuneja. LVMH kasvatti myyntiään ykköskvartaalilla 17 %:a 21 miljardiin euroon. Hermes kasvatti myyntiään 22 %:a. Kun fyrkkaa on, niin pienet laskusuhdanteet eivät heilauta. Suomessa ravintoloilla on mennyt hyvin eikä turismista elävätkään ole valittaneet.
Täällä Rivieralla turismista elävillä menee paremmin kuin pitkään aikaan. Hotellit ovat nostaneet hintojaan reilusti ja tulijoita piisaa silti. Rannat ovat pullollaan väkeä. Lounasaikaan ravintoloissa on tilaa mutta kun aurinko laskee ja lämpötila helpottaa, on vaikea löytää terassilta pöytää. Varsinkin nestetasapainosta pidetään huolta. Luulisi panimoilla menevän hyvin. Muutaman kerran on kaupastakin ollut Perrier ja Zero Cola loppu. Perinteisten turistiryhmien (Saksa, Italia, Espanja, Pohjoismaat) rinnalle noussut vauhdilla Yhdysvallat. Silmämääräisen arvion mukaan täällä on jenkkejä vähintään kaksi kertaa viime kesän määrä. Taala on vahva ja paikallisen luksustuotemyymälän suomalainen myyjätär totesi, ettei näiden ja Kauko-idän väen takia ole todellakaan luppoaikaa. Kauppa käy ja kassakone laulaa.
Suomen pörssissä ei oikein valonpilkkuja näy. Yleisindeksi on tullut alas vuoden vaihteesta yli viisi prosenttia. Viinanpolttokaan ei ole kannattanut: Anora Group – 35 %, UPM – 18 %, Sampo -21 %, Orion -35 %, TietoEVRY -8 %, Neste – 17 %, Telia -12 % jne.
Jenkkeihin sijoittaneilla menee paremmin, siellä on Dow Jones indeksi 1 400 pistettä ylös vuodenvaihteesta ja Nasdaq 36 %. Taala on viime aikoina heikentynyt hieman. Niille, jotka ovat olleet mukana AI (Artificial Intelligence eli tekoäly) -buumissa, on satanut rahaa laariin. Ruotsissa indeksi on noussut mutta äärimmäisen heikko kruunu on syönyt eurosijoittajan voitot.
Haastavaa on voittajien löytäminen. Itse en ole kauheasti edes yrittänyt. Välillä olen ottanut pieniä positioita ja odotellut muutaman prosentin nousun ja myynyt pois. Tai myynyt ensin ja ostanut muutaman prosentin halvemmalla takaisin.
Viime blogin jälkeen olen saanut osinkoja seuraavasti:
Legal & General (3 788 e), iShares Global Infrastructure (589 e), Citycon (8 141 e), Telefonica (243 e), Kraft Heinz (125 e) ja Enagas (2 716 e). Yhteensä 15 602 e.
Nyt pakkaan matkalaukun ja valmistaudun huomiseen paluulentoon. Suomessa on sen verran viileämpää, että saattaa taas tulla lievä shokki, kun siirtyy vajaasta 40 asteesta perinteiseen Suomen kesään.
Tuloksia tippuu pikkuhiljaa ja oma veikkaus on, että mollissa mennään. Ehkä loppusyksyllä on selkeämpi kuva inflaation todellisesta tilanteesta ja keskuspankkien tuskasta. Työllisyysaste on pysynyt vielä hyvänä.
Oppositio yrittää kaikin voimin hajottaa hallituksen ja toivon, ettei siellä keskitytä pelkästään puolustustaisteluun vaan tehdään ihan oikeasti niitä muutoksia, joita hallitusohjelmassa on kerrottu.
Mukavaa työviikkoa ahkerille ja leppoisia lomapäiviä muille!
parempi suunnitelma 