Avainsana: L Brands

Mennyt tuotto ei ole tae tulevasta…

…tai jotakin samantyylistä, lukee liki jokaisen sijoitustuotteen ”yleisissä ehdoissa”. FIM Pankkiiriliike teki tästä aikoinaan mykistävän mainoksen Venäjä –rahastolleen. En muista tarkkaa lukua, mutta rahaston arvo oli pudonnut noin 90 %. Pistivät kylmästi tuottokäppyrän Hesarin kanteen ja siihen tuon tekstin. Sai ajattelemaan, että saattaahan tuon kehitys vaihtaa suuntaakin.

Viime vuoden loppupuolella alkanut kurssiheilunta on jatkunut. Välillä mennään lujaa ylös, sitten luetaan Trumpin tviitti ja tullaan vähintään yhtä lujaa alas. Suurvaltapolitiikka ja sapelien kalistelu on hallinnut markkinoita. Itseäni fiksummat kertovat kirkkain silmin, että kyseessä on Yhdysvaltojen presidentin maaginen neuvottelutaktiikka.

Itsellä tulee kyllä mieleen tarina keisarin vaatteista ja jollakin valtiotieteellisen kurssilla kuultu sitaatti ”Power corrupts and Absolute Power corrupts absolutely”. Sitaatti on käyttänyt ainakin Paroni Acton kirjeessään 1887. Kun katselee presidentin TV –esiintymistä, niin ei siinä kyllä ajatus ole aina kovin kirkkaana läsnä. Käytöstapojen täydellinen puute kärjistää vaikutelmaa.

Aika on mennyt vauhdikkaasti. Maaliskuussa tuli tehtyä viikon reissu Edinburghiin. Kelit olivat kovin skotlantilaiset eli vaihtelevat. Huhtikuussa olin kolme viikkoa Cannesissa, jossa taas kelit olivat erinomaiset. Siellä on jotenkin helpompi keskittyä lukemiseen ja sainkin kahlattua läpi tusinan ranskankielistä eeposta. Henkilökohtainen elämänlaatu on siellä kohdallaan, eli tulee syötyä järkevämmin (kun ei osta jääkaappiin mitään turhaa), liikuttua enemmän (kun on ilman autoa) ja vietettyä 100 %:n TV –paasto ja ehkä 80 %:n Some –paasto. Kannattaa joskus kokeilla!

Toukokuussa on ollut vuorossa hieman yhdistystoimintaa, kotimaan kiertelyä ja yksi työreissu Italian Anconaan. Tulipa taas todettua henkilökohtaisesti että käsitys Etelä-Euroopan laiskuudesta on todellakin myytti. Väitän että sekä Italiassa että Ranskassa tehdään pidempää päivää ja enemmän töitä kuin Suomessa.

Itsellä työpäivät alkoivat kahdeksan pintaan, lounas oli todellakin working lunch ja muut tauot noin 5 minuutin pituisia. Seitsemältä hotellille ja kahdeksalta illalliselle. Tuossa välissä ehdimme ottaa yhden lasin viiniä ja käydä läpi päivän tulokset. Ancona oli sympaattinen pikkukaupunki. Vanhan kaupungin ravintolassa irtosi lasi viiniä, loistava simpukkaspagetti ja espresso hintaan 14 euroa. Suomalaista ei haitannut edes ulkoterassilla, auringon paisteessa istuminen.

Kotimaan vaalitulosta tuli seurattua ja sen jälkeistä suurta puhallusta. Kun katsoi vaalituloksen, ei olisi heti arvannut että valtaan nousee vanhan AY –jyrän Antti Rinteen johdolla kasattu Punavihreä Kansanrintama. Budjetti on nuijittu kasaan optimistisilla talousennusteilla ja tyyliin ”anna mennä vain, kyllä maksaja löydetään”. Tänään aamutelevisiossa työministeri Harakka jo ehtikin väläytellä että työkalupakissa on vielä monenmoista veroa, jos tarvitaan.

Jos muuten olet syntynyt vuoden 1975 jälkeen, niin veikkaan että ns. lesken eläkkeen saa unohtaa. Itse olen nähnyt miten tuolla eläkkeellä leski pystyy maksamaan itselleen kohtuullisen hoitopaikan. Muussa tapauksessa olisi varmaan pitänyt etsiä jostakin omaiselleni paikka ”Vaivaisten Talosta”. Mitäpä hankki lapsia ja mitäpä pysyi kotona niitä hoitaakseen.

Sijoittajilla ja yrittäjillä oli olettamus julkisesta ruoskinnasta ja vuosien turhautumien kuittaamisesta varsinkin vihreiden ja vasemmistoliiton taholta. Aika vähäisiä olivat muutokset toistaiseksi tältä osin. Aika monta ”tutkitaan, mietitään, pohditaan” -lausetta jäi toki jäljelle.

Asuntosijoittajat joutuvat miettimään miten hoitavat muutoksen asuntoyhtiön pääomalainojen verotuksen suhteen. Itse olisin asuntosijoittajana eniten huolissani nykyisen asumistukijärjestelmän mittakaavasta. Asumistukea maksettiin viime vuonna 2 112 miljoonaa euroa. Asumistukea nostaa 849 648 henkeä. Summa on ollut jatkuvasti kasvussa. Jos tässä ei ole kyseessä aikapommi, niin missä sitten? Minkälaista vuokraa pystyt perimään, jos vuokralaisen tukea leikataan vaikkapa 25 %:a? Tai 50 %:a?

Salkussa on ollut meheviä päivämuutoksia. Suurin pudotus lähenteli 80 000 euroa. Suurimmat päivänousut taas 50-60 000 e. Hajauttaminen on ollut sangen haasteellista,  korkotuotteista kun ei saa vieläkään oikein mitään.

Tämä on entuudestaan tuttu leikki, eikä ole aiheuttanut sen kummempia muutoksia sijoitussuunnitelmassa. Olen päivittänyt aktiivisesti Osinko-Exceliäni ja mikäli yritysten osingot pysyvät samalla tasolla, niin hyvin riittää. Varmuusmarginaali osinkojen leikkausten suhteen on edelleen yli 50 %. Eli jos nyt ei suureen lamaan syöksytä, niin so far, so good.

Kertynyttä kassavirtaa olen sijoittanut takaisin pörssiin. Jonkin verran defensiivisempiin osakkeisiin kuin ennen. Seuraavat ostot tehty:

Makeisvalmistaja Cloetta, Tukholma. Lisätty entistä omistusta. Mielenkiintoista nähdä miten Ruotsin kruunun heikko kurssi näkyy viimeisellä viivalla.

Nordea. Tätä on tullut hankittua sormet verillä. Ostot 7,61 e, 6,83 e, 6,75 e ja 6,34 e. Tänään Suomen viranomaiset ilmoittivat etteivät näe syytä tutkia rahanpesusyytöksiä enempää. Mielenkiintoista nähdä kauanko von Koskull istuu ruorissa. Positio on kuitenkin vain reilut 8 % salkusta.

Viinatehdas Altiaa olen ostanut lisää. Ajattelin niin, että jos ajat huononevat niin suomalainen tinkii viimeksi väkijuomasta. Koskenkorvan ja Jaloviinan ympärille on kasattu tuoteperhe, miedommillekin hyllyille. Ehdin osallistua yhtiökokoukseenkin. Autolla valitettavasti; jäi Larsen -konjakin maistaminen väliin. Arvostustaso on kohtuullinen verrattuna kansainvälisiin juomataloihin. Valtio on toki mielipuuhassaan eli nostamassa alkoholin, tupakan ja polttoaineiden verotusta.

Saunavalmistaja Harviaa otin lisää. Tulosraportti oli ennakoitua parempi ja olen mielelläni mukana tällaisen yhtiön menossa.

Ahneus iski ja otin lisää Rapalaa hintaan 2,99 e ja 3,00 e. Yhtiö maksoi pois hybridilainansa ja järjesteli rahoitustaan parempaan asentoon. Yhteistyön päättyminen Shimanon kanssa on joko uhka tai mahdollisuus, riippuen siitä keneltä kysyt. Pitkään on kalastuksen bränditalo ollut pohjamudissa ja huonolla hoidolla. Ikuinen yritysostokandidaatti. Osinko varmaan paranee ensi vuonna.

Tein aikoinaan komean tilin Heinz –ketsupilla kun Buffett & pääomasijoittajat ostivat sen pörssistä pois. Nyt on todettu ettei kaikki mennytkään niin kuin elokuvissa. Talousraportointi on ollut höttöä, Kraftin brändit häviävät osuutta kauppojen omille brändeille ja tulosta alaskirjattiin kevyet 15 miljardia taalaa. Kurssi on laskenut 96 dollarista 30 dollariin. Osinkoa leikattiin 36 %:a. Ei muuta kuin pikkusiivut The Kraft Heinz Companya ostoon kurssein 33 taalaa, 32,65 taalaa ja viimeisin 28,72 taalaa.

Lassila & Tikanojaa otin hiukan lisää. Josko jätehuolto ja kierrätys kuitenkin kannattaisi. Tätä on ollut salkussa pitkään ja osinkotuotto on ollut hyvä. Välillä on poltettu rahaa huonoissa hankkeissa kuten jäteöljyn puhdistamisessa ja biopolttoaineissa, perusliiketoiminta on ollut ok.

Teliaa otin pikkusiivun lisää. Ainoa ilo tästä yhtiöstä on ollut osinkovirta.

Muotipuolella olen ottanut takkiin L Brands:in (Victoria’s Secret ja Bath & Body Works) kanssa. Vaikka setämiehen silmää hivelevät yhtiön enkelien kurvit, niin ostajakunta haluaa mukavampia, laadukkaita alusasuja normaalin kokoisille naisille. Nollakoko ei pure enää. Kosmetiikkapuoli tekee hyvää tulosta mutta Victoria’s tarvitsee selvästi uuden suunnan ja nähtäväksi jää, voiko imagoa edes muuttaa. Osinkoa on leikattu, mutta kun kurssi on valunut niin prosentuaalinen tuotto on edelleen ok.

Viimeisimmät uudet ostot Stora Ensoa hintaan 9,88 e ja 9,42 e. Nokian Renkaita hintaan 24,97 e. Jos olisi enemmän likviidiä, niin näitä voisi katsoa tarkemminkin.

Viikko sitten sain tilaisuuden osallistua Tikkurila Oyj:n pääomapäiville. Firmassa on saatu käänne tehtyä ja nyt pitäisi jaksaa kääntää kaikki kivet kulusäästöjen suhteen ja samalla kasvattaa premium brandien myynnin osuutta. Kannattamattomia yksiköitä on suljettu ja eiköhän siellä päästä taas kasvavan osingonjaon tielle. Erinomaiset järjestelyt, tehdaskierros ja koko johtoryhmän esittely kruunasi päivän.

Sijoitusvakuutuksissa olen ostanut Tokmannia, Uponoria, Aktiaa ja uutena hevosena Alma Mediaa. Myyntipuolella iShares Eurooppalainen teknorahasto, jolla tuli tehtyä ihan mukava tuotto.

Täytyy tässä vaiheessa taas muistuttaa, että sijoitusneuvojen antaminen on Suomessa luvanvaraista toimintaa. En neuvo, enkä kehoita tekemään yhtään mitään. Kerron vain, mitä olen itse tehnyt. Ja kun Altian tuotemerkkejäkin mainitsin, niin todettakoon vielä että liiallinen alkoholin käyttö voi vaarantaa terveytesi.

Tälle kesälle osuu vielä yhden sijoitusosakeyhtiön (jossa on useampia osakkaita) purkaminen. Sen positioita olen myynyt viimeiset 3 kuukautta. Verotuksen pelisääntöjä joko muutetaan tai ainakin uhkaillaan muutoksilla, joten parempi jakaa rahat kun vielä tietää millä verotuksella ne saa kotiutettua.

Juhannus lähestyy ja seuraava Ranskan reissu. On ollut perinteisesti vuoden kohokohta, eiköhän tänäkin vuonna.

Vuoden 2018 tilinpäätös

Käytän suorissa sijoituksissa pääasiassa Nordnet:iä ja vakuutusratkaisuissa pääasiassa Mandatum Lifea. Kun käyttää useampaa pankkiiriliikettä ja sijoittaa osittain suoraan, osittain vakuutusratkaisujen kautta, joutuu väkisinkin tekemään jonkin verran manuaalista työtä raporttien yhdistämiseksi.

Automatisoidut ja kohtuullisen reaaliaikaiset salkkuraportit pyörivät Google Sheetsin ja Bloombergin kautta. Niistä näkee parhaiten päivittäiset arvot ja salkun arvonmuutokset. Henkilökohtaista taloudenpitoa olen seurannut aluksi Excelillä, sitten jonkin aikaa Balancionin kautta, sitten Money Dancella ja nyt reilut kaksi vuotta Banktivity -applikaatiolla. Jokaisessa ratkaisussa on ollut omat hyvät ja huonot puolensa. Nykyinen applikaatio muistuttaa ketterää kirjanpidon ohjelmaa ja antaa aika hyvät raportit, vaikkei poimikaan osakekursseja automaattisesti. Tai poimisi toki, jos sijoittaisi enimmäkseen Yhdysvalloissa ja käyttäisi kirjanpitovaluuttana dollaria.

Nordea Wallet on lisännyt ominaisuuksia ja saattaa hyvinkin olla että siitä saadaan henkilökohtaisen taloudenpidon työkalu jatkossa. Sinänsä kehitys on ollut hidasta, on varmaan kaksikymmentä vuotta siitä, kun ihastelin alan ohjelmistoja Jenkeissä. Suomalaisia ei ilmeisesti kiinnosta minkä verran rahaa tulee ja mihin sitä menee. Tähän kannattaisi ihmisten uhrata hieman enemmän aikaa ja vaivaa. Tulokset kertovat nopeasti onko taloudessa turhia kuluautomaatteja.

Viime vuoden osingot menivät pääosin odotusten mukaan. Olen listauksessa laskenut tulot sen mukaan mitä on tilille /salkkuun tullut. Tämä tarkoittaa sitä, että suorissa sijoituksissa osinkojen vero on vähennetty ja vakuutuksissa kotimaiset osingot / korot on saatu bruttona. Niissäkin suurin osa ulkomaisista on saatu lähdeveron jälkeen ja ovat siten kolminkertaisen verotuksen piirissä. Eli ensin maksaa yritys tuloksestaan, sitten ottaa kotivaltio ennen tilitystä ja lopuksi vielä Suomen valtio pääomatuloja verottaessaan. Näitä ulkolaisia olen pikkuhiljaa siirtänyt joko suoriksi omistuksiksi tai ETF:iksi, jotka eivät maksa osinkoa.

Viime vuoden osingot muodostuivat seuraavista:

Citycon 16 395,28
Nordea 10 404,00
Aktia 8 022,48
Nokia 7 790,00
Kemira 5 830,00
Lassila & Tikanoja 5 520,00
Fortum 5 500,00
Raisio 5 258,30
Tokmanni 4 100,00
Omega Healthcare 4 060,66
Tikkurila 3 489,60
UPM Bond 3 235,78
Aspo 3 225,00
YIT 3 000,00
Orion B 2 900,00
Telia 2 854,92
iShares Euro Dividend 2 330,75
Oriola B 1 887,15
Cloetta 1 841,75
iShares Core Dividend Growth 1 710,33
iShares US Preferred Stock 1 567,39
Hennes & Mauritz 1 530,83
Amer 1 400,00
iShares DivDax 1 242,40
Investor B 660,56
Rapala 639,20
L Brands 638,76
iShares Emerging Markets 600,45
iShares Global Infra 561,80
Unilever 539,61
Klövern 536,94
Harvia 536,40
Tesco 474,11
iShares Euro Tech 446,79
Essity 352,48
iShares Europe Banks 158,70
R.R. Donnelley 110,35
iShares US Oil Equipment 53,24
111 406,01

 

Vuoden aikana tuli säädettyä salkkua ehkä hieman normaalia enemmän. Nyt kun ynnään niistä tuloutuneet myyntivoitot ja myyntitappiota, niin plussaa kertyi melkein osinkojen verran eli 104 153 euroa. Myytyjä tai kevennettyjä positioita olivat esimerkiksi Amer, Unilever, Raisio, Coca Cola, Telia, Omega Healthcare, Fortum, Nokia, Klövern, Orion, Investor ja muutama ETF (DGRO ja EEMV). Osa myydyistä on ostettu myöhemmin takaisin.

Tuostahan voisi nopeasti päätellä, että salkun kirnuamista kannattaisi jatkaa ja kiihdyttää tahtia. Oma kokemus on kuitenkin se, että helposti tulee myytyä osakkeita, jotka olisi kannattanut pitää.

Viime vuonnakin myin Ameria halvimmillaan 22,84 e ja kalleimmillaan 27,04 euroon. Kun olisi jaksanut odottaa, olisi saanut 40 euroa. Huhtamäkeä olen myynyt joskus riemuissani yli 20 euron kurssiin, nyt siitä saisi 32 euroa. Nestettä olen myynyt yhtä riemuissani reilun 30 euron kurssiin ja nyt siitä saisi kohta 90 euroa. Hyväkin myyntihinta saattaa moninkertaistua.

Siinä näit, sanoisi joku. Ei vain kannata myydä. No jaa, kevensin joskus Stockmannia vähän päälle 8 euroon. Olisi kannattanut myydä kaikki, nyt niistä saisi reilut 2 euroa. Raision Tehtaat tuntui stabiililta, kasvavan osingon maksajalta, kohtuullisen turvallisella toimialalla. Ei muuta kuin lisäsiivu salkkuun 4 eurolla. Voi,voi. Nyt sitä saisi kurssiin 2,60 e.

Eli oma johtopäätös on, että kurssit ovat mitä ovat ja ajoittaminen on äärimmäisen vaikeaa, paitsi jälkikäteen. Silloin löytyy kyllä ainakin kymmenen fakiiria, jotka pystyvät toteamaan että ”kaikkihan sen näkivät”.

Itse olen seurannut edelleen salkun kassavirtaa ja – niin kuin yllä olevasta listauksesta näkee – hajauttanut sijoituksia liiankin kanssa. Ei tämäkään strategia autuaaksi tee, mutta estää luultavasti täydellisen romahduksen kun Mr Murphy kuitenkin tulee vierailulle. Putoavia puukkoja on tullut poimittua nuorempana useinkin, enkä ole vieläkään päässyt tästä harrastuksesta kokonaan eroon.

Nyt kun kurssit ovat nousseet mukavasti vuodenlopun syöksystä, kannattaa ehkä olla hieman varovainen ostonapin kanssa. Pörssissä on toki ihan kohtuullisestikin hinnoiteltua tavaraa, mutta en usko että heilahdukset loppuvat tähän. Oma kokemus ajallisesta hajauttamisesta on ollut myönteinen. Ei ole pakko ostaa tai myydä koko erää kerralla vaan mieluummin muutaman kuukauden välein, pikkuhiljaa.

Mediassa huomaa taas että vaalit ovat tulossa. Kaikki ovat pienen ihmisen asialla ja kapitalisti se kansan verta juo. Paras ratkaisu saadaan aina kunnallisella tai valtiollisella laitoksella. Tai asettamalla joku luku autuaaksi tekeväksi. Kyllä kansa ymmärtää, että kun meillä on 0,5 hoitajaa hoitamassa vanhusta, niin kyllä homma sujuu.

Suoritin aikoinaan neuvostotalouden kurssin kansantaloustieteessä. Mieleen jäi traktoritehdas, jolle oli annettu viiden vuoden tuotantotavoite tonneissa. Tehdas saavuttikin asetetut tavoitteet ja kaikki meni hyvin, kunnes huomattiin että traktorit upposivat pelloille. Tuotanto oli maksimoitu tonneissa hitsaamalla traktorin pohjaan ylimääräinen tuhannen kilon metallilevy.

Vajaat 80 –kymppinen sukulaisnainen oli visiitillä. Hänellä oli mukanaan voimisteluun tarkoitettu kuminauha. Verrytteli sillä aamuin, illoin ja kun ihmettelin energiaa niin totesi että ”se on, kuule, liikuntakyky vanhuksen paras turva”. Tämä nainen elää yksin, itsenäisesti ja matkustelee aktiivisesti. Ei tarvitse 0,5 hoitajaa, eikä edes 0,3 hoitajaa. Toisille taas ei riitä edes ympärivuorokautinen omahoitaja kertoimella 3,0.

Kuntien kannattaisi käyttää nyt huomattavasti aikaa ja energiaa hoitokriteerien asettamiseen. Mitä on hyvä hoito kullekin asiakkaalle? Kuka sen tekee ja miten se mitataan? Sen jälkeen sopimukset kuntoon, huomattavat sopimussakot ja saumaton valvonta. Kuvittelen, että esimerkiksi RFID -tekniikalla voitaisiin valvoa automaattisesti, montako kertaa kussakin huoneessa on käyty ja kauanko siellä on oltu. Osuisi helposti silmään tilanne, jossa kukaan ei ole tehnyt yhtään mitään.

Itse tekisin vielä niin, että hoivakiinteistön omistaisi aina toinen taho kuin se, joka tekee hoivatyön. On helpompi vaihtaa firma ja pitää asiakkaat samassa talossa. Sitä saa, mitä mittaa. Mielelläni näkisin ne myös parhaat käytännöt, joilla kunnallinen toimija pesee mennen tullen yksityisen sektorin. Enkä usko, että vastaus hyvään hoitoon on yksi desimaaliluku.

Oli miten oli, niin väestön vanhenemisen seurauksille etsitään vielä maksajia monissa vaaleissa.

Itse jatkan vanhusten huoltovajeen paikkaamista kiikuttamalla päivittäistavaraa paikalliseen hoitokotiin ja tarkastamalla asiakkaan tilanteen kahvitarjoilun kera, vähintään kaksi kertaa viikossa. Näitä reissuja on tullut nyt tehtyä noin 300 kertaa, joten alkaa olla tuostakin sektorista joku käsitys.

Oma kokemus tuosta yksityisestä palvelutalosta on, että aktiivinen, omasta hyvinvoinnistaan kiinnostunut asiakas viettää siellä sangen mallikelpoista elämää. Jos taas pyyhe on heitetty henkisesti nurkkaan, niin aika saattaa tulla pitkäksi noutajaa odotellessa. Enkä usko tilanteen olevan vähääkään parempi vaikka palveluntuottaja olisi kaupungin laitos.

Vielä kun saataisiin jäät ja lumet pois kaupungin kaduilta.

 

 

 

Mistä salkun alkupääoma?

Kysyli minulta muutama lukija.

Perinteisesti Suomessa on vaurastuttu perimällä, menemällä rikkaisiin naimisiin tai yritystoiminnalla. Myöhemmin menestyjiä on nähty myös palkkatöissä – erityisesti optiojärjestelmien kautta – ja ns. start-up –yrityksissä. Sijoittamisellakin on moni vaurastunut.

Itsellä jäi noista perinteisistä tavoista kaksi ensimmäistä tapaa kokeilematta. Oma tieni kulki palkkatöiden kautta ottamaan riskiä ja ostamaan neljännes työnantajayrityksestä vuonna 1991. Elettiin 1990 –luvun laman alkutaivalta ja myymällä ison nipun sijoituksia sekä vetämällä nimen omavelkaiseen lainapaperiin, sain yrityksen oston järjestymään. Pokerinpelaaja voisi todeta minun olleen ostohetkellä kirjaimellisesti  ”All In”. Pankinjohtajakin korosti epäonnistumisen mahdollisuutta ja että ”ymmärräthän sitten, että sinulle ei jää kuin housut, jos niitäkään?”

Myöhemmin olen tehnyt monenlaista arvonmääritystä eri yrityksille ja mielessä on käynyt että ensimmäinen ostos tuli kyllä tehtyä enemmän uskolla ja fiiliksellä kuin huolellisella talousanalyysillä.

Yritys, josta ostin osuuden, toimi huolinta- ja kuljetusalalla. Kehitimme ja kasvatimme yritystä oston jälkeen 10 vuotta ja myimme sen liiketoiminnan ulkomaiselle ostajalle vuonna 2001. Monenlaista ehti nähdä ja kokea tuon ensimmäisen 10 vuoden aikana. Erityisesti nopeaa päätöksentekoa tuli harjoiteltua. Opin sen, että ketterä yritys ehtii tehdä monenlaista ennen kuin perinteiset toimijat edes huomaavat että ongelmia on tulossa. Virheitäkin tehtiin, mutta ei kriittisiä.

Sijoitus onnistui erinomaisesti ja sain kaupassa sijoittamani rahat takaisin noin neljäkymmenkertaisena. Kyseessä oli siis urani paras sijoitus. Toki verottajakin otti omansa. Jäin ostajan palvelukseen vielä viideksi vuodeksi ja sekin oli varsin opettavaista ja antoisaa aikaa. Kansainvälisessä kaupassa ja nopeatempoisessa, erittäin hintakilpaillussa logistiikassa on oma viehätyksensä.

Sijoittamista pörssin kautta olin tehnyt jo ennen tuota yrityskauppaa. Aivan niin visusti en ole elänyt koskaan kuin eräät bloggaajat, jotka säästävät ihan peruspalkastakin 60-80 % joka kuukausi. Hatunnoston paikka, kunhan muistaa elääkin eikä pelkästään kituuttaa.

Itse keskityin alkuun maksamaan lainoja etupainotteisesti ja kun erilaisia bonuksia tai myyntipalkkiota osui kohdalle, niin sijoitin joko pörssiin tai ostin pikkuhiljaa pieniä asuntoja kotikaupungista. Näitä on tullut viime vuosina myytyäkin eikä enää ole kuin kaksi jäljellä. Oma tuottolaskelmani kun ei ole puoltanut näiden hankkimista muuten kuin huomattavalla velkavivulla, enkä yleensä vivuta mitään sijoituksiani. Asenteen ymmärtää parhaiten sellainen, joka on maksanut joskus 90-luvun lainakorkoja ja/ tai nähnyt että asuntojen hinnat saattavat vaikkapa puolittua. En usko että tällaista kovin helposti enää nähdään, mutta kokemus jäi hyvin mieleen.

Yrityskauppojen jälkeen olin vielä vajaat 15 vuotta työelämässä, välillä työsuhteessa ja välillä konsulttina. Ajatus siirtymisestä enemmän tai vähemmän vapaalle kypsyi vuosien varrella ja testasin lukuja moneen kertaan ennen kuin otin tuon ratkaisevan askeleen. Siirtymisessä tuli pohdittua muitakin asioita kuin pelkkiä tuloja ja menoja. Työyhteisö antaa selkeän rakenteen ajankäytölle ja aika moni varmaan tunnustaa että on siellä joskus ihan mukavaakin. Erilaisten ihmisten kanssa on yleensä antoisaa olla tekemisissä.

Yleisesti ottaen täytyy kyllä todeta, että työelämän kehitys ei välttämättä ole mennyt viime vuosina parempaan suuntaan. Aika monessa työpaikassa haaveilee iso osa väestä siitä että työsuhde loppuisi ja saisi kuitenkin jostakin sen verran rahaa ettei aivan kuolisi nälkään. Samaan aikaan saattaa yrityksen HR –osasto juhlistaa menestymistään Great Place to Work –kilpailussa. Monenlaisia strategioita ja johtamisoppeja lanseerataan ja ”vain muutos on pysyvää”.  Samalla 400 000 suomalaista popsii mielialalääkkeitä.

Itselle taloudellinen riippumattomuus on ollut sitä, että pystyy halutessaan sanomaan organisaatiossa että ”nyt riitti, pitäkää tunkkinne”. On tullut joskus sanottuakin. Amerikkalaiset kutsuvatkin tuohon riittävää rahasummaa nimellä   F*** Y** –money. Taloudellinen riippumattomuus on mielestäni kauniimmin sanottu.

Viimeksi bloggasin ennen joulua. Sen jälkeen on nähty pörssissä loppuvuoteen huipentuva kunnon sukellus ja nyt alkuvuonna erittäin nopea nousu, tyypillinen rebound. Olin kuuntelemassa Mandatum Lifen tilaisuudessa Wahlroosia ja hän oli löytänyt jostakin käsitteen kuolleen kissan pomppu (dead cat’s bounce). Tilaisuudessa saatiin samalla mainostettua yrityksen vaihtoehtoisten sijoitusten (alternatiivien) menestystä eli k.o. kommentti kannattanee asettaa siihen viitekehykseen. Talouslehtiin saatiin heti otsikoita, että Nallekin epäilee nousun kestävyyttä.

Eipä sillä, ei kukaan tiedä mihin pörssit tästä suuntaavat. Ajan henkeen sopii myös se, että hedgerahastot ja monenlaiset rahantekokoneet nostetaan taas esille. Näistä en osaa sanoa muuta kuin että sijoittajan olisi hyvä ymmärtää ainakin ansaintalogiikka – sekä asiakkaan että palveluntuottajan.

Itselle viime vuosi oli sijoitusten arvonkehityksen kannalta huono. Kassavirta taas toimi odotusten mukaan, hieman ylikin.

Salkkuliikkeet:

  • Uponor           Ostettu lisää 8,44 e. Myyty 9,10 e. Yleensä kartan nopeita kauppoja, mutta tämä sopi hyvin salkun vuosisuunnitteluun. Salkkuun jäi vielä ihan kohtuullinen nippu.
  • Nordic ID        Ostettu lisää 3,50 e. Saa nähdä mihin tämä yritys kehittyy. Lottopaperi. Yrityksen olisi syytä miettiä sijoittajaviestintää.
  • Efore               Ostettu merkintäoikeuksia ja merkitty annissa. Tarkoitus oli merkitä enemmänkin mutta kommunikaatio ei mennyt aivan suunnitellusti. Olen yrityksen sisäpiiriläinen joten nämä liikkeet näkyvät myös julkisesti. Muuten en voi yritystä kommentoida.
  • H & M             Myyty pikkusiivu salkun vuosisiivouksessa SEK 156,68.
  • Nordea           Ostettu 7,52 e, 7,38 e ja 8,05 e. Jos maailma ei mullistu niin tuo muhkeat osingot keväällä. Yritysvaltaaja Gardell tuo lisää vauhtia kuvioon.
  • Citycon           Lisätty kurssiin 1,61 e. Osinkopaperi.
  • Telia                Pikkusiivu lisää kurssiin 3,85 e.
  • Raisio              Lisätty kurssiin 2,40 e. Firman arvosta on saatu vuodessa hävitettyä 47 %:a. Jokohan alkaisi riittää?
  • Altia                Lisätty kurssiin 7,33 e. Josko kansamme ei kuitenkaan raivoraittiiksi ryhtyisi. Arvostus on kohtuullinen verrattuna kansainvälisiin juomajätteihin, tunnetut merkit tuovat vakautta.
  • Nokia              Myyty kolmasosa hintaan 5,30 e. Uskon ja toivon että kurssi jatkaa nousuaan mutta nyt oli aika ottaa osa voitoista talteen.

Osinkoja saatu Citycon ja L Brands.

Korostan taas että en anna sijoitusneuvontaa, se on Suomessa luvanvaraista toimintaa. Kerron mitä olen omassa salkussani ja omissa sijoitusvakuutuksissani tehnyt.

Lunta on tullut omasta mielestäni vähintäänkin riittävästi. Onnea kaikille niille, joille talvi ja lumi on ihmisen parasta aikaa. Itse en kuulu tuohon joukkoon.

Keväälle ja kesälle olen ostanut neljä matkaa Ranskaan, kolme tuttuihin maisemiin Cannesiin ja yhden Bretagneen. Lisäksi on buukattuina yksi lomamatka Edinburghiin ja yksi työmatka Italiaan. Nyt kun katsoo ikkunasta lumipyryä, tulee mieleen pitäisikö katsoa vielä joku äkkilähtö. Kohteeseen, jossa paistaa aurinko ja jossa on kuivat jalkakäytävät.

Onnea ja – ennen kaikkea – kärsivällisyyttä sijoitustoimintaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Syyskuu on erityisen vaarallinen kuukausi osakemarkkinoilla

Muut erityisen vaaralliset kuukaudet ovat lokakuu, marraskuu, joulukuu, tammikuu, helmikuu, maaliskuu, huhtikuu, toukokuu , kesäkuu, heinäkuu ja elokuu. Vapaasti Mark Twainia lainatakseni.

Tämä tuli mieleeni katsoessani salkun sulamista viimeisten parin viikon aikana. Ennätyksellisen lämmin kesä on antanut muuta tekemistä ja ajateltavaa. Elokuu meni enimmäkseen kuviokellunnan merkeissä – välillä oli pakko paeta hellettä saaristoon ja ainoa sopivan viileä paikka löytyi Itämerestä. Tuli koettua pisin lämmin jakso koskaan: huhtikuu Etelä-Ranskassa oli lämmin, Suomessa toukokuusta oikeastaan viime päiviin on ollut paremmat kelit kuin koskaan.

Meillä oli nuori ranskatar vierailulla kolme viikkoa heinäkuun puolesta välistä. Tämä oli hänen ensimmäinen kertansa Suomessa. Hän päivitti euforisessa tilassa kovin aktiivisesti sosiaalisen median tilejään ja saattaa hyvinkin olla että ranskalaisten turistien määrä ylittää odotukset ensi kesänä. Toivottavasti eivät pety. Kotimaan matkailua tuli harrastettua ja hänellä on nyt käsitys, että aivan kaikilla suomalaisilla on edustava mökki erinomaisella paikalla meren rannalla. Täällä ovat metsät (ja pakastearkut) pullollaan Ranskassa kalliita herkkuja – erityisesti herkkutatit ja suomalaiset marjat tekivät kauppaansa. Kasvisruokavaihtoehto löytyy joka ravintolasta; erityisen some–levityksen sai härkiksestä tehty pippuripihvi Mathildedalissa. Jos jossakin oli parantamisen varaa, niin siinä että aamulla ei ollut pöydässä tuoretta, edullista ja laadukasta patonkia.

Elokuussa pääsin yhteen välitavoitteeseeni, eli aloin nostamaan varoja ensimmäisestä vapaaehtoisesta eläkevakuutuksestani. Ihan oikeaa rahaa tuonne käyttötilille näytti saapuneen. Otin tuon vakuutuksen 21.12.1990. Muistan vieläkin vakuutusmyyjän hämmästyneen ilmeen kun nuori kaveri saapuu itse ja oma-aloitteisesti ostamaan vakuutusta. Ratkaisu ei ole kaduttanut missään vaiheessa.

Vapaaehtoisten eläkevakuutusten ehtoja on muutettu niin moneen kertaan, että saatiin hyvä systeemi pilattua. Ehkäpä uudesta Osakesäästötilistä saadaan edes jonkinlainen rohkaisu useamman ihmisen omatoimiselle varautumiselle tulevaisuuteen. Ei niillä eläkkeelle pääse, mutta saattaapa toimia vararahastona taloremontissa, autonvaihdossa tai yllättävissä menoissa. Toivottavasti tuote lähtee hyvin liikkeelle vaikka euroraja onkin aika alhaalla.

Markkinoilla on taas nähty monenlaista. Kauppasotaa viritellään milloin missäkin. Pokeri, jossa nokitetaan 250 miljardin tulleilla harva se viikko, ei pääty hyvin. Valkoisessa Talossa onkin kuuleman mukaan virkamiesjoukko, jonka päätehtävä on yrittää jarruttaa Trumpin toilailuja. Suomen huipputapaaminen oli historiallinen: ensimmäistä kertaa suomalaiset pitivät vilpittömästi Venäjän päämiestä parempana kuin Yhdysvaltojen presidenttiä. Jos kehitys jatkuu tällaisena, olemme seuraavaksi varmaan kannustamassa Ruotsin jääkiekon maajoukkuetta loppuotteluissa…

En ole ihan hahmottanut minkä verran näissä liikkeissä on kyse omien etujen lyhytnäköisestä tavoittelusta, minkä verran ymmärtämättömyydestä ja minkä verran siitä, että halutaan siirtää median huomio pois omista ”erheistä”. Joka tapauksessa pörssit seuraavat liikkeitä ja reagoivat niihin, ehkä loivemmin kuin alussa, mutta silti.

Muutenkin on markkinoilla ollut oikeastaan vuoden konsensus siitä, että nousumarkkinat ovat joko loppu tai ainakin lopuillaan. Itsellä viime vuonna hyvin menneet Saksan markkinoille sijoittaneet etf:t ovat tänä vuonna joko polkeneet paikoillaan tai ottaneet takapakkia. Tulosjulkistuksien jälkeen nähtiin välillä yllättävän jyrkkiä liikkeitä. Kun on piirretty tulosennusteita viivoittimella viisi vuotta eteenpäin ja laskettu yrityksen ”arvo” näillä, niin pettymystä yhden kvartaalin luvuissa rangaistaan kovalla kädellä.

Suomessa näkyvät taas monen yhtiön osalla ohuet kaupankäyntivolyymit ja ulkomaisen omistuksen nopeat liikkeet. Lontoossa ei ymmärretä että vähäisen osakevaihdon yrityksen vaikkapa 100 000 kpl osakemyynti rojauttaa ostalaidan tyhjäksi. Aika paljon näkyy kaupankäyntitilastoissa myös robottikauppaa ja perinteistä lyhyeksi myyntiä.

Varainhoitotaloissa on kaivettu taas tutut mantrat esiin. Pitkän nousukauden luonnollinen rekyyli, tekninen korjausliike, voittojen kotiuttaminen, talouden fundamentit ovat kunnossa, kasvu jatkuu edelleen, tunnusluvut kertovat arvostustasojen suhteellisesta edullisuudesta. Ainahan meiltä löytyy myös alternatiiviset sijoitustuotteet. Varmaa on se, ettei heilunta ihan heti lopu.

Noususuhdanteessa on helppo olla pörssisijoittaja. Kun suhdanteen käänne on joko käsillä tai ainakin lähellä, kannattaa miettiä myös riskejä. Kesällä otsikoihin pääsi joku aloittava sijoittaja joka oli järkytyksekseen hävinnyt pörssissä rahaa. En muista oliko kyseessä 50 000 euroa; joka tapauksessa kyseiselle henkilölle suuri summa. Tämä on tietenkin yllätys niille sijoittajille, jotka ovat lukeneet pelkistä onnistumisista. Siitä miten ostamalla Nesteen osaketta moninkertaistin rahani, miten olin mukana Applessa / Amazonissa / Netflixissä juuri oikeaan aikaan. Helppoa kuin heinänteko. Jiihaa!

Oma reilun kolmenkymmenen vuoden kokemukseni on toinen. Tuntuu siltä, että jos ostan jotakin, niin sen hinta putoaa välittömästi. Jos myyn jotakin, sen osakkeen nousu sen kun kiihtyy. Salkun yhtiöillä on ollut tulosvaroituksia, jonkun osakkeen kurssi on puolittunut. Valuuttakurssit lyövät sormille ja osinkojakin on välillä leikattu tai lakattu maksamasta kokonaan. Miten pystyykin valitsemaan hevosista juuri sen nilkun ruunan, joka lisäksi sortuu liioille laukoille?

Jos joku ylläolevista kuvaa omia kokemuksiasi, voin kuitenkin lohduttaa. Pitkällä juoksulla ongelmat tuppaavat ratkeamaan ja salkun rivien väri muuttumaan punaisesta mustaksi. Sijoittaminen on kestävyyslaji: maraton, eikä sadan metrin aidat.

Itse tein aikoinaan valinnan osinkoyhtiöihin panostamisesta. Seuraan enemmän niiden osingonmaksukykyä ja osingon kehittymistä, kuin osakkeen päivittäistä hintaa. Olen pyrkinyt hajauttamaan salkkua – ehkä liikaakin – maantieteellisesti ja eri toimialojen välillä. Yksi nilkku hevonen ei pilaa koko kisaa, kun salkussa on kymmeniä muitakin. Varmin tapa menestyä on riittävä sijoitusaika. Mitä pidempään jaksat odottaa kärsivällisesti, sitä varmemmin korjaat voitot kotiin. Itse en myöskään vivuta salkkua ollenkaan. Vipu kun toimii kumpaankin suuntaan ja saattaa pakottaa salkun realisointiin vääränä ajankohtana. Toki tunnen useampiakin henkilöitä, jotka ovat harjoittaneet velalla sijoittamista menestyksekkäästi.

Treidaamistakin on tullut joskus harjoiteltua. Viiden onnistuneet kaupan ohuet voitot sai monesti nollattua yhdellä kunnon mokalla. Nykyään tyydytänkin pikavoittojen metsästysviettiäni lyömällä mieluummin muutaman kympin Pikapokeriin. Siinäkin häviää useimmiten, mutta summat ovat mitättömiä.

Mitä salkuissa on tehty?

  • Myyty Amer kurssiin 27,03 e. Hyvät voitot kohtuullisen lyhyessä ajassa. Kurssi on nyt 28,49 e. Eli paremman lopputuloksen olisi saanut jos ei olisi tehnyt mitään.
  • Ostettu vakuutussopimuksessa YIT:tä lisää kurssiin 4,86 e. YIT –positioni on jo aika suuri. Nordnetin salkussa tein sillä myös nopean käänteen eli osto 4,97 e ja myynti 5,83 e.
  • Kevennetty Fortumia hintaan 21,27 e.
  • Lisätty Tokmannia hintaan 6,98 e.
  • Kevennetty vakuutussopimuksessa Nokiaa hintaan 5,18 e.
  • Nordnetissä olen ostanut Harviaa. Ajattelin että suomalaiset saunat ja kiukaat eivät ole ensimmäisiä kauppasodan uhreja. Yrityksestä on jäänyt muutenkin hyvä maku suuhun. Tekemisen meininki ja nyt on omavaraisuusastekin kunnossa. Johdolla omaa rahaa pelissä. Pidän myös ajatuksesta että Suomessakin kannattaa vielä valmistaa jotakin.
  • Nordnetissä otin myös hiukan Cityconia. Tätä minulla on todella iso nippu vakuutussopimuksessa, oikeastaan pelkän osingon takia. Nyt lisäosto hintaan 1,74 e. Nyt kun Technopolis lunastetaan pois pörssistä, vähenee taas kiinteistöyhtiöiden määrä.
  • Ruotsalaisista yhtiöistä olen lisännyt edelleen Teliaa. Mielestäni osingonmaksukyky on kunnossa. Toivottavasti kaukaisten markkinoiden mokat saadaan kuopattua, eikä Bonnier –kaupasta tule samanlaista. Ruotsin valtion omistuksella spekuloidaan, saattaa painaa kurssia edelleen. Olen edelleen lisännyt Hennes & Mauritzia. Saa nähdä oikeaako syöksykierre koskaan. Olen itsekin varoitellut putoavista puukoista, monesti sormet verillä.
  • Nordnetissä aloitin myös uuden rivin eli Altian. Tuli oikeastaan mieleen kansanviisaudesta jossa todetaan että jollei sauna, terva ja viina auta, niin tauti on kuolemaksi. Mielenkiintoinen pieni bränditalo Pohjoismaissa ja Baltiassa. Arvostustaso edullinen juomajätteihin verrattuna. Kasvumahdollisuuksia ja osingonmaksukykyä. Enkä usko että Koskenkorvan valmistus kärsii ohrasadon takia. Osaavan oloinen johto.
  • Lisäksi olen ottanut hieman Victoria’s Secret ja Pink –brändit omistavaa L Brands –yhtiötä. Murheet ovat samat kuin H & M :llä. Jakelukanavat muuttuvat, kuluttajien maku muuttuu ja kilpailu on kovaa. Maksaa toistaiseksi hyvää osinkoa.
  • Osa näistä ostoista on rahoitettu luopumalla ruotsalaisesta kiinteistösijoitusyhtiö Klövernistä ja keventämällä Omega Healthcare Investors –positiota. Klövern meni jonkin verran päällekkäin Cityconin kanssa ja kun siinä oli hyvät voitot kasassa, päätin luopua tässä vaiheessa. Sinänsä yhtiö on mielenkiintoinen ja pääomistaja on panostanut jatkuvasti lisää. Omega Healthcare päätti jäädyttää osingon (toki erinomaiselle tasolle) ja kun oikeusjutuille ei näyttänyt tulevan loppua, myin 2/3 osaa pois.
  • Viimeisin liike tuli tehtyä eilen kun otin pikkusiivun Uponoria salkkuun. Saa nähdä kuinka syvälle se vielä nuijitaan. Tulosvaroituksista ei tykätä.

Osinkoja ennustava laskelmani näyttää edelleen erinomaisen hyvältä ja siltä osin Parempi Suunnitelmani tuntuu toimivan juuri niin kuin pitääkin. Seuraavaksi muutaman viikon päästä taas Etelä-Ranskaan ja lokakuussa purjehtimaan Kroatiaan.

Toivotan kaikille sijoittajille menestystä sekä pitkäjänteisyyttä ja juuri siinä omassa suunnitelmassa pysymistä. Pitkällä juoksulla asioilla on tapana järjestyä.

 

 

Enemmän rahaa vai vähemmän rahaa?

Minulla on ollut ilo osallistua varainhoidon asiakasrajapinnan eli myynnin koulutukseen useampaankin kertaan. Asiakastapaaminenhan on aina myyntitilanne, vaikka pöydässä olisikin kahvia ja niitä herkullisia leivonnaisia.

Koulutuksissa käytiin läpi asiakkaan tilannetta aina useammasta näkökulmasta. Harjoiteltiin ja arvioitiin lopputuloksia. Pyrittiin löytämään juuri ne argumentit, joilla päästään haluttuun tulokseen juuri tämän ihmistyypin kanssa. Osalle oli tärkeintä hyvin muokatut excelit ja se, että alkupanoksella X, oletuksella Y, saadaan tulos Z euroa. Ceteris paribus – olisi kansantaloustieteen professorini lisännyt – muiden asioiden pysyessä ennallaan. Toiset taas hakivat juuri sopivaa kemiaa ja fiilistä valitun varainhoitajan kanssa. Numerot sai jättää näissä keskusteluissa vähemmälle huomiolle.

Päätöksenteko oli joskus kovin vaikeaa. Jos mikään muu ei auttanut, saatettiin kysyä suoraan asiakkaalta että ”haluatko enemmän rahaa vai vähemmän rahaa?”.

Tähän nyt yleensä vastaus oli että ”no, mieluummin enemmän”. Vaikeammaksi meni, jos asiakas silti mieluummin ”lainasi” rahaa pankille 0,15 % korolla miinus verot, kuin sijoitti vaikkapa saman pankin osakkeeseen vajaan 8 % osinkotuotolla. Tai pankin lainapaperiin 5 %:n tuotolla. Kaikille kun ei maistu minkäänlainen riskinotto.

Suomessa on saanut nauttia tällä kertaa erinomaisesta toukokuusta. En ihan heti muista, koska olisimme hälytelleet 30 asteen helteitä tähän aikaan vuodesta.

Jottei olisi liian hyvä ja kesäinen tunnelma, niin demarit venyttävät jo valmiiksi käsiään vaaleja odotellessa. Pitkillä käsillä ylettyy niin paljon paremmin niihin taskuihin, joihin on jäänyt edes jotakin. Nykyhallitushan on murskannut Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamme; luokkaerot kasvavat ja koko kansa on hätää kärsimässä. Vasemmistoliiton ei tarvitse venyttää käsiään, siellä kun vain kaiken varallisuuden täydellinen tasajako kelpaa ratkaisuksi. Tai mieluummin niin, että toverille jää hieman enemmän.

Antti Rinne hakee nyt kunnon ääninippua lupaamalla ”köyhille eläkeläisille” satasen eläkekorotusta – näitä köyhiä löytyy Rinteen mallissa noin 700 000. Demarit olivat muuten erittäin aktiivisesti romuttamassa yksityisen eläkesäästämisen järjestelmää. Sehän ei kerta kaikkiaan käy, että ihmiset ottaisivat itse vastuuta omista eläkkeistään ja vanhuuden turvasta. Saattaisi johtaa kansan vaurastumiseen ja sitä kautta äänikatoon.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus ”Sosiaaliturvan menot ja rahoitus 2016” löytyy vaivatta netistä. Vuonna 2016 hallituksen romuttaman hyvinvointivaltiomme sosiaaliturvan menot olivat 69,1 miljardia. Asukasta kohden maksettavaa kertyi 12 548 euroa. Vuonna 2000 näiden menojen reaaliarvo (eli mitattu 2016 rahassa) oli 42,3 miljardia. Menoja on siis ”tässä niukkuudessa” saatu kasvatettua 26,8 miljardilla eurolla. Sosiaaliturvan suurin yksittäinen rahoittaja on työnantajat 33,8 % osuudella.

Nyt kun vaalit lähestyvät, niin ei muuta kuin lisää menoja listaan. Ja jotta saadaan kurjuudelle kasvot, lyödään aina niin tyylikäs ja suorasanainen Susanna Koski televisioon ”kohtaamaan” pitkäaikaistyötön. Voidaan sitten taas jeesustella kuinka kova on porvarin arvomaailma. Erityisen papukaijamerkin tämän tyyppisestä uutisoinnista saa – jälleen kerran – Helsingin Sanomat. Osa tästä ”yhteiskuntakriittisestä” uutisoinnista tehdään nykyään myös Taloussanomien logon alla. Onneksi meilläkin on Pravda.

Jos joku luulee elävänsä täysjärkisten yhteiskunnassa, kannattaa lukea näiden uutisten kommentteja. Sitten voikin käydä ostamassa – maastamuuttoa varten – uuden ison matkalaukun. Itse suosittelen hintavaa, mutta laadukasta, Rimowaa.

Maamme on tosiaankin jakautunut.

Osa tekee kaikkensa hoitaakseen omat kulunsa ja hankintansa itse. Bloggaajistakin löytyy spartalaisella kurilla säästäviä kansalaisia. P. Ohatta (https://www.pohatta.com/) pyrkii 35 –vuotiaana eläkkeelle ja säästää noin 70 %:a tuloistaan, Rahalla vapaaksi –kirjoittaja (http://rahallavapaaksi.blogspot.fi/) seuraa tarkasti kulutustaan kuukausitasolla. VelatOn (http://www.velaton.com/) pyrkii maksamaan velkansa pois ja tekee sen eteen useampaa työtä. Blogeja löytyy mahdoton määrä, suosittelen lukaisemaan edes muutaman ajatuksia.

Sitten meillä on toinen porukka, jolle ”kuuluu kaikki edut”. Minulta ”puuttuu” sitä ja tätä, valtio / kunta / kela / työnantaja siis maksakoon. Eriarvoisuus, polarisoituminen, riistokapitalistit, systeemin toimimattomuus – ongelmia riittää. Lisää tukia, etuja ja ”mieluummin enemmän rahaa kuin vähemmän rahaa”. Vastikkeetta. Etuja pitäisi välillä saada useammastakin maasta, jos vain saisi asian oikein junailtua. Simo Salmisen rotestilaulua lainatakseni ”muijallekin tarttis saada töitä, ittestä ei niin väliäkään”.

Teen jonkin verran vapaaehtoistyötä talousvaikeuksien kanssa kamppailevien kanssa. Sielläkin näkyy kahtiajako: varsinkin ikääntyneemmät eivät hae edes sitä apua, johon ovat oikeutettuja. Nuoremmasta väestä löytyy paljon niitä, jotka ”osaavat systeemin”.  Jokainen euro saadaan ohjattua omaan taskuun. Siihen voi huoleti käyttää enemmän aikaa ja energiaa kuin esimerkiksi työpaikan hankkimiseen. Välillä se työssäkäynti johtaisikin joko huonompaan lopputulokseen tai korkeintaan samaan – isommalla vaivalla.

Uskallan myös väittää, että jos yhteiskunnan ”luukkujen” määrää karsittaisiin radikaalisti ja jos jokaiselle ongelmissa olevalle annettaisiin yksi henkilö hoitamaan kokonaisuutta, niin saataisiin iso määrä väkeä ohjattua paremman elämän tielle. Halutaanko tätä, onkin sitten toinen juttu. Suurimmalla osalla ihmisistä, joilla on vakavia talousvaikeuksia, on myös muita ongelmia. Se, että hoidetaan pelkkää rahanpuutetta, ei pitkälle kanna.

Pitkäaikaistyöttömät, jotka oikeasti ovat työkyvyttömiä, pitäisi siirtää pois työttömien kirjoista ja keskittyä niihin, joilla on edes jonkinlaista työkykyä. Hallituksen kommentti siitä, että työ on paras lääke, on sekin saatu käännettyä solvaukseksi. Uskallan silti olla asiasta samaa mieltä.

Pitkä tarina hyvinvointijärjestelmän haasteista. Pahoittelen. Tuppaa vain verenpaine nousemaan kun seuraa kovin yksipuolista uutisointia.

Salkku on osoittanut kevätkasvun merkkejä. Kvartaaliraportit ovat välillä tiputtaneet yksittäisiä osakkeita (malliesimerkkinä YIT) reilustikin, mutta kokonaisuutena arvo on noussut oikein mukavasti. Nordea on oikaissut kurssiaan, Nokia on ollut välillä hyvässä vauhdissa ja jopa Omega Healthcare on noussut pohjamudista.

Saa nähdä olisiko tänä vuonna ollut järkevintä toteuttaa myyntejä ennen kesälomia. Vanha sloganhan on ”sell in may and go away” tai niin kuin naapurissa todetaan ”sälj till nypotatis och köp till kräftorna”. Kaupankäynnissä on omat kulunsa joten taidan jäädä toteuttamaan ikitylsää ”osta ja pidä” –strategiaani.

Olen ostanut hieman lisää kiuasvalmistaja Harviaa ja Nordeaa. Nordean paino alkaa jo hiukan hirvittää, mutta edulliselta tuo edelleen vaikuttaa.

Hauskana kuriositeettina ajoittamisen tuskasta mainittakoon L Brands. Myin aikoinaan puolet hintaan 58 dollaria, ostin ne nyt takaisin hintaan 34 taalaa – seuraavana päivänä saatiin sitten tulosvaroitus, joka tiputti kurssia 8 %:a. Nyt on pikkuhiljaa kiritty ostotasolleni. Jos yritys pystyy pitämään osinkonsa, niin nakuttaa 7 %:n osinkotuottoa. Vastatuulta on piisannut. Kaikille vartalotyypeille mallistonsa suunnittelevat alusvaatetehtailijat ovat pärjänneet paremmin ja Victoria’s Angels –huippumallit aiheuttavat myös närää.

Jälleen kerran muistutan että en anna sijoitusneuvoja, se on luvan varaista toimintaa. Kerron vain mitä olen itse tehnyt.

Ostin lisää myös Orionia, vaikka lääketeollisuuteen panostaminen vaikuttaa välillä enemmän Pitkä Vedolta kuin sijoittamiselta. Kiristyvä kilpailu ja vanhenevat patentit ovat haaste. Toisaalta, jos joku lääkekehitysprojekteista osuu maaliin, niin nousuvaraa on runsaasti. Osingonmaksukykyä varmistettiin myymällä diagnostiikka hyvään hintaan.

Eli varsin vähän salkkuliikkeitä. Osinkoja on tippunut salkkuun edelleen, vaikka paras maksukuukausi onkin jäänyt taakse.

Näin upeana päivänä on aika siirtyä kesämökille nauttimaan auringon paisteesta. Jottei panos hyvinvointiyhteiskuntamme eteen jäisi kokonaan antamatta, käyn siellä remonttimiehen kanssa läpi kauden korjauskohteet.

Pidetään kansantalouden eurot liikkeessä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Talvipäivänseisaus

Ranskasta paluusta on nyt kulunut tasan neljä viikkoa. Auringon olen tainnut nähdä täällä kolme kertaa. Matkailun edistämiskeskukseen täytyy palkata innovatiivista väkeä että saamme turistit innostumaan pimeydestä, tihkusateesta ja vaakarännästä. Kaduilla on ollut välillä lunta, äärimmäisen liukasta jäätä ja välillä pelkkää sepeliä. Muutama tuttu oli jo ehtinyt kaatua niin lahjakkaasti jalkakäytävillä, että joulu menee nilkuttaessa. Aamuisin on hämärää, heti iltapäivällä pimeää eikä ikkunasta katsomalla oikein arvaa onko päivä vai yö.

Veikkaan että parantunut talous- ja työllisyystilanne näkyy matkatoimistojen kassoissa. Itsekin on tullut surfattua monella nettisivustolla miettimässä sopivaa reissua heti alkuvuoteen. Kesän Cannesin reissu on buukattu, muuten on suunnitelmat vielä auki.

Kumma kyllä, tulijoita on Suomeenkin. Vuonna 2015 ulkomaiset turistit viettivät täällä 30 miljoonaa yötä. Venäläisten turistien vähenemisen on paikannut kiinalaisten, brittien ja japanilaisten määrän kasvu. Finnairilla on mennyt vihdoinkin mukavasti; strategia toimii ja matkustajamäärät kasvavat. Yhä useammin koneet ovat täynnä. Liiketulos on parantunut jo 12 kvartaalia peräkkäin. Kymmenen miljoonan matkustajan määrä saavutettiin jo 2015 ja nyt on kasvatettu kapasiteettia ennestään. Voi onnitella niitä, jotka uskalsivat sijoittaa sinivalkoisiin siipiin! Itse olen katsellut silmät pyöreinä lievää kurssiheiluntaa kun 52 viikon pohjat olivat 3,98 euroa ja huiput 13,52 euroa.

Pörssiliikkeet eivät ole suosineet omia suoria osakkeita. Välillä on tuntunut että vuoroviikoin poljetaan positio kerrallaan suohon. Katsoin vuoden myynnit läpi ja esitin itselleni kysymyksen ”kannattiko myydä?”.

Voitot ja tappiot yhteensä reilut 110 000 euroa plussalla. Suorat omistukset on myyty niin, että samalla olen ottanut tappiota kotiin ja niiden saldo on nolla. Vakuutussäästämisen etu on se, ettei siellä tarvitse miettiä myyntien ja ostojen ajoitusta samalla lailla eli tuon myyntivoiton saa sijoittaa sellaisenaan uusiin kohteisiin.

Tässä listaa:

  • Kohde                         ajankohta       hinta               hinta nyt        kannattiko
  • Metso                          huhtikuu         30,81 e           28,43 e            kyllä
  • iShares HDV             toukokuu        83,00 usd      90,10 usd       ei
  • Sponda                       kesäkuu            5,20 e             lunastettu     kyllä
  • Raiffeisen Bank       elokuu              26,00 e           30,35 e            ei
  • Fortum                       syyskuu            17,11 e            16,53 e             kyllä
  • Fortum                       lokakuu            18,08 e           16,53 e             kyllä
  • Uponor                       lokakuu            14,76 e           16,67 e             ei
  • Tikkurila                    marraskuu      17,56 e           17,48 e             kyllä
  • Novo Nordisk           marraskuu      314,40 dkk    335,80 dkk    ei
  • iShares IXN               joulukuu         151,00 usd    154,43 usd      ei
  • H&M B                        joulukuu         199,20 sek     170,70 sek     kyllä
  • L Brands                     joulukuu         58,50 usd       60,95 usd       ei

Eli aika hyvin kuvastuu se, että holdaamalla pärjää yhtä hyvin tai paremmin. Kuusi myyntiä ”kannatti” ja kuusi ei. Ja silloinkin on vertailukohtana tämän päivän kurssi. Jotakin on tullut vanhoista myynneistä opittua, eli Fortumista myin vain kolmasosan, Tikkurilasta 20 %, H & M:stä kolmasosan ja L Brandsistä puolet. Kaksi viimeistä liittyivät juuri voittojen ja tappioden tasaamiseen. Novo Nordisk antoi hyvän tilin ja olisin voinut pitääkin sen salkussa mutta Tanskan osinkojen verotus ärsytti enkä jaksa niiden ylimääräisiä veroja anoa takaisin. Luulisi että tällaiset asiat olisi helppo hoitaa niin ettei anomisia tarvita. Jos haluttaisiin.

Yhdysvalloissa Omega Healthcare Investorsia on nuijittu urakalla. Yksi isompi vuokralainen on jonkinlaisessa selvitystilassa. Trumpin verouudistus saattaa rokottaa Medicare –ohjelmaa ja sitä kautta vähentää asiakkaiden maksukykyä. Toisaalta vanhusten määrä kasvaa ja nämä hoitokodit ovat kuitenkin taloudellisesti huomattavasti tehokkaampi hoitomuoto kuin sairaalat. Osinkotuotto on tällä kurssilla mykistävä 9,22 prosenttia. Kuviossa pyörii myös kymmeniä juristeja, jotka kerjäävät valtakirjoja sijoittajilta kanteeseen virheellisestä sijoittajaviestinnästä. Itsellä ei riitä asiantuntemus arvioida kanteen pätevyyttä mutta eiköhän siitäkin jonkinlainen soppa saada aikaiseksi. Ostin pikkuerän osakkeita lisää, vaikka näin korkea osinkotuotto on yleensä vaaran merkki.

Hennes & Mauritz on ollut murheena monella ruotsalaisella ja salkkuja on tyhjennetty. Kurssi on pudonnut 368 kruunun huipuista 170 kruunuun. Myynti ei kasva vaikka kauppojen määrää lisätään. Varastotasot olivat korkealla ja käsitys on että ”touch is lost”. Kevensin tosiaan hiukan mutta itse asiassa ajattelin ostaa lisää, kun likviidiä taas tulee. Pääomistaja (Stefan Persson perheineen) on kasvattanut jatkuvasti ja merkittävästi omistustaan. Nettikauppaan panostetaan jatkossa entistä enemmän ja nyt jännitetään miten tämä näkyy osingoissa. Tällä hetkellä osinkotuotto on 5,75 %:a. Ei ole tainnut olla tällä osinkotasolla koskaan.

Minulla oli aikaisemmin vaaran merkkinä sana ”matriisiorganisaatio” yritysten tiedotteissa. Tämä tarkoitti yleensä sitä että yritysjohto on hävittänyt täysin käsityksen siitä missä ollaan ja mihin pitäisi mennä. Kurssi putosi muutaman vuoden sisään merkittävästi. Ajattelin säilyttää sanan myyntisignaalien joukossa ja lisätä sinne uuden sanan: toiminnanohjausjärjestelmä.

Ensin Tikkurila kompasteli tämän kanssa ja nyt Oriola teki eräänlaisen ennätyksen siinä miten selkeä ja vakaa liiketoiminta saadaan täysin sekaisin ja pahimmassa tapauksessa asiakkaat lähtemään. Kun logistiikkayrityksen toimitukset, tiedonkulku ja koko pakka on sekaisin kaksi kuukautta, niin saadaan lopputuloksena toimitusjohtaja vaihtoon ja markkina-arvosta vuodessa 35 %:a pois. Tikkurila on toipunut kolauksesta mutta Oriolan suhteen odotetaan vielä parempia tuulia. Oriola on perustanut yhteistyöyrityksen Keskon kanssa, mikä saattaa antaa tulokseen uutta virtaa muutaman vuoden sisään – kunhan nykyiset päämiehet ja business saadaan hoidettua.

Suurimmista sijoituksista Citycon on nakuttanut tasaisesti ja odotusten mukaan. Nokia on kasvanut pikkuhiljaa merkittäväksi omistukseksi salkussa, saa nähdä milloin sen kurssiin saadaan puhtia. Odottaessa 4,7 %:n osinkotuotto antaa palkan omistajalle.

Tänä vuonna sijoittaminen iSharesin ETF:ien kautta on toiminut ylivoimaisesti paremmin kuin suorat ”osakepoiminnat”. Niissä kun ei yritetäkään arvata muutama menestyjää vaan otetaan koko kohdemarkkina salkkuun. Erityisesti Yhdysvaltojen markkinoilta ja Saksasta on osunut mukavan näköisiä tuottoja salkkuun. Ja kuten viime blogissa kirjoittelin, osinkostrategia on sinänsä toiminut mukavasti – kassavirta riittää varsin hyvin elämiseen.

Salkun vuodenvaihteen säädöissä jäi hiukan käteistä. En ole ymmärtänyt Bitcoin –huumasta mitään enkä viitsinyt ostaa Ässä-arpojakaan loppurahoilla joten tein viiden osakkeen pitkävedon. Yahoo Financen kautta löytyi yhdysvaltalaisten pienyhtiöiden lista, jossa oli analyytikkojen konsensusennusteet nousuvarasta. Otin listasta kylmästi viisi firmaa ja pistin jokaiseen pienen panoksen. Volatiliteetti on ollut mielenkiintoista, välillä mennään 10 prosenttia ylös, välillä alas. En tiedä firmoista paljoakaan, sen verran kävin luvut läpi että yritykset ovat ihan oikeasti olemassa ja niillä käydään ihan oikeaa kauppaa. Biotekniikkaa, lääketekniikkaa ja yksi dokumentointiin / esityksiin erikoistunut yritys.

Kokonaispanos on sellainen että maailma ei kaadu vaikka lopputulos olisi total loss eli – 100 %:a. Analyytikot näkevät kuitenkin noin 100 %:n nousuvaran. Eli kirjaimellisesti tupla tai kuitti. Firmat ovat Cytokinetics, Mimedx Group, Progenics, R.R. Donnelley ja The Medicines Company. Ensi jouluna voi sitten katsoa olisiko sittenkin kannattanut yrittää perinteisellä lotolla.

En nytkään suosittele kenellekään sijoituskohteita – sehän on meillä luvanvaraista toimintaa. Kerron vain mitä olen itse tehnyt. Alleviivaan vielä että erityisesti näiden viiden valinta on tehty täysin ulkopuolisten, minulle tuntemattomien analyytikkojen listan perusteella. Toisaalta, uskallan väittää että aika moni sijoittaa kryptovaluuttoihin juuri nyt aivan yhtä vähäisellä tiedolla…

Jouluruuat on nyt pääosin hankittu. Huomenna vielä loppurutistus ja tilausten haku Turun kauppatorilta ja kauppahallista. Ihmisiä on ollut liikkeellä niin paljon, että on kumma jos kauppaketjut valittavat huonoa myyntiä. Ajattelin hoitaa osan ostoksista tänään helpommin ja ”rauhalliseen aikaan” supermarketissa. Väärin. Välillä tuntui ettei esimerkiksi Citymarketiin edes mahdu enempää väkeä.

Tästä eteenpäin pitäisi päivän pidentyä. Ehkä näemme auringonkin taas joskus.

Rauhaisaa joulun odotusta kaikille.

 

 

 

 

Nappeja ja neppareita

Kesä on mennyt nopeasti vaikka kelien puolesta tuntuu välillä, ettei se ole oikein alkanutkaan. Viime blogissa mainitsin projektista lastenhuoneen muuttamiseksi vierashuoneeksi… Homma on edennyt mukavasti ja alkaa olla loppusuoralla. Samalla olen tutustunut taas käytetyn tavaran kauppaan.

Meillä oli ennestään jonkin verran kotimaisia Muuramen Nappi ja Neppari -kaappeja. Ovat toimineet erinomaisesti ja täytyy nostaa hattua valmistajalle, kun kaappi näyttää 20 vuoden käytön jälkeen aivan uudelta. Nepparikaapit sopivat hyvin vierashuoneeseen ja aloin miettiä josko olohuoneen kirjahyllyn korvaisi seinällisellä näitä neppareita. Kokonaistarve oli 30 kpl hyllymodulia. Katsoin Muuramen kotisivuilta hinnan tälle kokonaisuudella ja päädyin summaan 7 250 euroa.

Summa tuntui aika isolta ja kurkistin netistä olisiko näitä liikkeellä käytettyinä. Olihan niitä. Aloin sitten ostella toisille ylimääräiseksi jääneitä settejä ja nyt on kokonaisuus kasassa. Sen verran piti ostaa uuttakin että viimeiset kolme puuttuvaa ovea ja kaappeihin tulevaa lasihyllyä tilasin Muuramelta. He eivät myy suoraan vaan tavara toimitetaan jälleenmyyjälle, josta sen voi hakea. Muutaman kerran olen kysynyt neuvoa, värikoodia ja varaosia Muuramelta ja palvelu on ollut erinomaista.

Ostettujen modulien ja osien hinnaksi on tullut 649,90 e. Tähän tulee vielä 368 euroa uusista osista, 45 euroa maalaustyötä ja noin 200 euroa puusepäntyötä räätälöidylle jalustalle. Yhteensä siis 1 262,90. Säästöä alkuperäiseen hintaan koitui 5 987,10 euroa eli 82,58 %. Samalla seitsemän ihmistä pääsi eroon ylimääräisestä tavarasta ja kierrätystalous kukoistaa.

Bloggailin tästä tavaran kierrätyksestä aikaisemminkin. Suomen suurimpia kirpputoreja on Tori.fi, jossa on nytkin myynnissä 1 049 000 esinettä. Kauppa käy kun hinta on kohdallaan. Samaan aikaan Huuto.net antaa mahdollisuuden tarjota 1 503 000 eri kohteesta. Kirpputoreja ja käytetyn tavaran myyntipaikkoja on Suomi muutenkin pullollaan. Aika vaivattomasti onnistuu ostot ulkomailtakin, EBay suuressa maailmassa tai vaikkapa Bukowskis Market laatutavaralle Suomessa ja Ruotsissa – vain muutama mainitakseni.

Ennen vanhaan sanottiin että kauppa se on, joka kannattaa. Toinen sanonta väitti että vaurastumisen takana on aina kauppa ja merenkulku. Vaurastumisesta en mene takuuseen mutta kaupan rakennemuutos on ainakin selvä.

Stockmann antoi eilen ensimmäisen vuosipuoliskon luvut ja pörssi on nyt niistänyt taas 10 %:a hinnasta pois. Stockmannin kurssihuippu oli aikoinaan 37,75 e. Nyt käydään kauppaa 6,50 e kurssilla eli reilut 82 %:a on tultu alas. Verkkokauppa.com:in liikevaihto näyttää ylittävän Stockmannin tavarataloliiketoiminnan.

Yhdysvalloissa Amazonin markkina-arvo (370 miljardia dollaria) on korkeampi kuin kymmenen kauppajätin yhteensä (Macy’s, Kohl’s, Sears, JCPenney, Nordstrom, BestBuy, Barnes & Nobles, Dillard’s, Gap ja Target). Lindexin myynti oli laskenut, Hennes & Mauritz ei kasva toivotusti, Starbucksin myynniltä odotettiin enemmän, Tesco on ollut pitkään ongelmissa – otsikot kertovat samaa tarinaa. Kaupunkien katukuvassa myymälöiden ikkunoissa on jatkuvasti ALE- merkinnät tai sulkemisilmoitukset.

Itsellä on salkussa vielä pieni siivu Stockmannia. Stockmann maksoi aikoinaan hyvää osinkoa ja varsinkin idässä kerrottiin olevan mittaamattomat kasvumahdollisuudet, joita suomalaisella ylivertaisella osaamisella päästäisiin hyödyntämään. Salkussa on myös Tescoa, joka myös maksoi asiallista ja kasvavaa osinkoa. Kummankin suhteen olisi pitänyt painaa myyntinappia heti kun osinkoa leikattiin.

Minusta kauppaketjujen vaikeudet kertovat ensinnäkin verkkokaupan vyörystä. En tiedä kuin hyvää tulosta verkkokauppa kokonaisuutena tekee, mutta on sillä ainakin saatu muutettua ostokäyttäytymistä ja leikattua perinteiseltä kaupalta sekä volyymiä että marginaaleja. Eräät menestyjät (Aldi, Lidl) ovat valinneet halvan hinnan -strategian. Kuluttaja nöyrtyy uuteen ”vaatimattomaan” kauppaketjuun kun hänet sinne hinnalla ohjataan. Hetken päästä huomaa että tämähän on hyvä kauppa vaikka onkin vähän ahdas ja välillä nuhruinen. Suomessa vaikeudet kertovat myös pitkään jatkuneesta ostovoiman kovin vaatimattomasta kehityksestä. Viimeisten 7 vuoden aikana ostovoima on kasvanut yhteensä vain 6,6 %:a (2008 – 2015). Viimeiseksi vielä kierrätystalous, muuttuneet kulutustottumukset ja kestävän kehityksen arvot ja niiden mukaiset valinnat ottavat osansa.

Mihin raha sitten ohjautuu? Asuminen on edelleen ykkönen, 18,2 %:a tuloista menee asumiseen. Elintarvikkeisiin menee 14,3 %:a (vuonna 1967 näiden osuus oli vielä 28,8 %:a). Kulttuuriin ja vapaa-aikaan 12,4 % (vuonna 1967 näiden osuus oli 6,2 %). Alkoholiin ja tupakkaan menee pienempi osuus kuin ennen eli 5,3 %:a tuloista. Liikenteeseen 14 %:a. Hotelleiden ja ravintoloiden osuus on kasvanut 7,2 %:iin. Asumiskulut on sinänsä mielenkiintoinen että elämme historiallisen alhaisen korkotason aikaa. Asuntolainojen korot pyörivät nyt prosentissa ja jopa alle – vielä vuonna 1992 maksettiin asuntolainasta keskimäärin 13,72 %. Vuodesta 1997 lainakanta on nelinkertaistunut, asuntolainoja on nyt 93 miljardin edestä. Jos ja kun korot joskus liikahtavat ylöspäin, leikkaa se edelleen muuhun kulutukseen käytettäviä tuloja.

Viimeinen reilu kuukausi on ollut kursseille huonoa aikaa. Dollari on heikentynyt ja kun joskus odottelin sen pariteettia euron kanssa, niin nyt näyttää siltä että punta ehtii ensin eurokurssiin 1. Taas on markkinat täynnä viisaita miehiä joiden mukaan dollari joko a) heikkenee tasolle 1,3, b) pysyy nykytasolla, jollei sitten c) vahvistu lähelle tasoa 1,0. Siitä voi sitten valita sopivan veikkauksen.

Kursseissa tullaan analyytikkojen mukaan näkemään joko a) veret seisauttava romahdus, b) vaakaliike ilman volatiliteettia tai c) kurssinousun jatkuminen vielä pitkään. Siitäpä sitten valitsee.

Yhdysvalloissa Trump joko saa potkut (nyt ehdotettiin että nimitettäisiin Yhdysvaltojen kuninkaaksi, jolle jäisi vain symbolinen valta) tai sitten ei. Haastatteluissa osa amerikkalaisista olisi pitänyt Game of Thrones -sarjan Cercei Lannisteria selvästi Trumpia parempana valintana presidentiksi. Eli sinänsä oltaisiin valmiita uusiin tuuliin. Pohjois-Korean kanssa aloitetaan ydinsota tai sitten ei.

Käytetyn tavaran kierrätyksen lisäksi olen ehtinyt tehdä hieman ostoja salkussa. Olen ostanut edelleen Omega Healthcare Investors -osaketta. Tällä kiinteistöyhtiöllä on 986 hoitokotia Yhdysvalloissa ja Englannissa, osinkoa on nostettu viimeiset 20 kvartaalia ja osinkotuotto nykykurssilla noin 8 %.

Teliaa olen lisännyt, samoin Nordeaa. Tikkurilaa olin katsellut pitkään. Sitä on siivu salkussa ja kun nyt lasketeltiin noin 15 % tulosjulkistuksen jälkeen, otin sitä hieman lisää. Analyytikot povaavat kylläkin vaikeita aikoja Tikkurilalle. Täytyy myöntää että olin itsekin yllättynyt heikoista kvartaaliluvuista, tuntuivat tulevan ns. puskista.

Tyylillä ”enkö koskaan opi” olen lisännyt Hennes & Mauritzia salkussa. Ajattelin seurata pääomistajaa, jolla pitäisi olla paras tieto yrityksen tilanteesta. Stefan Persson on ostanut (lähde: Bloomberg 24.5.2017) 4,69 miljardilla kruunulla lisää osakkeita eli 20,6 miljoonaa osaketta. Omistus nousi tällöin 39,7 prosenttiin. H&M Investor Relations sivujen mukaan hän on jatkanut ostoja kesälläkin ja omistus on noussut 39,9 prosenttiin.

Kerroin joskus aikaisemmin ottaneeni pienen siivun L Brandsia salkkuun. Firma on parhaiten tunnettu Victoria’s Secret –ketjusta. Kurssi on valunut kuin lehmän häntä ja alkuperäinen osto 60 taalalla (kurssihuiput 100 taalaa) ei ollutkaan enää niin edullinen. Otin sitten saman määrän lisää 43 taalalla. Taitavasti keskihintaa pudottaen. Eilen tulivat ensimmäisen vuosipuoliskon luvut ja kurssi oli tippunut jälkipörssissä 37 taalaan. Että sillä lailla. No, osinko on edelleen ihan asiallinen ja kun Instagrammissa vilahtaa Jas Tookes, Romee Strijd, Jo Skriver tai Sara Sampaio, niin tiedän edelleen että tekevät salkkuni hyväksi töitä. Enpä kai muuten näitä kuvia huomaisikaan…

Lomansa viettäneille mukavaa syksyn alkua. Koetetaan pitää Suomen orastava talouskasvu oikealla tiellä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kylmiä öitä ja Mistral-tuulta

Taas on viikko takana ranskan opiskelua Aix-en-Provencessa. Tämän kielen opiskelu palauttaa taatusti maan pinnalle, jos on ollut siinä uskossa että homma on niin sanotusti hanskassa. Ei muuta kuin eteenpäin: toujours avancer!

Muutama asia on osunut täällä silmään.

Turvallisuutta on parannettu ja kävelykatuja on osittain blokattu läpikulkuliikenteeltä. Monennäköistä betoniporsasta ja metallikaidetta on ympätty katukuvaan. Poliisi on jonkin verran enemmän näkyvillä mutta ei silmiinpistävästi. Ihmiset ovat ottaneet fatalistisen asenteen, aivan niin kuin muullakin. Terrorismi on nykypäivää eikä mikään yhteiskunta pysty siltä kokonaan suojautumaan. Valitettavasti.

Kylmä sää on aiheuttanut enemmän murheita. Pakkanen ja äärimmäisen kovat tuulet pudottivat useamman satatuhatta taloutta sähköverkosta Pohjois- Ranskassa. Tällä hetkellä varoitetaan lumesta ja jäisistä teistä Korsikassa. Isompia katastrofeja ei ole koettu. Samaan aikaan täällä käydään keskustelua tulevaisuuden energiaratkaisuista ja ilmastosopimuksen soveltamisesta. Tällä hetkellä suurin osa energiasta on ydinenergiaa, noin 75 %:a. Moni ydinvoimaa tuottavista laitoksista on huollon alla ja sähkönhinta on noussut. Isommissa kaupungeissa kärsitään huonosta ilmasta ja presidentin vaalikampanjassa on väläytelty dieselautojen totaalikieltoa. Täällä etelässä kelit ovat suomalaisittain mallikelpoiset vaikka paikallisille onkin ”scandale” kun joutuvat aamuisin rapsuttamaan autojen ikkunoita puhtaiksi.

Presidentinvaalit ovat tosiaan työn alla ja vasemmisto valitsee nyt ehdokastaan. Kandidaatit ovat ottaneet kantaa mielenkiintoisiin asioihin: pakolaispolitiikkaan, suhteesta Euroopan Unioniin, Yhdysvaltoihin ja erityisesti Trumpiin. Koulutukseen kaivataan panoksia ja nuorisotyöttömyyteen lääkkeitä. Työreformista ja sosiaaliturvasta keskustellaan paljon ja nuoria äänestäjiä houkutellaan väläyttämällä kannabiksen laillistamista. Kaiken kaikkiaan kovin erilainen show kuin Suomessa. Juuri oli haastattelussa Marine le Penin väki, kampanjarahoitus on vielä työn alla.

Hintataso on edelleen tietyissä tuotteissa hyvin edullinen. Elokuvissa voi käydä niin paljon kuin haluaa (noin 600 filmiä vuodessa) hintaan 23,50 e kuussa. Kävin teatterissa hintaan 11 e, sisälsi kahvit. Koko päivän ekskursio bussilla ja oppaalla lähiseuduille kustansi 25 euroa. Lounaat ovat hivenen Suomen lounastarjouksia kalliimpia. Espresso, uunituore croissant ja puristettu tuoremehu irtoaa hintaan 3,90 e. Jostain syystä tuli Helsinki-Vantaan hintataso mieleen… Ravintolat ideoivat uusia konsepteja: kurssikaveri kävi ”Atelier Cuisinier” -lounaalla eli tekivät ruuat yhdessä ravintolan kokin kanssa hintaan 17 e. Lasi viiniä maksaa alle 2 euroa kaupungin paraatipaikoilla.

Itse olen seurannut Trumpin kommenteja ja suhdetta rakkaaseen itänaapuriimme ja aika huolestuttavalta näyttää. Voisi sanoa että Eurooppa on turvallisuuspolitiikassa omillaan samaan aikaan kun pakolaiskysymykset ovat ratkaisematta. Talouskasvu on vasta heiveröisellä alulla. Kauppasota saattaa alkaa pienistä liikkeistä, joissa nokitetaan kukin vuorollaan. Samanaikaisesti rangaistaan milloin milläkin sakoilla: miljardi siitä ja kymmenen miljardia tästä.

Mikä on Euroopan vastareaktio, jos itänaapuri päättää laajentaa reviiriään kattamaan vaikka Baltian maat? Tai Suomen? Talouspakotteet? Syvä paheksunta? En nyt ainakaan ensimmäisenä lähtisi tekemään kiinteistösijoituksia Baltiaan.

Vuoden lopun salkkuraportit on saatu ja vuosi meni varsin mallikkaasti, vaikka välillä tuntui että tästä ei tule mitään.

Sijoitusvarallisuuden arvonnousu oli reilut 20 %:a. Ja kun olen elänyt sijoitusvarallisuuden tuotoilla, tuohon pitäisi oikeastaan lisätä vielä elinkustannukset. Eli täytyy olla erittäin tyytyväinen lopputulokseen.

Suurimmat positiot kotimaassa nyt:

Citycon. Erinomaisen osinkotuoton kiinteistöyhtiö. Defensiivisyyttä salkkuun.

Raisio Oy, kymmenen pinnaa miinuksella. Toivottavasti Rihkon Matille löytyy hyvä seuraaja joka ymmärtää että osakeyhtiössä ajetaan omistajien asiaa. Uskon nousevan osinkovirran jatkuvan ainakin muutaman vuoden.

Nokia, neljä prosenttia miinuksella. Osinkotuotto kunnossa. Markkinoiden elpymistä odotellaan. Mobiilidatan käyttö kasvaa edelleen eikä loppua näy.

Lassila & Tikanoja. Mukavan defensiivinen paperi, joka on ollut salkussa todella pitkään.

Aktia. Kotimainen pankki. Osinkotuotto kunnossa ja vakaa omistajaohjaus. Suorasta osakesalkusta löytyy samanmoinen siivu Nordeaa.

Omistukset yhtiöissä YIT, Fortum ja Kemira ovat samaa luokkaa. YIT on noussut mukavasti pohjamudista. Kemiralla on ainekset parempaan ja Fortuminkin kassa saadaan toivottavasti tuottavaan työhön. Tuulivoiman tukikysymykset pitäisi saada ratkaistua: tällä hetkellä Fortum ottaa suoraan takkiin valtion antamasta tuulivoiman hintatuesta. Jälkiviisaana voi todeta että sähköverkkojen antama tuotto tuntuisi nyt aivan riittävältä.

Atria on noussut hyvin. Samaa suuruusluokkaa ovat sijoitukset Aspoon, Metsoon ja Spondaan. Välillä mietityttää muutokset ihmisten ruokavaliossa. Reagoivatko lihataloina tunnetut talot tähän muutokseen riittävästi?

Pienemmät sijoitukset löytyvät vielä Tikkurilasta ja käännettä – ehkä turhaan – odottavista Stockmannista ja Rapalasta. Efore-positiota kevensin lopullisesti turhautuneena, mutta on sitäkin vielä siivu jäljellä. On ollut hämmentävää katsoa yhtiön tarpomista syvässä hangessa ja kompastumista milloin asiakkaiden muutoksiin, milloin omiin rekrytointeihin.

Kokonaisuudessa kotimaassa reilut puolet sijoituksista. Ulkomaan paino otettu iSharesin ETF:illä ja muutamalla suoralla osakeomistuksella (Omega Healthcare, L Brands, Coca Cola, H&M, Investor, Cloetta, Unilever, Tesco ja Raifeisen suurimpina). Tänä vuonna ulkomaisten sijoitusten tili tuli dollarin vahvistumisena kun taas punnan syöksy söi tuottoja.

Salkkua tuli veivattua tavanomaista enemmän.

Riemuntunteen sain siitä että onnistuin purkamaan omistuksen Questerre Energyssä voitolla. Vuosi sitten positio oli vielä vaatimattomat 69 000 euroa miinuksella. Hyvä esimerkki sijoituksista, jotka muistuttavat enemmän rulettia kuin sijoittamista. Useampi muukin kauppa tuli tehtyä hyvällä voitolla: Kesko, UPM, PKC (ollut salkussa todella pitkään), Fortumia tuli sekä myytyä että ostettua (halvemmalla takaisin). Metson kevennys tapahtui hyvällä voitolla. Vincitillä tuli erinomainen prosentuaalinen tili, mutta minimaalinen euromäärä. Neste kävi salkussa ja hyvällä voitolla pois.

Tappiolla myin Eforea ja Outoteciä.

Katsoin kiusallani vanhaa Exceliä omistuksista vuonna 2010. Taas tuli todistettua että vaikka osa myynneistä on mennyt nappiin, niin osa olisi saanut jäädä tekemättä – niin hyvältä kun päätös silloin näyttikin. Jos en olisi myynyt, minulla olisi nyt UPM:ää 240 000 eurolla ja Huhtamäkeä 372 000 eurolla. Handelsbankenin ja SCA:n omistukset näyttäisivät myös kuusinumeroisilta. Täytyy pistää muistilappuna k.o. salkun raportti seinälle. Myynnin jälkeen tuppaa olemaan vaikeaa muuttaa mieltään ja ostaa kalliimmalla takaisin, vaikkei se sen kummempi kauppa ole kuin muutkaan.

Osinkoja sain vuoden aikana suunnitelmien mukaan, hitusen alle 80 000 e. Siinä mielessä Parempi Suunnitelma on toiminut niin kuin pitääkin. Tälle vuodelle odotan maltillisesti kasvavaa osinkovirtaa. Osa ETF:istä on vaihdettu kasvuosuuksiin tai ”accumulating” tyyppisiin ETF:iin. Ei joudu maksamaan veroja useampaan kertaan niin kuin vakuutussäästäjille saattaa ulkolaisten omistusten suhteen käydä.

Geopolitiikkaa, mahdollista kauppasotaa ja valuuttakursseja joutuu varmasti tänä vuonna miettimään ja säätämään salkun allokaatiota sen mukaan. Muuten kannattanee välttää liikaa hötkyilyä.

Täällä sanotaan että pohjoinen Mistral-tuuli ”chasse les nouages” eli ajaa pilvet pois. Toivottavasti Euroopassa puhaltavat talouden ja maailman politiikan tuulet tuovat lopulta kuitenkin auringon esiin.

Osinkokevättä odotellessa.

Neljäkymmentä vai 5 509 203?

Teimme perjantaina matkan Ahvenanmaan saaristoon saattamaan sukulaista ja ystävää viimeiselle matkalle. Lumeton talvi takasi sen että ajomatkan sai tehdä mennen tullen pimeässä. Pimeydestä ja murheista huolimatta tunnelma oli lämmin ja valoisa. Se sai minut miettimään ihmisen osaa yhteisössä. Vastuuta, oikeuksia ja selviytymistä kaikenlaisissa olosuhteissa.

 ”Jokainen meistä Seglingen melkein neljästäkymmenestä asukkaasta toivottaa juuri Sinut tervetulleeksi.”

Pienessä yhteisössä kaikki tuntevat toisensa ja on itsestään selvää että apua annetaan ja saadaan. Saaren osuuskauppa – Suomen pienin – selviytyy vain mikäli kaikki ostokset keskitetään sinne ja sittenkin tarvitaan talkootyötä aika ajoin. Kauppiaskaan ei varmasti komeile verotilastoissa. Useamman työn tekeminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Kalastetaan, toimitaan lossikuskina, vuokrataan lomamökkejä, viljellään, tehdään metsätöitä ja ollaan työsuhteessa silloin kun sellaisia on. Jos joku kuvittelee selviävänsä vapaamatkustajana, niin viimeistään talvi karistaa illuusiot. Toisaalta yhdenkin yrittäjän onnistuminen näkyy koko kylän menestyksessä.

Meitä on nyt Suomessa reilut 5,5 miljoonaa. Itsestä tuntuu siltä että olemme ajat sitten kadottaneet perspektiivin siitä missä olemme, minne menemme ja mihin meidän pitäisi mennä. Valtiolla on nyt velkaa 99 miljardia eli yli 50 %:a bruttokansantuotteesta tai 45 000 euroa jokaista työssäkäyvää kohti. Vuonna 1995 käytiin 61 %:ssa BKT:sta. Joku saattaa muistaa nuo 90-luvun lamavuodet ja niitä tuskin kukaan kaipaa. Aika moni on sitä mieltä että näin ei voi jatkua ja velka täytyy joskus maksaa poiskin. Korkomenotkin saattavat yllättää kun korkotaso joskus normalisoituu. Velan kasvu muuten alkoi vuonna 2009, tasolta 54,3 miljardia joka oli 28,1 %:a BKT:sta.

Jos meitä olisi tuo melkein neljäkymmentä, olisi helppo todeta kyläneuvostossa että tämä ei toimi ja jotakin täytyy tehdä.

Toimenpiteiden vaikutukset näkyisivät heti ja tiedettäisiin kuka kiristää vyötä ja minkä verran. Sekin nähtäisiin toimiiko vai eikö toimi. Ja jos ei toimi, niin miten mennään eteenpäin. Nyt ei saada oikein päätöstä mistään ja jos saadaan niin hirveän älämölön jälkeen vesitetään päätös tai käydään viivytystaistelua barrikadeilla. Tai sitten tehdään Kimmo Kiljuset ja ajetaan eläkeindeksin rukkaamista niin että nuoremmilta viedään varmasti viimeinenkin eläketurva. Sellainen projekti saattaa tuoda aika nipun henkilökohtaisia ääniä.

Jos Suomen väkiluku suhteutetaan koko maailman väkilukuun ja jos taas Suomi edustaa koko maailmaa, niin meitä on tässä kylässä 4 321 asukasta. Työssä meillä on 1 885 ihmistä. Näistä valtion leivissä on 105 henkilöä, kunnan tehtävissä 340. Kirkon palveluksessa meitä on 17. Se tarkoittaa sitä, että jokainen menestyvä yrittäjä – saarella meitä on 240 – on tärkeä, jokainen työpaikka näkyy koko kylän hyvinvoinnissa. Keskittämällä ostokset omaan kyläkauppaan varmistetaan elintarvikkeiden ja palveluiden saanti ympäri vuoden. Jokainen tällä saarella voi vaikuttaa omalla osaamisellaan, ahkeruudellaan ja työllään saaren menestykseen. Kun vielä saataisiin kalajalosteiden ja saaren sahan puujalosteiden vienti nousuun, niin saatamme päästä vähän helpommalla.

Onnea ja menestystä kyläneuvos Sipilälle sekä voimia koko ”kyläneuvostolle” saaremme asioiden ajamiseksi parempaan jamaan.

Saarelta salkkuun.

Joulukuu on ollut vauhdikas. Trumpin vaalivoitto olikin markkinoille hyvä uutinen. Yhdysvaltojen elvytyksen uskotaan jatkuvan fiskaalisena, infrastruktuuria rakennetaan, tietyistä sääntelyistä luovutaan. EKP jatkaa rahan pumppaamista talouteen. Italian Renzin tappio kansanäänestyksessä ei jaksanut aiheuttaa paniikkia. Santa Claus -ralli on ollut päällä ja öljyn hintakin on noussut sopivasti. Taalan vahvistuminen hyödyttää sinne sijoittaneita ja Euroopan vientiyrityksiä. Saa nähdä mikä on taas se seuraava aavikkopalo, joka uhkaa.

Atria on noussut mukavasti. Myin 1/5 osan pois ja otin tilalle lisää Raisiota. Kasvipohjaisten elintarvikkeiden pitäisi parantaa edelleen kilpailukykyään ja Rihkon Matti on tehnyt firmassa hyvää työtä. Nyt, kun Brexit on nakertanut puntaa ja punta Raisiota, sain tehtyä ostoksen tasoon jonka pitäisi antaa kasvava, yli 5 %:n osinkotuotto.

Volvot myin pois kohtuullisella voitolla ja tilalle Spondaa, josta irtosi jo välillä osinkokin sekä edellisestä myyntihetkestä noin 15 % halvempaa Fortumia.

Norjalainen Questerre Energy on nyt nykäissyt 335 % ylös vuodenvaihteesta. Myin puolet pois ja jään odottamaan miten Kanadan Quebecin energiapolitiikka näkyy yrityksen kurssissa. Tämä sijoitus muistuttaa kyllä enemmän rulettia kuin perinteistä sijoitustoimintaa.

Eforen myynnistä saadut tappiot antoivat mahdollisuuden ottaa voitot kotiin PKC Groupista. Saadut rahat sijoitin Omega Healthcare Investorsiin.

Osinkoja saatu Sponda, Omega Healthcare, L Brands ja kuponkikorko UPM 2027 taalamääräisestä lainasta.

Joulua odotellessa on aika rauhoittua ja miettiä saisiko harkituilla jouluostoksilla kassavirtaa ja töitä kylämme yrityksille. Pelastusarmeijan joulupataankin tai kirkon keräyksiin voi antaa ylimääräisistä. Sillä saattaa kirkastaa monen joulun.

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Lupasi tuttu yksityispankkiiri aikoinaan, kun harkitsin pörssisijoituksia. Niitä on nähty tänäkin vuonna.

Viime viikkoina on testattu tulevaisuuden ennustamisen vaikeutta. Clintonin valinnan piti olla kirkossa kuulutettu ja vielä vaaliyönä olisit voinut lyödä rahasi kiinni Trumpin voittoon ja saada 500 %:n voiton. Olisi kannattanut.

Nyt on sitten koko maailma noussut barrikadeille ja toteaa että ”not our president”. Maapallo tuhoutuu kun Yhdysvallat irtautuvat Pariisin sopimuksesta. Natosta ei ole mihinkään jos Yhdysvallat ei tule automaattisesti apuun heti kun jossakin rasahtaa. Maailmankauppa tyssää kokonaan ja protektionismi nousee pintaan. Ihmisoikeuksia loukataan törkeästi kun laittomasti maassa olevat rikolliset poistetaan. Rasismia ei peitellä, vaan maahanmuuttajien taustat tutkitaan tarkemmin muslimeilta kuin muilta. Putin rakentaa uljaan Suur-Venäjän muiden katsellessa vierestä.

Aika lailla on yhdellä ihmisellä valtaa, jos näin käy.

Itse yritin miettiä, mistä vaalitulos kertoo. Ainakin siitä, että markkinoinnilla voidaan saada ihmeitä aikaan. Kun kärjistät viestisi, herätät tunteita. Kun lupaat yhdelle yhtä ja toiselle toista, saattaa olla että olet kummankin valinta. Euroopassakin löytyy paljon väkeä joka ei allekirjoita nykyisiä ”itsestäänselvyyksiä”. Pitävät kuitenkin suunsa kiinni, ettei natsikortti heilahda. Sosiaalisen median maailma ei edusta todellista maailmaa. Nyt on sitten ollut tilaisuus todeta äänestämällä median vihokkia että ”no more of this x/y/z”. Loppuun saa jokainen täyttää jonkun vihaamansa ilmiön.

Tuo ”not my president” on hauska protestin muoto. Suomestakin löytyisi iso nippu kansanedustajia, joista voisin itse todeta että ”ei minun edustajani”. Vasemmistossa ja vihreissä lista olisi jo todella pitkä. Demokratiaan vain – ikävä kyllä – kuuluu se, että kaikille on vain yksi ääni. Hesarilla toki vähän useampi.

Pörssissä piti tulla ”verenpunainen lasku” vaalituloksesta. Toisin kävi. Ja kun kurssit kääntyivät, tuli monelle shorttaajalle kiire sulkea positio. Nämä liikkeet ovat omiaan voimistamaan kurssiliikkeitä ja lopulta alkoivat analyytikkojen selityksetkin ehtyä. Perjantaina Dow Jones päätti kaikkien aikojen korkeimpaan kurssiin. Nyt on sitten viikonloppu tutkittu kristallipalloja ja saatu aikaan jonkinlainen näkemys siitä mitkä sektorit hyötyvät nykytilanteesta ja – ehkä – mitkä yritykset.

Summa summarum, tulevaisuudesta voimme ennustaa, että se on mitä suurimmalla todennäköisyydellä vielä edessämme.

Itse olen taas täyttänyt ahkerasti ”Terapia Exceliä”. Siinä on listaus kaikista omistuksistani ja niiden ennustettu osinkotuotto ensi vuonna. Rauhoittaa kummasti kun asennoituu niin, että osakkeen tärkein ominaisuus on sen omistajalleen tarjoama osinko.

Kolmannen neljänneksen tulokset on saatu sisään ja aika turbulentia on ollut. Liikevaihdot eivät oikein kasva, tulosodotuksiin ei aina päästä. Kurssiliikkeet ovat olleet rajuja kun päivässä on nakerrettu kymmenen prosenttia hinnasta pois.

Omassa salkussa olen tehnyt harvinaisen paljon liikkeitä. Pitäisi varmaan rauhoittua vähäksi aikaa.

Ostopuolella olen ostanut paljon Cityconia. Osinkotuotto on mykistävä 7,3 %:a. Korot nousevat jossakin vaiheessa mutta tuskin kovin nopeasti. Viimeisin rahoituskierros antoi Cityconille 10 vuoden rahoitusta kiinteällä 1,25 %:n korolla. Sisäpiiri on ostanut huomattavan määrän lisää osakkeita.

Nokiaa olen ostanut hieman lisää. Kurssipudotus on ollut 40 %:a vuoden alusta. En tiedä putoaako vielä ja minkä verran, mutta salkkuun niitä on kuitenkin otettu.

Kemiraa pikkusiivu lisää tulosjulkistuksen jälkeen.

Myyntipuolella reilu puolet Fortumista pois hintaan 15,45. Yksi ystäväni sanoi aikoinaan että Fortum kuuluu jokaiseen salkkuun. Näin varmaan onkin, mutta nyt täytyy katsoa vähän aikaa mistä tulos oikein tehdään ja minkälaista osinkoa voi pidemmällä juoksulla odottaa. Voi tulla vielä sähköverkkoja ikävä.

Metsoa kolmannes pois kurssiin 26,59. Outotec pois kokonaan hintaan 4,56.

Lokakuussa myin US Aerospace & Defence ETF:n pois. Ei olisi kannattanut. Trumpin valinta on antanut piristysruiskeen puolustusteollisuudelle eikä loppua näy. Voitolla tehty kauppa mutta aika hyvän tilin olisi tehnyt odottamalla.

Eforea myin – mateluun kyllästyneenä – noin puolet pois. Ikuinen lupaus ei ole vakuuttanut pitkään aikaan. Suurimmat asiakkaat ovat vaikeuksissa. Toimitusjohtajaa on nyt vaihdettu useampaan kertaan, toivottavasti tällä kertaa onnistuu. Kuuluu sarjaan sijoituksista jossa pitäisi saada 1000 %:n kurssinousu jotta saisi pitkälle omistukselle asiallisen vuotuisen tuoton.

Salkun surkimuksista energiayhtiö Questerre on piristinyt. Kurssi on noussut vuoden alusta 156 %:a. Nyt kun vielä tuplaisi niin tässähän alkaisi olla omillaan… Sinänsä Trumpin lausunnot saattavat tukea koko Yhdysvaltojen energiasektoria. Yhtiön mittava hanke Kanadassa (kaasuesiintymän hyödyntäminen) etenee poliittisessa päätöksenteossa.

Nordeaa olen lisännyt merkittävästi ja se onkin kehittynyt hyvin. Osinkoakin on odotettavissa reilusti.

Vincitillä tuli pikainen pikkutili. Olisin pitänyt mielelläni salkussa jos annissa olisi saanut isomman nipun. Nyt siivosin pikkuposition pois kun kaupankäynti osakkeella alkoi. Mielenkiintoinen yhtiö.

Jenkkiosakkeista olen ostanut taas Omega Healthcare Investorsia. Viime viikot kurssi on kyllä valunut vauhdilla alas. Osinkotuotto nyt yli 8 %:a. Salkkuun on ostettu myös pikkusiivu Victoria’s Secret in omistavaa L Brandsia. Kurssi on pudonnut vuoden vaihteen vajaasta satasesta noin 70 taalaan. Jos ei muuta, niin voin ainakin ajatella että Elsa Hosk, Romee Strijd ja Stella Maxwell tekevät nyt salkkuni hyväksi töitä.

Helsingin pörssi on nyt vuoden alusta 2,68 % miinuksella, Dax 0,23 % plussalla ja Dow Jones 3 400 pistettä ylös vuoden pohjista. Paistaisiko aurinko joskus risukasaankin? Olisiko Euroopassakin nousun edellytyksiä?

Sitä odotellessa jatkan osinkojen päivitystä Exceliin.