Avainsana: osinkosijoittaminen

Yksi asia päivässä

Vuoden vaihtuessa muutettiin myös sijoitusvakuutusten verotusta. Nostaessasi jatkossa rahaa vakuutuksesta, nostat aina sekä voittoa että pääomaa, siinä suhteessa kuin vakuutus on voitolla.  Maksat sitten pääomatuloveroa nostetusta voitosta. Verotus on tältä osin sama kuin rahastosijoittamisessa.

Jos vakuutuksessa on puolet voittoa ja puolet alkuperäistä pääomaa, lasketaan 10 000 euron nostosta pääomatuloksi 5 000 euroa. Sen verran tultiin vastaan, että jos päätät tappiollisen vakuutuksen, voit vähentää tappion muista pääomatuloista. Vakuutussäästämisen helppous säilyi, eli ei erillistä kirjanpitovelvollisuutta vakuutuksen sisällä tehdyistä kaupoista ja kotimaiset osingot ja korkotulot kuoreen täysimääräisinä, ilman ennakonpidätystä. Maksimissaan 50 000 euron summille lanseerattiin Osakesäästötili.

Itsellä on ollut suuri osa sijoituksista vakuutuksissa ja kapitalisaatiosopimuksissa. Konsepti on toiminut sinänsä hyvin. Nyt päätin kuitenkin helpottaa tulevaisuuden tilannetta niin, että purin sopimuksista alkuperäisen pääoman, jonka sai vielä 2019 nostaa verovapaasti. Suomessa kun saa olla iloinen siitä, että sai vielä nostaa omia säästöjään verovapaasti.

Vakuutussäästäminen ei ole suinkaan ollut ilmaista, joten ohjasin kohtuullisen ison siivun säästöistä suoriin sijoituksiin. Säästän varainhoitopalkkion ja vakuutuksen kulut. Vakuutussäästämisessä toimeksiantojen antaminen on ollut monimutkaisempaa, toimeksiantojen toteutuminen hitaampaa ja niiden raportointi on ontunut ajoittain. Ihmisen on vaikea kilpailla tietokoneen kanssa nopeudessa ja virheettömyydessä. Kaupankäynnin kustannuskin on ollut merkittävästi korkeampi.

Näin ollen loppuvuoteen osui melkoinen nippu toimeksiantoja.

Myyty: Kemira, Tokmanni, YIT, Tikkurila, Lassila & Tikanoja, Raisio, Citycon, Fortum, iShares Digitalisation, Uponor, Aspo, Oriola KD, Nokia.

Suorat salkut ovat Nordnetissä ja uusi Nordeassa. Nordnetin hinnoittelu on edelleen hieman edullisempaa, mutta päätin kuitenkin testata miten Nordean kanssa asiat saa pelaamaan. Kaupankäynti on toiminut hyvin, analyysipalvelujakin on tullut käytettyä. Seuraava testi on sitten vuodenvaihteen veroraportointi, joka Nordnetissä on toiminut kohtuullisen hyvin. Siitä, että Nordea on ihan oikea pankki, on siitäkin hyötyä. Samoin tapanani on ollut suosia omistamiani yhtiöitä ostopäätöksissä, joten voin ajatella maksavani palveluista osan itselleni.

Salkkuun on nyt sitten rakennettu osinkoa maksavista osakkeista kokonaisuus, jolla pääsee eteenpäin.

Ostettu: Abbvie Inc, Alma Media, Aspo, Atria, Bonava Ab, Catella Ab, Citycon, Duni Ab, Enagas SA, Fortum, GlaxoSmithKline Inc, Harvia, Kemira, Konecranes, Kraft Heinz Inc, Lassila & Tikanoja, NoHo Partners, Nobia Ab, Nobina Ab, Nokian Tyres, Nordea, Raisio, Rapala, Relais Group, Sampo, Stora Enso, Tallink, Telefonica SA, Telia, Tikkurila, Uponor, Wärtsilä ja YIT.

Sinänsä ajoitus on mennyt ihan kohtuullisesti. Ostoista ainoastaan Aspo, Kemira ja Telefonica vilkkuvat punaisella ja Telefonicastakin tuloutui jo osinkoa. Kemiran suhteen ajattelin, että jos Paasikivet olivat valmiita maksamaan Solidiumille 14,00 euroa osakkeelta, niin karvan alle 13,50 e on hyväksyttävä hinta. Aspon suhteen olen myös aika levollisin mielin.

Vielä on ostoihin jonkin verran kuivaa ruutia jäljellä. Ajattelin kuitenkin hoitaa tuon Ranskan kiinteistökaupan ja sen remontoinnin loppuun, ennen kuin teen lisää siirtoja.

Appropoo – tai oikeastaan á propos – kuten ranskalaiset sanovat, se kiinteistökauppa. Ranskalainen tehokkuus ja mykistävän tehokas kommunikaatio jatkuu entiseen malliin. Nyt on kulunut 188 päivää siitä, kun myyjä ja ostaja olivat yhtä mieltä, että kaupat tehdään. En jaksa enää oikein kiihtyäkään. Oma käsitykseni on, että tämän kuun lopussa tai viimeistään helmikuun puolessa välissä kaikki paragrafit on taputeltu valmiiksi ja kauppa on valmis.

Myyjän kanssa olen onneksi niin hyvissä väleissä, että sain vietettyä ensimmäisen jouluni tulevassa asunnossani Cannesissa. Päätös oli oikein onnistunut. Tuntui että siellä näki aurinkoa enemmän yhdessä päivässä kuin täällä Suomessa viimeisten kahden kuukauden aikana.

Saimme kiikutettua asunnolle taas nipun tavaroitamme ja sovittua maalauksen ja pienet muutostyöt keväälle. Oli aika mukavaa syödä jouluaaton lounas terassilla, jossa oli auringon paisteessa reilusti yli 20 astetta lämmintä. Ranskassa jouluaatto ei ollut oikeastaan mitenkään erikoisempi päivä, kirkoissa oli tapahtumia mutta ihmiset normaalisti liikkeellä ja kaupat auki.

Joulupäivänä paikallisen merenherkkuihin erikoistuneen kaupan ympärillä oli aika kuhina, kun sieltä haettiin varmaan satoja ”Les Fruits de Mer” -vateja. Varsinkin hummerit ja osterit tekivät kauppaansa. Vähän vaihtelua kinkkuun, rosolliin ja lanttulaatikkoon. Joulupäivän iltana kaupungin kadut rauhoittuivat lähes autioiksi.

Kaupungin keskustassa oli pieni joulukylä. Useamman kymmenen kauppiasta siisteissä puumökeissä myymässä paikallisia herkkuja ja käsitöitä. Vieressä oli myös jäädytetty luistelurata, jossa paikalliset lapset pääsivät kokeilemaan tätä eksoottista urheilua. Läheisen koulun oppilaat olivat järjestäneet myös ”La Laponie Finlandaise” eli Suomen Lappi -näyttelyn. Kävi mielessä käydä katsomassa miltä Lappi ranskalaiselle näyttää, mutta emme ehtineet. Pari kuorokonserttia ehdimme käydä kuuntelemassa paikallisissa kirkoissa.

Huonekaluja olen päättänyt uusia ja tällä hetkellä näyttää siltä, että läheisin Ikea, joista löytyy itselle sopivia runkopatjoja, on Tanska. Siitä kun lähdetään etelään, siirrytään jenkkisänkyihin, joissa on oikeastaan kaksi pehmeähköä runkopatjaa päällekkäin. Vaikea ymmärtää miksi. Tämä johtanee siihen, että ostan testatut runkopatjat Suomesta ja lyön rekan kyytiin. Olohuoneen ruokailupöytä taas on kovin massiivinen ilmestys ja vaihdan sen varmaan pienempään. Jälkikasvu oli kyllä sitä mieltä, että tuollainen ladonoven kokoinen on kuin luotu siihen, että iso ryhmä ystäviä nauttii sen äärellä viiniä. Eli kaikenlaista huonekalujen ostoa ja paikalleen mallausta on edessä.

Eräs lukija kysyi, miten aika on kulunut eläkkeellä. Muistelin konttoriamme Pietarissa. Yhtiökumppanini oli siellä yhden viikon hoitamassa nippua asioita, jotka piti saada kuntoon. Kyselin puolessa välissä viikkoa, että miten etenee. Ei ollut edennyt juuri mitenkään. Kun ihmettelin asiaa, niin sain viisaan vastauksen: ”Kuules Matti, tässä maassa saa yhdessä päivässä hoidettua yhden asian – jos on onnea”.

Olen yrittänyt pitää saman minimitahdin nyt eläkkeellä. Joka päivä olen yrittänyt saada hoidettua vähintään yhden asian. Ja kun Suomessa ollaan, ei tarvita niin paljon onneakaan. Joskus yllätän itseni ja huomaan saaneeni hoidettua useammankin asian. Eniten olen viime aikoina keskittynyt tavaran kierrätykseen eli hoitamaan itselle tarpeetonta tavaraa uusille omistajille. Vanhustenhuolto on jatkunut entiseen malliin, pari kertaa viikossa.

Sijoitusrintamalla saa toki käytettyä aikaa, vaikka koko päivän, informaatiotulvaa lajitellessa.

Kun vuosi vaihtuu, nostetaan esille nuo viisaat oraakkelit, jotka tietävät varmuudella, että edessä on veret seisauttava pörssiromahdus. Kilpaileva oraakkeli tietää, että indeksit nousevat 7,8 prosenttia ja osakepoiminnalla on saavutettavissa kaksinumeroinen tuotto. Sektorisijoittajat tietävät, että on aika jättää lääketeollisuus ja sijoittaa automaatioon. Toinen taas hakisi turvasatamaa defensiivisistä osakkeista, kuten lääketeollisuus. Kiinan talous luultavasti ontuu; tosin toinen asiantuntija tietää varmuudella, että kauppasota loppuu ja Kiinan (ja lähialueiden) taloudet lähtevät jyrkkään nousuun. Ja kaiken ennustaminen on turhaa, koska Yhdysvaltojen toiminta Lähi-Idässä tulee johtamaan laajamittaiseen sotaan. All bets are off.

Ei mitään uutta siis. Itsellä ei ole kristallipalloa, joten ajattelin sijoittaa niin kuin ennenkin. Osinkoa maksaviin, mielellään osinkoaan kasvattaviin, kohtuullisesti hinnoiteltuihin osakkeisiin. Niitä on salkuissa jo monenlaisia. Osa tulee menemään hyvin ja osa huonommin. Pitkällä juoksulla uskon kuitenkin saavuttavani edelleen kassavirran, joka riittää elämiseen oikein mukavasti.

Ensi viikolla pitäisi varmaan hoitaa auton huolto sekä pesu ja kovavahaus. Tuossahan on työsarkaa jo kahdeksi päiväksi. Muille päiville löytyy varmaan taas realisoitavaa tavaraa nurkista. Tarjolla olisi tarpeettomia Aurora -shampanjalaseja, Juvartin lasten tuoleja, Retu -lehden vuosikerrat 1971, 1972, 1973 ja 1974. Ville Vallatontakin löytyisi vuodelta 1971 samoin kauniit Arabian vanhat mokkakupit. Pitäisiköhän ostaa antiikkiliike?

Mukavaa työviikkoa – muistakaa hoitaa ainakin yksi asia jokaisena päivänä.

 

Advertisement

Paikka auringossa

Päätin jättää huhtikuuksi Suomen kylmät säät ja jalkakäytävillä vuorottelevan jään, hiekan ja sepelin taakseni. Ei muuta kuin Finnairilla Nizzaan ja sieltä Cannesiin. Vuokrasin kuukaudeksi asunnon Cannesin vanhasta kaupungista eli Suquetista Air B-n-B:n kautta. Hinta oli 1 500 euroa isolta parvekkeelliselta yksiöltä, jossa on parveke merinäköalalla ja kaikki uutta. Bloomberg löytyy televisiosta – taitaa olla ensimmäinen kerta Ranskassa. Tällä kertaa päätin jättää koulun väliin ja keskittyä omatoimiseen opiskeluun. Laskeskelin juuri että olen saanut luettua jo 10 ranskankielistä kirjaa eli ei tämä ihan hukkaan ole oppimisenkaan suhteen mennyt. Kielioppia en ole kyllä pöydälle nostanut, mutta ehkä vielä ehtii.

Eipä olisi paremmin voinut ajoitus onnistua. Täällä on paikallisen Nice Matin -lehden mukaan meneillään neljänneksi lämpimin kevät koskaan. Aurinko on paistanut oikeastaan joka päivä ja lämpötila on varjossa 20-24 astetta. Jos sattuu osumaan tuulensuojaan ja aurinkoon – niin kuin parvekkeeni – voi tuohon lyödä huoletta useamman asteen päälle. Kun parvekkeelta näkyvät vielä sekä Välimeri että viereiset vuoret, niin olen asuntoon enemmän kuin tyytyväinen. Itse asiassa niin tyytyväinen että varasin heti syyskuullekin viikon.

Täällä on ollut useita konferensseja ja niiden mukana ”työmatkalaisia” liikkeellä. Maaliskuussa oli kiinteistösijoittamisen MIPIM ja juuri kun saavuin MIPTV – audiovisuaalisen ja digitaalisen sisällön messut. Kun kysyin paikallisilta mikä tuo on, niin sanoivat että ”TV-sarjojen Messut”. Ovat varmaan muutakin kuin TV:tä, mutta suomalaista televisioväkeä oli aika paljon liikkeellä. Kaupungissa asuu noin 75 000 ihmistä, Rivieran konferensseissa käy joka vuosi 250 000 ihmistä ja turistien kokonaismäärä on 11 miljoonaa. Kun turistit käyttävät vajaat 100 euroa päivä, puhutaan 10 miljardin euron potista ja 75 000 työpaikasta.

Cannesin megatapahtuma eli Festival de Cannes – filmifestivaalit – ovat 17. -28. toukokuuta. Maailmantähdet saapuvat ja paikalliset yrittäjät tekevät kunnon tilin kun ihan kaikki majoituskapasiteetti on ”fully booked”. Luksushotellit ja niiden ympärillä olevat Michelin ja muut gourmet -ravintolat tekevät takuulla kaikkensa jotta Ranskan matkailutase on vihreällä. Rantabulevardin Carlton, Martinez ja Majestic Barrier ovat nyt virittäneet rantalaiturinsa ja ravintolansa iskukuntoon. Täältä tuskin loppuu Vintage Dom Perignon, niin kuin oli käynyt St. Tropezissa pari vuotta sitten. Siellä kaksi megarikasta halusi kilpailla siitä minkälaisen laskun saa yökerhossa aikaiseksi, kun tarjoaa kaikille läsnäoleville vain parasta. Lisää shampanjaa ja kalleimpia viinejä lähetettiin hakemaan helikoptereilla. Ja kun yökerhossa oli riittävästi väkeä ja Ibiza –meininki, sai toinen kuulemma miljoonan euron astronomisen rajan puhki. Huvinsa kullakin.

Itsellä eläminen on kovin kohtuullisen hintaista. Aamulla juon kupin espressoa parvekkeella, kävelen sitten aina yhtä upealle Marche Forville –torille. Siellä kuluu aika torikauppiaiden tontteja kierrellessä. Toinen toistaan hienommin järjestetyt tiskit; vihannekset ja hedelmät ovat ojennuksessa. Juustot, lihajalosteet, kalat ja äyriäiset täyttävät kojut. Värit ja tuoksut saavat aina yhtä hyvälle tuulelle. Ammattiylpeys on itsestäänselvyys. Kun ostan muutaman avokadon tai mangon, kysyy torirouva ”pour aujourd’hui?” eli syötkö tänään. Sen jälkeen tunnustelee hedelmät ja valitsee vain ne, jotka ovat varmasti kypsiä. Kun kiittelin niin sanoi että ”monsieur, näin se on miestenkin kanssa, monta pitää tunnustella ja tarkkaan nuuhkia, että löytää juuri sopivan…”.

Toriostokset eivät paljon maksa. Ostosten jälkeen tuttuun torikahvilaan. Pöytään tuodaan tilaamatta ”cafe du mois”, kuukauden espresso. Hinta on 0,50 e kalliimpi kuin perusespressolla eli huimat 2 euroa. Vesilasi kylkeen ja siinä saa menemään hyvinkin puoli tuntia, kun katselee ohikulkevia ihmisiä.

Ennen lähtöä ostin Polarin sykemittarin GPS:llä ja sitä on ollut hauska käyttää. Piirtää missä on kävellyt, millä vauhdilla ja laskee vaikka mitkä kuormitukset. Olen kävellyt tuollaiset 10 kilometriä päivässä. Aika kuluu rantabulevardeilla kuin siivillä. Näkymiäkin riittää, niin horisontissa kuin rannallakin. Kaupunki on monelle näyttäytymispaikka ja ranskalainen nainen on hoikka, tyylikäs ja vaivattomasti chic. Hiukset ovat useimmin pitkät ja korot korkeat. Asennetta ja arroganssia tiivisti yksi mademoiselle. Sexy with a brain, sanoi toinen.

Lounaan olen tehnyt yleensä toriostoksista. Illalla ravintolaan, jossa hyvä illallinen maksaa noin 15-20 e per ruokalaji tai 22-30 e jos haluaa ottaa koko menyyn. Enemmänkin saa toki menemään: muutaman ystävän kanssa innostuttiin istumaan pitkällä kaavalla ja ottamaan viinilista mukaan peliin. Silloin liikutaan jossakin 60-80 euron välillä per nenä. Toki kokonaisuuskin on silloin erinomainen. Luksushotellien lähettyvillä on muutama Michelin –ravintola, joissa pelkkä menu maksaa vajaat 200 euroa ja siihen juomat päälle.

Pikkuvinkkinä Ranskan matkaajille… kannattaa aina katsoa onko ravintolassa tarjolla joku menu. Näiden hinnat tosiaan parista kympistä ylöspäin ja siinä on kolme ruokalajia sopivan kokoisina annoksina. Jos ei ole viiniharrastaja niin talon viini riittää yleensä oikein hyvin. Vesi kannattaa tilata kannuna eli ”carafe d’eau”, se on aina ilmainen. Tarjoilija kysyy mielellään de l’eau? Ja kun siihen vastaa että joo, niin pöytään tuodaan pullo Eviania tai Perrieriä hintaan 6 euroa pullo. Ero fonetiikassa on aika pieni eli ”doo” tai ”del-oo”, Kraanavesi eli tuo d’eau on aina ilmainen, kylmä ja erinomaisen juomakelpoinen. Eli ”karaf-doo” niin rahaa jää muuhunkin. Se ”s’il vous plait”, kannattaa toki muistaa tilaapa mitä tahansa.

Turvallisuuteen on edelleen panostettu. Poliiseja näkyy aiempaa enemmän. Liikennettä valvotaan tarkemmin ydinkeskustassa ja kävelybulevardeille on asennettu ajoesteitä. Muutaman kerran olen nähnyt terrorismin vastaiseen taisteluun erikoistuneita sotilasryhmiä partioimassa. Itsellä on aika turvallinen olo, niin hullu kuin maailma välillä tuntuukin olevan. Pääsiäismessun aikaan evakuoitiin Nizzassa kirkko, johon tunkeutui uhkauksia huutava ja makkaraa heiluttava mies. Poliisi otti toverin nopeasti talteen ja lehdessä todettiin osuvasti että ”kiinniotetun mielenterveyttä sopii epäillä”.

Maailmanpolitiikkaa kun seuraa, niin tuo makkaranheiluttaja ei taida olla ainoa riski. Presidentti Trump kertoi televisiohaastattelussa että oli juuri nauttinut maailman parasta ja näyttävintä suklaakakkua Kiinan presidentin kanssa. Samalla oli antanut armeijalle luvan iskeä kohteeseen ja kertoi sitten Kiinan presidentille että ”iskimme juuri ohjuksilla kohteeseen”. Haastattelussa hän sanoi iskeneensä Irakiin ja kun haastattelija totesi että Syyriaan niin siihen vain että ”yes”. Meillä on Suomessa kokemusta Kekkosen ajoilta siitä että presidentti ei ollut aina ihan kartalla; toivon todellakin että Yhdysvalloissa ollaan.

Muuten koko Syyrian ohjusisku on erikoinen episodi. Maskirovka tulee mieleen. Tämän jälkeen kaikkien pommien äiti eli MOAB pudotettiin Afganistanin vuorille, teho vastaa puolta rekkakuormallista TNT:tä. Siinä sai kalliot kyytiä. Pohjois-Koreassa maan kaikkivaltias päämies harjoittelee ydiniskua ja Yhdysvallat on ilmoittanut estävänsä tämän ydinaseohjelman – tavalla tai toisella. Turkissa Erdogan sementoi valtaansa. Aika monta irtonaista osaa on nyt maailman kellossa, eivätkä ihan tasatahtiin mene liikkeet.

Vuoden ensimmäisen kvartaalin raportit on saatu. Osakkeissa pysyminen kannatti. Täytyy kyllä tunnustaa että useamman kerran on ollut mielessä että tulisiko tästä selkeä ”sälj till nypotatis” –vuosi. Toisaalta Suomessa on ollut niin kylmä että taitavat perunatkin olla myöhässä. Jotakin kevennystä tässä täytynee tehdä että saa kesällä hyödynnettyä äkkiliikkeitä.

Osinkoja on saatu tähän päivään mennessä 55 000 euroa ja lisäksi sijoitusyhtiöstä se perinteinen 8 %:a matemaattisesta arvosta. Suurimmat osingot yhtiöistä: Nordea, Raisio, Aktia, Lassila & Tikanoja, Fortum, Sponda, Citycon, Kemira, Aspo ja YIT. Telia, Metso ja Tikkurilakin muistivat omistajaa. Nokiasta irtoaa osinko vielä kuun lopussa. Itselle sopii mainiosti se että muutama kotimainen yhtiö on siirtynyt useampaan osingonmaksuun vuoden aikana.

Alkuvuonna myin loputkin Eforet. Atrian myynti meni nappiin (12,50 e). Seadrillistä sain yli 90 %:n turskan. Tulipa taas todettua että Oslon pörssi on erilainen – tuon osakkeen piti aikoinaan olla osinkopaperi. Raju velkavipu mutta korkea öljynhinta ja pitkät sopimukset tuovat kunnon kassavirran. En muista montako osinkoa ehdin saada mutta olisi tuo ostos saanut jäädä tekemättä. Nyt ei ole salkussa yhtään norjalaista lappua.

Ostopuolella: Nokia, Sponda, Raisio, Rapala, Aktia ja Amer. Nordnetin salkussa Omega Healthcare, Telia, Coca Cola ja Novo Nordisk. Nordnetin puolella ei myyntejä.

ETF-puolella pientä säätöä. iSharesin International Dividend myyty, iShares European Minimum Volatility kevennetty ja otettu iShares MDAX:ia, iShares Eurostoxx 600 Teknologiaa sekä megatrendeihin panostavia ETF:iä eli iShares Aging Population, iShares Digitalisation ja iShares Automation & Robotics.

Sain vihdoin syötettyä kaikki Google Financesta löytyvät sijoitukseni Google Spreadsheetsin avulla yhteen ”Exceliin”. Kiitokset vain Harry Holdarille (http://palkansaajavaurastuu.blogspot.fr/) alustasta. Hienosti päivittyy ja näillä työkaluilla voisi tehdä paljon yksityiskohtaisemmankin mallin.

Vielä on 11 päivää jäljellä auringon paistetta. Vapuksi kotiin. Tilauksessa olisi vähintään 15 astetta plussaa, lehdet puussa ja kadut puhdistettu. Toivossa on hyvä elää.

Viidakkoveitsiä ja himmeleitä

Alkava viikko on viimeinen viikko Aix-en-Provencessa tältä erää. Opinahjo on vastannut taas odotuksia ja tekemistä on ollut vähintäänkin riittävästi.

Koulu – IS Institut – oli alunperin Ruotsin valtion projekti. Tyypilliseen ruotsalaiseen tapaan todettiin että olisi niin kyllä kiva (kul på rikssvenska) jos opiskelijamme saisivat opiskella kieltä aidossa ympäristössä. Tuumasta toimeen ja koulut pystyyn Malagaan, Aixiin ja Firenzeen. Koulu yksityistettiin myöhemmin management buy in –menetelmällä. Koululla on edelleen sopimus Ruotsin valtion kanssa, joten ruotsalaiset opiskelijat pääsevät tänne tehokkaaseen kielikoulutukseen noin sadalla eurolla kuussa.

Opiskelijoita on ollut kaikista maista, kaiken kaikkiaan noin 50 000 vuodesta 1972. Ryhmäkoko on pieni eli 4-8 oppilasta per ryhmä. Vähintään kaksi opettajaa vuorottelee ryhmän opetuksessa. Omassa ryhmässä on tällä kertaa ollut sveitsiläisiä opettajia, ruotsalainen, australialaisia opettajia, Ranskassa asuva brasilialainen ja Meksikossa asuva jenkki. Ryhmässä on myös nuori japanilainen juristi, jonka pomo lähetti Ranskaan tehtävänään oppia kieli ”täydellisesti ja nopeasti” – lähtien nollatasolta. Eipä ole kaverilla vapaa-ajan ongelmia.

Sää on lämmennyt ja tällä viikolla puhkaistiin 20 astetta. Yöt ovat edelleen viileitä ja monesti sateisia. Erittäin kovat tuulet (tempête) ovat puhaltaneet; viime yönä Atlantilta tullut kunnon puhuri jätti Luoteis-Ranskassa noin 260 000 kotitaloutta ilman sähköä. Muutenkin täällä on saanut miettiä enemmän ilmastonmuutoksen seurauksia. Puolitoista vuotta sitten kaatosateet ja tulvat tuhosivat Rivieralla useita taloja ja ihmishenkiä menetettiin. Pari viikkoa sitten suurkaupungeissa (Pariisi, Lyon, Grenoble) rajoitettiin autoilua ilmansaasteiden vuoksi. Joko annettiin ajokielto isopäästöisille autoille (täällä pitäisi hankkia päästöluokitustarra tuulilasiin) tai todettiin että tänään vain parilliset rekisterinumerot saavat ajaa, huomenna parittomat. Alpeilla on monenlaista protestia ja kinaa pienkylissä siitä rakennetaanko vielä muutama hotelli kylään vai ei. Suomen olosuhteet saattavat houkutella ihan uuden turistiryhmän – ihmiset, joille puhdas ilma tai vesi on harvinaista herkkua.

Presidentin vaaleista tulee uutisia joka tuutista ja tilanne alkaa olla mielenkiintoinen. Francois Fillonin (oikeiston ehdokas) vaalivoiton piti olla läpihuutojuttu. Nyt on ilmennyt että hän on maksattanut vaimolleen vuosia noin 10 000 euron kuukausipalkkaa – olemattomasta työstä – ja ilmeisesti lapsetkin ovat nauttineet kohtuullista palkkaa. Kun ranskalaisten keskipalkka (brutto) pyörii jossakin 2 900 euron nurkilla eikä poliitikkoja muutenkaan rakasteta, on kansan reaktiota helppo ymmärtää.

Oikeisto on vaikeassa paikassa, vaaleihin 80 päivää aikaa. Nyt yritetään pitää rintama yhtenäisenä ja todeta että kyseessä on poliittinen ajojahti eikä mitään ”laitonta” ole tapahtunut. Oma veikkaus on että hevonen vaihdetaan tai jos ei vaihdeta, jää voitto saamatta. Vasemmiston ennakkosuosikki ex-pääministeri Manuel Vals tippui jo kisasta ja tilalle nousi asuntoministeri Benoit Hamon, joka on ainakin piirun verran enemmän vasemmalla. Kansalaispalkkaa ja solidaarisuutta peräänkuulutetaan. Marine Le Pen on ollut aika vähin äänin Fillonin tapauksesta. Hänellä on itsellään 300 000 euron piikki auki EU:lle ja hän on kieltäytynyt palauttamasta näitä väärinkäytettyjä varoja.

Entinen Rotchild -pankin investointipankkiiri Emmanuel Macron on kasvattanut suosiotaan sitoutumattomien (En marche! –liike) ehdokkaana. Hänet luokitellaan joko liberaaliksi (social-liberal) tai sosiaalidemokraatiksi. Macron totesi aikoinaan kriittisesti Francois Hollandin asettaman 75 % maksimiverokannan jälkeen että Ranskasta tulee Kuuba ilman auringonpaistetta (C’est Cuba sans soleil). Vaalit ovat kaksivaiheiset. Mikäli kukaan ehdokkaista (näitä on vielä muitakin) ei saa yli puolta äänistä, kaksi parasta menee jatkoon. Nyt veikataan että Le Pen menee jatkoon ja joko Hamon, Fillon tai Macron ja toisella kierroksella Le Pen putoaa. Saa nähdä.

Eilen saatiin taas muistutus siitä ettei terrorismi ole hävinnyt mihinkään. Louvren taidemuseoon pyrki 29 –vuotias Arabiemiirikunnista tullut Egyptin kansalainen joka tempaisi turvatarkastuksessa kaksi 40 sentistä viidakkoveistä esiin ja ehti sipaista yhtä sotilasta ennen kuin häntä ammuttiin neljä kertaa. Hän oli ilmeisesti suunnitellut asiaa pitkään, viisumi oli haettu hyvissä ajoin ja viidakkoveitset ostettiin sitten paikallisesta liikkeestä Pariisissa laadusta tinkimättä – kahden macheten hinta oli vajaat 700 euroa. Asuntokin oli vuokrattu paremmalta alueelta ja pidemmäksi aikaa. Kyseessä saattoi olla ns. yksinäinen susi koska yritys loppui lyhyeen eikä räjähteitä ollut kuvassa mukana. Mahdollista on toki että rahoitusta on saatu muualta. Radikaalin islamin taisteluhuutoja käytettiin. Siviiliuhreilta säästyttiin tällä kertaa. Hyökkäyksen päivä oli sama kuin tasan kaksi vuotta sitten Nizzassa tapahtuneen puukotuksen päivä.

Vuonna 2016 Ranskassa tehtiin 12 terrorismiin liittyvää hyökkäystä. Näistä kolmessa kuoli siviilejä, pahin tietysti Nizzan kansallispäivän rekka-isku, jossa kuoli 86 ihmistä ja haavoittui 434. Vuonna 2015 näitä iskuja oli kuusi, joissa neljässä oli uhreja (yhteensä 149 kuollutta, 383 haavoittunutta), pahimpana Bataclan -isku. Samalla kun terrorismin vastaista työtä on tehostettu, jää huumekauppiaita kiinni täällä harva se viikko.

Donald Trump on ollut nyt presidenttinä 15 päivää ja vauhdikasta on ollut. Kansainvälisistä sopimuksista (Trans Pacific Partnership) on sanouduttu irti, Meksikon muurin rakentamiseen on annettu vihreää valoa, Meksikon presidentille on sanottu että jos et maksa muuria on turha tulla vierailulle. Euroopan Unionin jäsenmaita on neuvottu ottamaan mallia Englannista ja toteuttamaan ihan oma Brexit. Tärkeimmät virkamiehet on vaihdettu omiin. Liittovaltion virkoihin on asetuttu rekrytointikielto. Terveydenhuollon Obamacare pannaan uusiksi. Dakotan ja Keystone XL:n kertaalleen jo hyllytetyt öljyputket rakennetaan. On päätetty neuvotella Kanadan ja Meksikon kanssa voimassa oleva NAFTA –sopimus uusiksi, Meksikolle voitaisiin asettaa vaikka heti 20 % tulli. Oppivatpa maksamaan muurin ilman venkoilua. On aloitettu sota ”valehtelevaa” mediaa vastaan ja lanseerattu käsite ”vaihtoehtoinen totuus”. On lopetettu kaikki rahoitus organisaatioille jotka edes keskustelevat abortista. Yhdysvaltojen pakolaisohjelma on lopetettu 120 päiväksi ja kaikilta Irakin, Iranin, Syyrian, Libyan, Somalian ja Sudanin kansalaisilta – olipa heillä viisumi tai ei – on evätty pääsy Yhdysvaltoihin. Ulko- ja kauppapolitiikkaa määritellään kokonaan uudelleen. Natoon sitoudutaan välillä ja välillä ei. Paras kaveri näyttää löytyvän Venäjältä. Diplomatian pelisäännöillä pyyhitään — sanotaan nyt vaikka — pöytää. Listaa voisi jatkaa pitkään.

Yksi sukulaiseni oli aikoinaan töissä mielisairaalassa, jossa lanseerattiin uusi ja ainutlaatuinen terapiaohjelma potilaille. Tarkoitus oli, että potilaat löytävät rauhan ja parantuvat kun keskittyvät joka päivä olkitöihin. Osa potilaista innostuikin asiasta ja aikaansaannokset olivat varsin näyttäviä. Kun ohjelmaa vetävä tohtori sitten esitteli aikaansaannoksia, totesi sukulaiseni että anteeksi vain Herra Tohtori, mutta ”minusta hullu on hullu, vaikka rakentaisi kuinka hienon himmelin”.

Nyt on esitetty useita teorioita siitä, miten nerokkaasti Trump pelaa julkisuuspeliä, tekemällä rohkeita siirtoja seurauksista piittaamatta. Hän osaa horjuttaa vastustajia Machiavellin hajota ja hallitse –tyyliin. Hän hyödyntää Euroopan demokratian heikkoudet ja ottaa Putinin parhaat keinot käyttöön. Nerokasta shakkipeliä, jonka juonen vain hän tuntee. Saa nähdä. Itse pelkään eniten sitä, että tämän takana ei ole mitään nerokasta suunnitelmaa. Mitäpä jos kaikki onkin juuri sitä miltä näyttää, vaikka presidentti rakentaisi kuinka hienon muurin?

Pörssit eivät ole Trumpin liikkeistä masentuneet vaikka kauppasota ja tullitariffeilla nokittelu on myrkkyä kansainväliselle kaupalle. Dow Jones päätti taas yli 20 000 pisteen tason. Pankkien ja finanssilaitosten säätelyä vähennetään ja nämä ovat nousseet muutenkin viimeisen vuoden aikana rajusti. Tarkempaa tietoa investoinneista ja infran rakentamisesta odotetaan. Pinnan alla kytee enkä ole kovin varma markkinoiden lähikuukausien suunnasta.

Suomessa on tulosten julkistuskausi meneillään ja vajaan +- 10 % liikkeitä on nähty julkistusten jälkeen. Kun arvostustasot ovat korkealla, saattaa pienikin pettymys tuloksessa tai tulevan ohjeistuksessa saada sormen nopeasti osto/myynti –napille.

Oman salkun papereiden liikkeet:

Nokia, ylitti tulosodotukset ja piti osinkoennusteen. Nousi mutta kurssi on edelleen vajaat 20 %:a alle vuoden takaisen.

Fortum, tulos heikonpuoleinen mutta osinkoehdotus ylitti kaikki odotukset. Ilmeisesti pääomistaja on ohjeistanut että mikäli investointikohteita ei löydy, jaetaan varoja omistajille. Nykykurssilla vajaan 8 % osinko. Taso ei toki ole kestävä mikäli tulos ei parane merkittävästi.

Metso, tulos oli lievä pettymys. Piti osingon. Vastaa omia odotuksia ja Metso pysyy salkussa odottamassa kaivosteollisuuden toipumista.

YIT, laimea tulos/ohjeistus, piti entisen osingon. Sekä tulos että osingon jäädytys olivat pettymys markkinoille. Kurssireaktio -8,4 %. Jos jotain hyvää pitää hakea, niin suoraan kuluttajille myytyjen asuntojen määrä on kasvanut.

Nordea, tulos ja osinko odotuksiin. Kurssikehitys on ollut hyvä enkä usko että loppuu tähän. Toimialajärjestelyjäkin saattaa olla tulossa.

Telialla kohtuullinen, tylsähkö tulos. Nykykurssilla yhtiö antaa asiallisen osinkotuoton. Otin tätä lisää suoraan omistettujen osakkeiden salkkuun.

Sponda, odotusten mukainen tulos, nouseva osinko. Joku tässä kuitenkin petti odotukset sillä yhtiötä yritettiin myydä alas. Päätti tulosjulkistuspäivän -2,6 % miinuksella. Pysyy varmasti salkussa.

Lassila & Tikanoja jäi hieman odotuksista mutta nostaa osinkoa odotetusti. Tätä yritystä on ollut ilo omistaa jo pitkään. Lisätäkin voisi, jos kurssi notkahtaa jossain vaiheessa.

Ajoituksesta ja Murphyn laista on tullut joskus kirjoitettua. Myin PKC Groupin 7. joulukuuta kun ajattelin että yhtiö jää Trumpin Meksiko-politiikan jalkoihin. Kun olisi jaksanut odottaa kuukauden ja 12 päivää, olisi päässyt ottamaan hillot kotiin lunastustarjouksesta jossa preemio oli kerrankin kohdallaan. C’est la vie. Tiliä tuolla tuli joka tapauksessa mutta buy & hold olisi kannattanut. Onnittelut Laimealle Sillille (https://laimeasilli.wordpress.com/) onnistumisesta.

Samantyyppinen kauppa tuli tehtyä kun Telian ostosta jäi hieman pelivaraa. Otin lisää Novo Nordisk:ia salkkuun ja – totta kai – päivää myöhemmin samaa tavaraa olisi saanut 8 % halvemmalla. No, positio on aika pieni ja diabeetikot tuskin tästä maailmasta loppuvat, joten salkussa pysyy.

Vielä on tuloksia julkistamatta. Nykyisellä kurssikehityksellä kannattaisi varmaan kontrata ja myydä aina positio tyhjäksi ennen tulosjulkistusta. Ostaisi sitten halvemmalla takaisin… Sellainen vain sopii huonosti tähän osinkosalkun rakentamiseen.

Osinkopettymyksiä ei ole tullut jos YIT:n osingon jäädyttämistä ei lasketa sellaiseksi. Fortumin osinko tosiaankin yllätti positiivisesti, valitettavasti tuohon tasoon ei vain kannata tottua. Makeisyhtiö Cloetta on toiminut niin kuin lupasi ja on nyt saanut taseensa kuntoon – osinkoa nostetaan 50 %:lla. Cloettaa tuli aikoinaan hankittua kun se oli samaa yhtiötä Fazer Makeisten kanssa. On salkun harvoja ”ten bagger” –yhtiöitä eli kurssi on noussut reilut 1200 prosenttia.

ETF-puolella myin Iso-Britannia etf:n pois ja otin tilalle iShares Stoxx 600 Europe Technologya. Yleisesti ottaen teknologia etf:t ovat menneet salkussani mainiosti. Nämä eivät jää ehkä niin helpolla mahdollisen kauppasodan jalkoihin. Lääke- ja terveydenhuollossa saattaisi olla pelin paikka mutta katsotaan ensin mitä Donald sinne keksii.

Kohta saankin alkaa pakata matkalaukkua ja valmistautua taas kylmempiin kotikeleihin. Sitä ennen taidan nauttia lounaani terasseilla nyt kun siihen on mainio mahdollisuus.

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Lupasi tuttu yksityispankkiiri aikoinaan, kun harkitsin pörssisijoituksia. Niitä on nähty tänäkin vuonna.

Viime viikkoina on testattu tulevaisuuden ennustamisen vaikeutta. Clintonin valinnan piti olla kirkossa kuulutettu ja vielä vaaliyönä olisit voinut lyödä rahasi kiinni Trumpin voittoon ja saada 500 %:n voiton. Olisi kannattanut.

Nyt on sitten koko maailma noussut barrikadeille ja toteaa että ”not our president”. Maapallo tuhoutuu kun Yhdysvallat irtautuvat Pariisin sopimuksesta. Natosta ei ole mihinkään jos Yhdysvallat ei tule automaattisesti apuun heti kun jossakin rasahtaa. Maailmankauppa tyssää kokonaan ja protektionismi nousee pintaan. Ihmisoikeuksia loukataan törkeästi kun laittomasti maassa olevat rikolliset poistetaan. Rasismia ei peitellä, vaan maahanmuuttajien taustat tutkitaan tarkemmin muslimeilta kuin muilta. Putin rakentaa uljaan Suur-Venäjän muiden katsellessa vierestä.

Aika lailla on yhdellä ihmisellä valtaa, jos näin käy.

Itse yritin miettiä, mistä vaalitulos kertoo. Ainakin siitä, että markkinoinnilla voidaan saada ihmeitä aikaan. Kun kärjistät viestisi, herätät tunteita. Kun lupaat yhdelle yhtä ja toiselle toista, saattaa olla että olet kummankin valinta. Euroopassakin löytyy paljon väkeä joka ei allekirjoita nykyisiä ”itsestäänselvyyksiä”. Pitävät kuitenkin suunsa kiinni, ettei natsikortti heilahda. Sosiaalisen median maailma ei edusta todellista maailmaa. Nyt on sitten ollut tilaisuus todeta äänestämällä median vihokkia että ”no more of this x/y/z”. Loppuun saa jokainen täyttää jonkun vihaamansa ilmiön.

Tuo ”not my president” on hauska protestin muoto. Suomestakin löytyisi iso nippu kansanedustajia, joista voisin itse todeta että ”ei minun edustajani”. Vasemmistossa ja vihreissä lista olisi jo todella pitkä. Demokratiaan vain – ikävä kyllä – kuuluu se, että kaikille on vain yksi ääni. Hesarilla toki vähän useampi.

Pörssissä piti tulla ”verenpunainen lasku” vaalituloksesta. Toisin kävi. Ja kun kurssit kääntyivät, tuli monelle shorttaajalle kiire sulkea positio. Nämä liikkeet ovat omiaan voimistamaan kurssiliikkeitä ja lopulta alkoivat analyytikkojen selityksetkin ehtyä. Perjantaina Dow Jones päätti kaikkien aikojen korkeimpaan kurssiin. Nyt on sitten viikonloppu tutkittu kristallipalloja ja saatu aikaan jonkinlainen näkemys siitä mitkä sektorit hyötyvät nykytilanteesta ja – ehkä – mitkä yritykset.

Summa summarum, tulevaisuudesta voimme ennustaa, että se on mitä suurimmalla todennäköisyydellä vielä edessämme.

Itse olen taas täyttänyt ahkerasti ”Terapia Exceliä”. Siinä on listaus kaikista omistuksistani ja niiden ennustettu osinkotuotto ensi vuonna. Rauhoittaa kummasti kun asennoituu niin, että osakkeen tärkein ominaisuus on sen omistajalleen tarjoama osinko.

Kolmannen neljänneksen tulokset on saatu sisään ja aika turbulentia on ollut. Liikevaihdot eivät oikein kasva, tulosodotuksiin ei aina päästä. Kurssiliikkeet ovat olleet rajuja kun päivässä on nakerrettu kymmenen prosenttia hinnasta pois.

Omassa salkussa olen tehnyt harvinaisen paljon liikkeitä. Pitäisi varmaan rauhoittua vähäksi aikaa.

Ostopuolella olen ostanut paljon Cityconia. Osinkotuotto on mykistävä 7,3 %:a. Korot nousevat jossakin vaiheessa mutta tuskin kovin nopeasti. Viimeisin rahoituskierros antoi Cityconille 10 vuoden rahoitusta kiinteällä 1,25 %:n korolla. Sisäpiiri on ostanut huomattavan määrän lisää osakkeita.

Nokiaa olen ostanut hieman lisää. Kurssipudotus on ollut 40 %:a vuoden alusta. En tiedä putoaako vielä ja minkä verran, mutta salkkuun niitä on kuitenkin otettu.

Kemiraa pikkusiivu lisää tulosjulkistuksen jälkeen.

Myyntipuolella reilu puolet Fortumista pois hintaan 15,45. Yksi ystäväni sanoi aikoinaan että Fortum kuuluu jokaiseen salkkuun. Näin varmaan onkin, mutta nyt täytyy katsoa vähän aikaa mistä tulos oikein tehdään ja minkälaista osinkoa voi pidemmällä juoksulla odottaa. Voi tulla vielä sähköverkkoja ikävä.

Metsoa kolmannes pois kurssiin 26,59. Outotec pois kokonaan hintaan 4,56.

Lokakuussa myin US Aerospace & Defence ETF:n pois. Ei olisi kannattanut. Trumpin valinta on antanut piristysruiskeen puolustusteollisuudelle eikä loppua näy. Voitolla tehty kauppa mutta aika hyvän tilin olisi tehnyt odottamalla.

Eforea myin – mateluun kyllästyneenä – noin puolet pois. Ikuinen lupaus ei ole vakuuttanut pitkään aikaan. Suurimmat asiakkaat ovat vaikeuksissa. Toimitusjohtajaa on nyt vaihdettu useampaan kertaan, toivottavasti tällä kertaa onnistuu. Kuuluu sarjaan sijoituksista jossa pitäisi saada 1000 %:n kurssinousu jotta saisi pitkälle omistukselle asiallisen vuotuisen tuoton.

Salkun surkimuksista energiayhtiö Questerre on piristinyt. Kurssi on noussut vuoden alusta 156 %:a. Nyt kun vielä tuplaisi niin tässähän alkaisi olla omillaan… Sinänsä Trumpin lausunnot saattavat tukea koko Yhdysvaltojen energiasektoria. Yhtiön mittava hanke Kanadassa (kaasuesiintymän hyödyntäminen) etenee poliittisessa päätöksenteossa.

Nordeaa olen lisännyt merkittävästi ja se onkin kehittynyt hyvin. Osinkoakin on odotettavissa reilusti.

Vincitillä tuli pikainen pikkutili. Olisin pitänyt mielelläni salkussa jos annissa olisi saanut isomman nipun. Nyt siivosin pikkuposition pois kun kaupankäynti osakkeella alkoi. Mielenkiintoinen yhtiö.

Jenkkiosakkeista olen ostanut taas Omega Healthcare Investorsia. Viime viikot kurssi on kyllä valunut vauhdilla alas. Osinkotuotto nyt yli 8 %:a. Salkkuun on ostettu myös pikkusiivu Victoria’s Secret in omistavaa L Brandsia. Kurssi on pudonnut vuoden vaihteen vajaasta satasesta noin 70 taalaan. Jos ei muuta, niin voin ainakin ajatella että Elsa Hosk, Romee Strijd ja Stella Maxwell tekevät nyt salkkuni hyväksi töitä.

Helsingin pörssi on nyt vuoden alusta 2,68 % miinuksella, Dax 0,23 % plussalla ja Dow Jones 3 400 pistettä ylös vuoden pohjista. Paistaisiko aurinko joskus risukasaankin? Olisiko Euroopassakin nousun edellytyksiä?

Sitä odotellessa jatkan osinkojen päivitystä Exceliin.