Avainsana: Covid

Mielenosoitusten keskellä

Ranskassa on vuodessa reilut 2 000 virallista mielenosoitusta. Luku on ollut laskussa viime aikoina, sillä yhä kasvava osa mielenosoituksista on epävirallisia. Liikenteen milloin missäkin totaalisesti pysäyttävä keltaliivit, Les Gillets Jaunes, on ehkä tunnetuin radikaaliryhmittymä. Viime kuukausina on osoitettu mieltä asunnottomuutta, köyhyyttä, nälkää ja koronaa vastaan. Huokeaa asumista pitäisi löytyä kaikille ja sosiaalista asuntotuotantoa niin, ettei asuinalueet ole pelkästään duunareille tai pelkästään Pariisin ökyporvareiden kakkosasunnoiksi. Koronarokotukset ovat Bill Gatesin juoni tai maailman suurin ihmiskoe. Aiheita riittää.

Täällä Cannesissa on koittanut ennen kuulumattoman järkyttävä rajoitus, jota vastaan on nyt taisteltava.

Kaupunki on kieltänyt kaikilta yli 24 metrisiltä aluksilta ankkuroinnin rannan tai läheisten saarten vesille. Perustelu on meriliikenteen turvallisuus – huvialukset voisivat tukkia kulkuväylät. Sinänsä erikoinen perustelu, sillä aikaisempina vuosina edes risteilyalusten ankkurointi ei ole tukkinut näitä väyliä. Oma veikkaus onkin, että kyseessä on piilotettu koronarajoitus.

Rajoitus vaikeuttaa kuitenkin merkittävästi jahtien omistajien elämää. Aikaisemmin on voinut lähettää henkilökunnan hakemaan osterit, hummerit ja kuohuvat juomat rannan viiden tähden ravintoloista. Juhlat on voinut pitää omalla aluksella ilman rajoituksia. Joskus eväiden mukana on saattanut tulla muutama auringonotosta ja merielämästä kiinnostunut nuori nainenkin. Köydet irti ja läheisen Ile Honoratin tai Ile Saint Margueriten rantaan ottamaan aurinkoa.

Eihän näitä rajoituksia voi purematta niellä. Jahtiklubi onkin osoittanut mieltään sopivasti nyt viikon ajan. Tasan kello 14 kaikki alueen yli 24 metriset alukset huudattavat sumutorviaan viiden minuutin ajan. Ajankohta valittiin niin, että ensin ehtii nauttia hyvän lounaan asiaan kuuluvine juomineen. Miksei myös pienen calvadoksen kahvin kera. Siitäpä saavat: meitä ei protestoimatta orjuuteta!

Paikallisia uutisia on tullut seurattua muutenkin. Uber Eats:in eli paikallisen Foodoran rinnalle on tullut Uber Shit (pardon my french). Paikallinen Uber kuski jäi kiinni siitä, että oli toimittanut asiakkailleen jo pitkään pelkästään kannabista ja kokaiinia. Pizzat ja tacot oli unohtunut kokonaan. Oikeudessa sitten selviteltiin liiketoiminnan suunnitelmallisuutta, tuloksellisuutta ja oikeudellisia seurauksia.

Vielä rajumpiin toimenpiteisiin oli ryhtynyt asuntosijoittaja, joka oli nopeuttanut asuntojen vapautumista päästämällä edellisen asukkaan (ilmeisesti useamman) päiviltään. Täällä on mielenkiintoinen järjestelmä ”Viager”. Siinä ostat asunnon pienehköllä könttäsummalla ja sitten maksat myyjälle kuukausieläkettä niin kauan kuin hän elää. Kun myyjä kuolee, asunto on sinun.

Aika usein tässä kaupassa voittavat kaikki. Myyjä saa (yleensä) jatkaa asumista omassa asunnossaan, saa könttäsumman rahaa ja aikaisempaa leveämmän eläkkeen. Ostaja taas pääsee kiinni asuntoon pienellä käsirahalla ja hallittavissa olevalla kuukausimaksulla. Laskelmissa otetaan huomioon myyjän ikä, sukupuoli ja se onko myyjä yksin vai onko myyjinä pariskunta. Vakuutusmatemaatikoille on töitä näissäkin laskelmissa.

Kyseinen sijoittaja oli laskenut kipupisteen jonnekin 90 ikävuoden nurkille ja kun mummo vain elää sinnitteli, niin päätti sitten myrkyttää tämän. Käry kävi siinä, että mummo oli pyytänyt naapuriakin maistamaan – ostajan tuomaa – kummallisen makuista juomaa. Ja kun naapurikin joutui teholle, niin tutkittiin juoma vähän tarkemmin. Samalla ostajan historiasta paljastui useampi epäilyttävä kuolemantapaus. Kaveri toki kiistää kaiken.

Täällä on kesä oikein mukavassa vauhdissa. Eilen mentiin heittämällä yli 30 asteen. Ravintolat ovat kunnostaneet sisätilansa, rantabulevardin ravintolat on saatettu kokonaan uuteen uskoon. Rannat on pääosin kunnostettu, kioskit ajettu paikoilleen ja pyöräilykaistoja rakennettu aallonmurtajien kylkeen. Luksushotellitkin varautuvat avaamaan ovensa pitkän kiinniolon jälkeen.

Laiturilla pääset lähemmäksi aurinkoa

Moni kauppa ja ravintola on kuitenkin sulkenut ovensa lopullisesti. Kaikkein kalleimpien hotellien lähettyvillä olevat kaupat ovat saaneet varmasti yli 95 prosenttia myynnistään kongressi- ja konferenssivierailta. Kun kenkäpari maksaa 5 000 euroa tai söpö käsilaukku 40 000 euroa, niin myynti hyytyy nopeasti. Ei auta, vaikka prosentuaalinen kate on kunnossa.

Säpinää on myös rakennusten kunnostuksessa – omistajat ovat heränneet siihen, että paikat voi viimeistään nyt laittaa tip top -kuntoon. Jonkin verran näkyy ulkomaan rekistereissä olevia autoja. Saksasta ja Sveitsistä komeampaa kiesiä ja oletettavasti rakennusmiesten kärryjä Puolasta ja Espanjasta.

”The girls are back in town”, lauleli tyttöbändi Risque joskus 80-luvun alussa. Niin täälläkin. Vaatteet on viritetty minimalistisella tyylillä ja rungot laitettu rantakuntoon.

Ravintolaan saapui kovin veistoksellinen nuori nainen ystävänsä kanssa. Ressukalla oli Hermes -paidastakin auki neljä nappia mutta yritti toki välillä vetää reunoja lähemmäksi toisiaan. Jos olisi katsonut, olisi huomannut, että pohjarusketus oli kunnossa ja silhuetissa oltiin saatettu käyttää myös esteettistä kirurgiaa. Kommunikaatio ja valokuvaus tuntuivat olevan lähellä neidin sydäntä, varsinkin selfiet.

”Plastic Pudding, Duck Face” mutisi oma lounasseuralainen. Kyllä naiset ovat toisilleen kriittisiä. Itse koetin nytkin säilyttää avarakatseisuuden.

Kävimme tutussa ravintolassa. Olivat auki ensimmäistä iltaa ja meny oli rajoitettu. On pizzaa, pastaa, risottoja ja ”les wooks”, äännettynä ”lewuuk”, ilmoitti tarjoilija.  Kesti vähän aikaa ymmärtää, että kyseessä oli wok. Yhtä hauskaa oli yhtenä kesänä, kun yritin tilata smoothien ymmärtämättä, että se lausutaan ”smussi”. Olemme käyneet kerran päivässä syömässä ulkona ja lopun aikaa valmistaneet ateriat itse paikallisen torin tuotteista. Jos täällä liikutte, niin tuo tori, Marche Forville on pakko nähdä ja kokea.

Marche Forville

Bo Concept toimitti viimeisen kaapin ja sain pistettyä vanhan umpipuisen kaapin kiertoon paikalliselle Rivieran suomalaiselle. Mahtui juuri ja juuri noutajan autoon. Sähkömies kävi asentamassa makuuhuoneiden lukuvalot ja vaihtoi kylpytilojen kattovalot. Juomalaseille löytyi alustat ja kaappiin varmuudeksi vielä yksi pieni paistinpannu. Nyt on vaikea keksiä mitä puuttuisi mutta ehkä se tulee paikallisilla antiikkimarkkinoilla mieleen.

Salkkuun on tipahdellut reilut 5 000 euroa osinkoja, lähinnä Sammolta. UPM:n joukkovelkakirjasta napsahti vajaat 1 500 euroa ja listaamattomiin yrityksiin sijoittaneesta Mandatumin ja Eq:n rahastosta osinkoja / voitonjakoa reilut 4 000 euroa.

Harvia laajensi sortimenttiaan ostamalla kylpytynnyreitä valmistavan Kiramin, analyytikkojen mukaan hyvään hintaan. Yrityksen tavoitehintoja on nosteltu kautta linjan ja yli 50 euron näyttää olevan konsensus. Olen myynyt Harvian osakkeita matkan varrella ja jo tuloutetut voitot lämmittävät mieltä. Yhtä tyytyväinen voi olla siihen, että olen myynyt vain osan.

Viimeaikaisiin listautumisiin en ole ehtinyt mukaan. Tuntuu että kaikki menee kuin kuumille kiville. Tulee teknoyhtiöiden listautumisbuumi mieleen. Nyt vain ei tarvitse jonotella osakkeita räntäsateessa. Hyvä puoli tässä meiningissä on se, että osakkeita saa annista niin vähän että tuskin kukaan itseään konkurssiin saa. Aki Pyysing kirjoitti asiasta Sijoitustiedossa ja ennusti, että jollekulle myydään vielä Eppu Normaalin kokoelmalevy.

Orthex eli ”Älyämpäri” jäi hiukan painamaan omaa mieltä. Olisikohan siinä pitänyt roikkua pidempään ja lisätä positiota pikkuhiljaa? Ehkä vielä joskus ehtii.

Muistutuksena niille, jotka luulevat, että blogeista saa sijoitusneuvoja, pieni tarina Googlesta. Minulle ja ystävälleni esiteltiin yhtiötä joskus 2000 -luvun alussa ja sanottiin että tästä tulee kova juttu. Tutkimme hieman taustoja Netscape -selaimelle ja kun intuitiivisesti tiesimme, että Internetissä kaikki on ilmaista, emme nähneet tässä mitään ostettavaa. Niinpä.

Mukavaa alkavaa kesää Suomeen.

Kilot, miltsit ja jaardit

Joka alalla on oma slanginsa. Sijoituspalstoilla kerrotaan ostoista kiloissa eli tuhansissa euroissa. Haaveena saattaa olla miltsin eli miljoonan salkku. Järjestin kerran asiakastilaisuuden, jonne saapui osakeanalyytikko pääkaupungista. Asiakkaat katselivat silmät pyöreinä, kun maalattiin kuvaa niin ja niin monen jaardin potentiaalista. Tässä vaiheessa jouduin tulkkaamaan ja kertomaan että kyseessä ei ole englantilainen – vajaan metrin – mittayksikkö vaan miljardi eli tuhat miljoonaa.

Viime päivinä olemme saaneet lukea, että hallitus vippasi taas jaardin. Mielenkiintoisinta on se, että kukaan ei ole millänsäkään. Mieli saattaa muuttua, kun alamme maksaa näitä jaardeja takaisin.

Pörssin sanotaan ennustavan reaalitaloutta noin puoli vuotta etukäteen. Nykytilanteesta voimme päätellä, että Covid 19 -pandemia on ohi keväällä 2021 ja sen jälkeen maailmantalous kukoistaa taas. Yhdysvaltoihin on saatu uusi presidentti ja saattaa hyvinkin olla, että edellinen saadaan ulos Valkoisesta Talosta tammikuussa.

Omien salkkujen tilanne on parantunut kohinalla. Maaliskuun pohjilta on noustu ”miltsillä”. Nousu on ollut yllättävän tasaista. Marraskuussa saatiin vielä reilumpi nykäisy ylöspäin. Kirjoitin 16.3. otsikolla ”This too shall pass” (https://parempisuunnitelma.wordpress.com/2020/03/16/this-too-shall-pass/) ja niinhän siinä kävi. Tällä kertaa – niin kuin monesti aikaisemminkin – kannatti pysyä pörssissä. Mennyt kehitys ei tietenkään ole tae tulevasta.

Lähdimme lokakuun puolessa välissä Cannesiin. Tarkoituksemme oli palata vasta marraskuun lopulla mutta huomattavasti kiristyneet koronavarotoimet herättivät huolen siitä, että saatamme jäädä mottiin määrittelemättömäksi ajaksi ja palasimme etuajassa. Nizzassa on lentokentän liikenteestä hävinnyt noin 90 prosenttia. Strategia näyttää olevan muutaman isomman kentän pitäminen hengissä. Yhteydet Pariisiin, Frankfurtiin, Amsterdamiin ja Lontooseen toimivat kohtuullisesti, muut täysin satunnaisesti. Valitsimme itse KLM:n reitityksen Amsterdamin kautta ja reitti toimi erittäin hyvin. Koneet täysin ajallaan ja vaihtoaika Amsterdamissa alle tunti.

Ranskassa käytettiin lähes poikkeuksetta kasvomaskia sisätiloissa ja kaduilla liikkuessa. Tavarataloihin, paikalliselle torille, joukkoliikenteeseen tai ravintoloihin ei päässyt edes sisälle ilman maskia. Käsidesiä oli saatavilla joka paikassa. Ravintolassa kerättiin yhteystiedot siltä varalta, että tartunta todetaan myöhemmin. Alkoholin myynnille ja kauppojen aukiololle asetettiin rajoituksia. Kokoontumisrajoitukset olivat tulleet voimaan jo aikaisemmin.

Viimeisellä viikolla asetettiin ulkonaliikkumiskielto 21-06. Vähän sen jälkeen ilmoitettiin täydellisestä ulkonaliikkumiskiellosta. Ulos pääsi vain erillisen lomakkeen kanssa ja korkeintaan kilometrin päähän kotiosoitteesta. Puhelimeen sai ladattua applikaation, johon sitten runoiltiin syy liikkumiselle ja kellonaika. Kaikki ravintolat, baarit ja kahvilat suljettiin. Take Away – onnistui. Määräysten jälkeen tartuntojen määrä on lähtenyt nopeaan laskuun ja rajoituksia hellitettiin viime lauantaina. Saa nähdä, saadaanko joulun pyhien jälkeen uusi piikki lukumäärissä.

Matkaseuralainen pyöräili kyllä huomattavasti kauempanakin kuin kilometrin päässä olettaen, että viranomaisia ei voisi vähempää kiinnostaa polkupyörällä liikkuva keski-ikäinen nainen. Näin olikin. Katsoimme aikoinaan Lontoon Tate Galleryssa videoesityksen aiheesta, kuinka olla näkymätön – How to be invisible. Yhtenä ratkaisuna oli ”ole yli 50-vuotias nainen””Be a Woman over 50”. Näytti toimivan.

Moni ihmettelee miksi tartuntamäärät ovat Ranskassa korkeita, vaikka suojautuminen on huomattavasti Suomea tiukempaa. Emme keksineet muita syitä kuin tiheämmän asukasmäärän neliökilometrille, vierastyöläiset puutteellisissa asumisoloissa ja erilaisen käsityksen perheestä. Ranskassa perhe kattaa lapset, vanhemmat, isovanhemmat, sedät, tädit, serkut, kummit ja kummin kaimat. Lapset lähtivät syksyllä kouluun ja nuoriso opiskelemaan, vapailla viikonlopuilla tavattiin sitten koko klaani ja tartuntapintaa riitti. Suurkaupunkien joukkoliikenne on myös sangen potentiaalinen tartunnan aiheuttaja.

Ravintoloissa huomasi myös puheliaisuuden. Kun Suomessa Antti ja Pekka juovat tuoppinsa, ei välttämättä montaa sanaa vaihdeta ja ilta on silti ollut onnistunut. Ranskalaisessa ravintolapöydässä ei ollut hetkenkään hiljaisuutta, kun käytiin ankaraa debattia kuranteista aiheista.

Itsellä oli koko ajan sangen turvallinen olo. Mietin missä kävin ja mihin aikaan. Käytin kasvosuojaa ja maalaisjärkeä. Vantaalla otettu testikin oli aivan odotusten mukainen eli negatiivinen. Emme siis tälläkään kertaa olleet koronalinkoja.

Matkustushäpeääkään en ole koskaan ymmärtänyt edes käsitteenä. Enemmän olen ollut iloinen siitä, että olen voinut auttaa paikallisia yrittäjiä pysymään hengissä. Aamulla saattoi nauttia aamukahvit parvekkeella pikeepaita päällä ja päivällä lounaan terassilla, auringon paisteessa. Oli myös mukava nähdä, että asunnolla oli kaikki hyvin ja sovitut huonekalujen toimitukset olivat menneet juuri niin kuin piti.

Salkkua on tullut veivattua tavallista ahkerammin. Olen ostanut välillä pieniä positioita, odottanut muutaman viikon ja ottanut voitot kotiin. Rohkeille treidaajille on ollut hyvät kelit. Osinkojakin on taas alkanut tippua salkkuun. Muutama tavallista parempi nousijakin on osunut salkkuun. Harvian kehitys on ollut vertaansa vailla ja pitkän odotuksen jälkeen Rapalakin on kirinyt ylös kuopastaan.

Myynnit

  • Aktia, kevennetty ohuesti hintaan 9,33
  • Uponor, myyty pieni positio hintaan 15,76
  • Harvia, kotiutettu voittoja myymällä pieni osa hintaan 17,80
  • Lassila & Tikanoja, myyty kymmenesosa hintaan 13,32
  • Citycon, myyty siivu hintaan 7,04 ja 7,13
  • Telefonica, ostettu ja myyty 2,75 ja 3,05/2,87
  • Wärtsilä, tätä tuli ostettua ja myytyä. Lopputuloksena tyhjä positio.
  • YIT, myyty vähän reilummin hintaan 5,10
  • Atria, ostettu 8,94 ja myyty viikkoa myöhemmin 9,50

Ostot

  • Telia, ostettu 3,42
  • Nordea, ostettu 6,35
  • Tikkurila, ostettu useammassa erässä 13,42 13,50 ja 14,12
  • Kemira, useampi osto 10,68 / 11,82 / 10,70 / 10,72 ja myyty 12,03
  • Fortum, myyty 17,70 ja ostettu takaisin 17,36
  • GlaxoSmithKline, ostettu 15,36 ja myyty 15,50
  • Enagas, ostettu 19,63
  • Elekta, ostettu lisää hintaan 10,34
  • KraftHeinz, lisätty hintaan 26,13

Osinkoja saatu lokakuun alusta 13 646,46 euroa

  • Aspo, 823,90
  • YIT, 3 629,60
  • GlaxoSmithKline, 208,47
  • Tesco, 441,00
  • Harvia, 1 132,40
  • Nokian Renkaat, 350,00
  • Kemira, 1 781,50
  • Telia, 1 434,35
  • Tikkurila, 804,87
  • Cloetta, 874,02
  • AbbVie, 168,65
  • Altia, 1 997,70

Sen verran on ollut aikaa järjestellä seurantaa, että nyt pystyn vihdoin näkemään kokonaisomistuksen tietylle osakkeelle kaikissa salkuissa.

TOP10 positiot ovat nyt: Nordea, Citycon, Tokmanni, Fortum, Harvia, Lassila & Tikanoja, Aktia, Kemira, Rapala ja Altia.

Muuten olen pyrkinyt pitämään myös kotimaan taloutta pystyssä käynnistämällä keittiöremontin. Jonkinlainen ostosignaali saattaisi olla se, että neljästä yrityksestä, joilta pyysin tarjouksen, ainoastaan yksi pystyi tarjoamaan ratkaisun ja hinta-arvion reilussa viikossa. Muilla oli kovasti työkiireitä.

Ostin hieman ruotsalaisen Nobian osakkeita, vaikken heiltä keittiötä tilannutkaan. Keittiötasot otan Loimaan Kiveltä, joka on ennestään tuttu yritys. Jos Loimaalla liikutte, niin kannattaa käydä heidän Kivicenterissä katsomassa kuinka monenlaista kiveä hyllystä löytyy. Ja jos ei löydy hyllystä, niin tilataan.

Black Friday -kohinaa käytin sen verran hyväkseni, että tilasin muutaman tuotteen ja palvelun, jotka olin muutenkin päättänyt hankkia. Sain hivenen halvemmalla ja toukokuulle ajoitetut Finnlinesin lauttapaikat vapaalla peruutusoikeudella. Olen optimisti sen suhteen, että keväällä liikkuminen on jo helpompaa. Kaiken varalta on kuitenkin hyvä tietää, että saa rahansa takaisin, jos maailma on edelleen yhtä sekaisin.

Mukavaa joulunodotusta – koetetaan pysyä terveen kirjoissa!

Lomamatkalla jossakin päin Eurooppaa

Lähdin juhannusaattona, huolellisen suunnittelun jälkeen, kohti Ranskan kakkoskotia. Finnair oli jo ilmoittanut, ettei lennä Etelä-Ranskaan ennen vuotta 2021, joten se niistä sinivalkoisista siivistä. Lufthansa on toiminut yleensä hyvin Münchenin kautta, mutta nyt kaikki reititykset olivat Frankfurtin kautta eikä mahdollinen jumiutuminen sinne oikein inspiroinut. Monille ystävillä oli myös käynyt niin, että lentoja oli siirretty ja peruutettu. Lentomatkailuun ei uskaltanut siis täysin luottaa.

Kun kotona oli vielä vino pino tavaraa, joka löytäisi helposti paikkansa Ranskan asunnossa, kuljetusmuodoksi päätyikin oma auto. Kulkupeli saatiin pakattu huolellisesti niin, ettei juuri tyhjää tilaa jäänyt. Toisaalta, eipä ole autokaan jättimäinen. On y va!

Helsingistä Finnlinesin kyytiin ja kohti Travemündeä. Aurinko paistoi ja laivan kannella viihtyi hyvin. Finnlinesin hinnoittelu on muuten sellainen, että auto, matkustajat ja vähän parempi hytti yhteen suuntaan kustantaa suunnilleen saman kuin neljän ihmisen lennot edes takaisin. Eihän se ole hullu, joka pyytää, opettaa huutokauppakeisari.

Covid-19 -rajoitukset poistuivat muutama päivä aikaisemmin sekä Saksassa että Ranskassa. Helsingissä olin valmistautunut henkisesti kertomaan perustuslaista, siltä varalta, että tomeran hallituksen toiminta on hämärtänyt tiedon ihmisten oikeuksista. Koko menoreissulla ei kuitenkaan pysäytetty kertaakaan, eikä kyselty mitään – ei Saksassa, Luxemburgissa eikä Ranskassa.

Luxemburgissa pysähdyimme ystäväperheen luona ja saimme viisi tuntia paljon kaivattua unta ja aamiaisen. Luxemburgista kokka kohti Lyonia, jonka jälkeen pysähdyimme yöksi varsin viehättävään – maaseudulla sijaitsevaan – Domaine de Clairefontaine -hotelliin. Sieltä olikin tullut etukäteen seikkaperäiset ohjeet maskien käytöstä ja hotellissa oli koko ajan ”protokolla” päällä. Yleiset tilatkin desinfioitiin neljän tunnin välein.

Illallinen hotellin puutarhassa, yö viihtyisässä huoneessa ja seuraavana aamuna kohti Cannesia. Matkan varrella tehtiin muutama turistipysähdys Avignonissa ja Gordesin upeassa vuoristokylässä. Palkintoja voittaneen viininviljelijän ”tehtaanmyymälästä” laatikko roseeta varmuuden varalle ja saapuminen myöhään illalla asunnolle. Kuin ihmeen kaupalla parkkipaikka suoraan asunnon edestä.

Tulomatkan riskianalyysiä tehdessä Finnlinesin ravintola meni heittäen kärkeen. Henkilökunta oli hyvin suojautunut ja desinfioinnit pelasivat hyvin. Ruoka annosteltiin pleksilasin takaa. Samaan aikaan oli kuitenkin vino pino rekkakuskeja liikkeellä ja menomatkan illalla ns. ruokajuomat kuuluvat hintaan. Suomalaiset kuskit käyttäytyvät erinomaisen hyvin. Virolaiset kohtuullisen hyvin mutta veli venäläisten joukossa oli muutama, jotka pyörivät kuin väkkärä sinne tänne ja joille jonottaminen näytti olevan vaikeasti ymmärrettävä. Näihin oli kuitenkin helppo ottaa etäisyyttä, kun näki näiden käyttäytymismallin.

Asunnolla remontti oli edennyt hyvin. Seuraavina päivinä päästiin tekemään hienosäätöä, eli hävittämään suurin osa edellisen omistajan tavaroista. Osa oli pantu kiertoon jo aikaisemmin. Valaisimet on nyt saatu vaihdettua, kiitos ruotsalaisen boutiqueketjun eli Ikean. Täytyy ihmetellä, etteivät muut pysty kilpailemaan erilaisten valaisimien kanssa, ei hinnassa eikä ulkonäössä. Edellisen omistajan uusantiikkiset ”kattokruunut” saivat lähteä. Tuntui, että asuntoon tuli heittämällä lisää kuutiotilavuutta.

Keittiönasennus oli meneillään. Italiasta saapuivat kivimiehet asentamaan kvartsitasot keittiöön ja kylpyhuoneeseen. Kontaktin välttäminen näytti olevan itsestäänselvyys. Samoin ”sosiaalinen etäisyys”. Homma sujui kuin mallinäytöksessä, ei yhtään ylimääräistä liikettä ja roskat ulos sitä mukaa kun tavaraa saatiin paketista. Jokainen tiesi tehtävänsä. Puolen päivän homma, jota oli ilo katsella.

Varsinaisen keittiön asentajana oli ranskalainen, alun perin teollisen muotoilun koulutuksen saanut, vajaa kuusikymppinen kaveri. Äärimmäisen osaava, mutta niin itsepäinen, että kysyin josko hänellä on suomalaiset sukujuuret. ”Itse, itse – ei tässä apuja tarvita”. Mietin miten kääntää ”…se on kakkakin rattailla” ranskaksi mutta tuloksetta. Yritin sanoa kymmenkunta kertaa että ”pas seul, ensemble, ensemble” eli josko raskaimmat hommat yhdessä.

Onneksi näin, kun alkoi nostaa vajaat 50 kiloa painavaa, 3 metristä seinälevyä yksin ja ehdin auttamaan. Levy saatiin kunnialla seinään. Seuraavana päivänä kuului kuitenkin kolahdus ja toveri makasi lattialla metrinen liesituuletin sylissään ja ”un peu” teki kuulemma kipeääkin.

Tunnin päästä näin, että aristaa jalkaansa niin, että liikkeet olisivat menneet aerobic-esityksestä. Toinen jalka suorana eteenpäin ja vain toista polvea koukistaen yritti nostella pienempiä levyjä. Löin Ketorinin kouraan ja Voltarenia polveen. Lähtikin käymään lääkärillä. Uhkasi tulevansa takaisin heti seuraavana aamuna, jota suuresti epäilin. Suomessa olisi saanut ainakin viikon sairaslomaa tennispallon kokoisen polvensa kanssa.

Aamulla oli kuitenkin tikkana paikalla, onneksi nyt kelpasi muutamaan työvaiheeseen apukin. Pari pikkujuttua jäi odottamaan jälkitoimitusta mutta kun sähkömies kävi vielä lyömässä pistorasioiden suojat kiinni, niin huomasimme että meillä on varsin mallikkaasti toimivat keittiö ja kylpyhuone.

Muutamassa huonekaluliikkeessä on tullut käytyä. Ihminen on näköjään tapojensa orja ja hankinnat ovat osuneet jo tuttuihin merkkeihin. Yöpöydiksi kannoin Kartellin tuotteet ja sohvakalusteet sain tilattua BoConceptista. Sieltä saikin erinomaista serviisiä. Kommunikaatio sujui, vaikka sekä myyjällä että ostajalla oli naamasuojus päällä. Avasin pelin kysymällä ”myytkö huonekaluja?”. ”Kyllä myyn”, sanoi ranskalainen. ”Ostatko sinä huonekaluja?”. Ja kun tähän vastasi myöntävästi, ymmärsi kumpikin osapuoli, ettei olla liikkeellä ns. renkaita potkimassa. Tämä malli, tuo kangas, kulma näin päin ja noilla jaloilla. Kaikki sujui kovin mutkattomasti. Lasku kouraan ja toimituspäivä kalenteriin.

Paikallinen tori.fi on tullut testattua. Sieltä löytyi Peugeot -merkkinen polkupyörä, joka oli vielä huollettu ennen kauppaa. Myyjällä oli hulppea villa uima-altaineen vuorilla. Kirjasin itselleni henkisen muistiinpanon siitä, että Google Mapsin ilmoittama 3-4 kilometriä on varsin mukava kävellä tasaisella maalla mutta ei ristiin rastiin rinnettä ylös. Paluumatkalle otinkin Uberin, jonka 11 euron hinta tuntui varsin kohtuulliselta. Pikeekin ehti kuivata hieman.

Onko täällä sitten vaarallista? Vaarantuuko kansanterveys? Pelaanko ranskalaista rulettia?

Itse en näe täällä yhtään sen suurempaa riskiä kuin Suomessakaan. Oikeastaan muutaman Turussa ja Helsingissä kuvatun ”Party Videon” nähtyäni, väittäisin että päinvastoin. Kaikissa sisätiloissa käytetään kasvosuojia. Kaduilla erityisesti vanhempi väki käyttää maskia sielläkin. Väentungokseen ei ole pakko ahtautua. Paikallisella torilla ilmanvaihto sujuu viidestä suunnasta ja ravintoloiden terasseilla on sekä tilaa että reipas mereltä tuleva tuuletus. Citymarketin tyylistä jonotusta ja väkimäärää en ole nähnyt missään. Rannoilla alkaa pikkuhiljaa olla enemmän ihmisiä, mutta reilu 2-3 metrin väli on helppo säilyttää.

Paluumatka menee varmaan Ruotsin kautta. Aikataulu on kuitenkin sellainen, että ainoa kontakti ruotsalaisiin tulee olemaan bensapumpun kahva ja siinäkin voi käyttää hansikasta. Yhden ruotsalaisen naisen tapasin tänään vuorilla paikallisessa Gourdesin kylässä. Oli asunut täällä jo pitkään ja pyöritti miehensä kanssa ravintolaa. Oli murheissaan vanhempiensa takia, jotka olivat Göteborgissa pitkän Espanjassa asumisen jälkeen. Valittelivat kuulemma puhelimessa, että oli ollut todellinen vikatikki palata Kansankotiin.

Tuon vuoristokylän visiitin jälkeen kurvasin vielä Bar-sur-Loup -kylän kautta. Entiseen tyttökouluun oli päätynyt ravintola ”L’ecole des Filles”, jossa tuli nautittua upeassa puutarhassa yksi parhaista lounaistani koskaan. Hintakin oli päätähuimaava 26 euroa. Ravintolalle täytyy antaa vahva suositus, jos täälläpäin liikutte.

Viimeisen päivityksen jälkeen on pörssissä ollut sangen vauhdikas ”rebound”. Vuoden toinen kvartaali oli kursseille paras 15 vuoteen. Kurssikehitystä on usein vaikea selittää pelkästään järjellä ja matematiikalla.

Nyt osa näkee kurssinousussa ainoastaan keskuspankkien ja valtioiden elvytyksen. Toiset palaavat taas ”ei ole muuta tuottavaa vaihtoehtoa” -mantraan. Kolmas synkistelee, että illuusiota kaikki tyynni ja ”syksyllä nähdään kaikkien kurssiromahdusten äiti”. Joku näistä on varmaan oikeassa. Tai joku toinen.

Selvää on, että yritysten tulokset ovat pääosin heikentyneet. Muutama poikkeus toki: verkkokauppa, nettimyynti yleensäkin ja yritykset, joille valtioiden elvytys valuu suoraan. Netflix, Amazon, videoneuvottelusoftan tekijät. Suomessa Tokmanni yllätti liikevaihdon kasvulla. Yleisesti ottaen voitaisiin kuitenkin todeta, ettei maailma loppunutkaan – ainakaan vielä.

Synkistelijöitä toki riittää. Näillä on yleensä tapana ennustaa vuodesta toiseen romahdusta, kunnes romahdus tapahtuu. Sitten todetaan, että ”mitä minä sanoin”. Siinä unohtuvat ne 10 ennustusta, jolloin oltiin väärässä. Synkistelijät pääsevät myös paremmin raflaaviin otsikoihin.

Itse olen koettanut istua käsieni päällä. Ei myyntejä ja ainoastaan pienet ostot Exel Compositea ja Konecranesia. Osinkoja on kolahdellut kassaan Altialta, Tikkurilalta, Sammolta, Stora Ensolta, Cityconilta, Konecranesilta ja Ahlström Munksjöltä. iSharesin ETF:t ovat maksaneet joko kuukausi- tai puolivuotisosinkojaan. Yhdysvalloista dollareita on tullut Kraft Heinzilta. Vuoden kertymä noteeratuista yrityksistä on vajaat 60 000 euroa. Ollaan kaukana viime vuoden vastaavasta, vaikka pakassa onkin vielä muutama jokeri.

Tuo ”lomamatkalla jossakin päin Eurooppaa” tulee ajalta ennen internetiä ja älypuhelimia. Radiossa luettiin päivittäin kuulutuksia tyyliin ”Ekonomi Jarkko Virtanen, lomamatkalla jossakin päin Suomea, ota viipymättä yhteyttä Marjattaan”. Jotakin kovin tärkeää – yleensä ikävää – oli tapahtunut.

Saattaa kuitenkin olla niin, että ”Jonnet ei muista”, niin kuin nuoret nykyään hokevat. Muistatko sinä?

Nyt, kun kaikki yhteydet pelaavat 24/7, tuo radioviestintä saattaa kuulostaa luksukselta. Eipä tulisi pomolta tai kaupustelijoilta yhteydenottoa viiden minuutin välein.

Toisaalta, ei onnistuisi etätyökään. Ennustan etätyölle räjähdysmäistä kasvua. Tämä saattaa toki romahduttaa kampaviinereiden myynnin. Zoom -palavereissa kun jokainen keittää omat kahvinsa.

Ranskan asunnollakin on viritetty suurempi monitori ja nopea laajakaista kaikkiin tarpeisiin. Luulen, että moni HR saa pohtia, miten voi olla, ettei konttorilla viihdy kukaan ja työt tulevat meistä riippumatta tehtyä. Niin kuin olemme työhyvinvointiin panostaneet. Miten tämä vaikuttaa henkilökunnan tyytyväisyyskyselyyn? Pitäisikö pitää asiasta tiimipalaveri?

Kelit ovat olleet niin kuin aina: kolmekymmentä astetta lämmintä ja auringonpaistetta. Kymmenen vuorokauden ennuste näytti olevan että jatketaan samalla kaavalla. If it aint’t broke, don’t fix it.

Nyt, kun asunto alkaa olla halutussa kunnossa, on mukava siirtyä parvekkeelle kuuntelemaan kaskaiden siritystä sekä nauttimaan ilta-auringosta ja Välimeren kimalluksesta. Voisi vaikka maistaa sen palkitun viininviljelijän tuotteita. Mukavaa heinäkuuta lukijoille.

Finvera takaa, pankki jakaa mutta kuka maksaa?

Edellisen blogin päivämäärä oli 16.3. En tiedä paljonko on virrannut vettä Aurajoessa sen jälkeen; maailma ainakin on muuttunut. Niin kuin tapoihin kuuluu, puhutaan nyt Uudesta Normaalista. Kuinka normaalia ja kuinka pysyvää, sen aika näyttää.

Hallituksen nimitys muuttui Huulipunahallituksesta Viisikoksi. Saatiin kansainvälistäkin julkisuutta, kun marssittiin päivittäin lavalla, samanvärisissä asuissa ja trendikkäästi turvavälit säilyttäen.

Muualla maailmassa nokitettiin myöhemmin sillä, että lyötiin esiintyjille kasvomaskitkin päähän. Meillä ei tähän ryhdytty, koska meillä ”ei ole vielä virallista näyttöä siitä, että maskeista on apua”. Onneksi on käynnistetty kotimainen tutkimus- ja selvitystyö asiasta. Valmistunee sitten kun epidemia on ohi, tai kun Pirkka-maskeja on riittävästi Citymarketeissa.

Hallituksen suosion kasvu ylittää ymmärrykseni. Ehkä meissä on masokistisia piirteitä ja toivomme salaa, että Lady Sanna kieltää, toruu ja antaa piiskaa. Ajan positiivisin anti on ehkä se, että suomalaisen virkakoneiston sisäänrakennetut heikkoudet nousevat esille.

Kovassa tohinassa esiinnyttiin kovin jämäkkänä ja päästiin julistamaan rauhan ajan ensimmäinen poikkeustila. ”Sanon nyt painokkaasti ja selkeällä suomenkielellä, että- ei -ole -syytä x, y. z.”.

Jossakin on opetettu, että viestintä on tehokasta kun puhun. niin. kuin. jokaisen. sanan. välissä. olisi. piste. Itseä tuo lähinnä ärsyttää.

Välillä unohtui perustuslakikin, mitäpä sitä pikkuasioihin keskittymään. Eihän se meidän vika ole, että kansa sekoittaa hallituksen mielipiteen ja säädetyn lain.

Koulut saatiin kiinni ja etäopetus käyntiin. Baarit, ravintolat ja ”kaikenlaiset kuppilat” saatiin kiinni. Uusimaa saatiin eristettyä muusta Suomesta sangen tehokkaasti. Mietittiin pitäisikö Alko panna kiinni ettei kansa vain päihdy salaa kotonaan. Veikkauksen sivuilla pantiin euromääräiset rajat ”nopeatempoisille peleille”. Kauppakeskusten peliautomaatit suljettiin – näissä on kyllä ollutkin väkikeskittymiä aina kun keskukset ovat auki. Mielenkiintoista nähdä, kuinka nopeasti ruuhkat palaavat.

Samaan aikaan unohtuivat kaikki toimenpiteet korona-alueilta palaavien matkustajien suhteen Helsinki-Vantaalla.

Virkamieskoneistolle annettiin käsky hankkia suojavarusteita. Siitä saatiinkin sitten varsinainen Kasvomaski Gate, jonka jälkiä poliisi ja tuomioistuimet saavat vielä selvittää. Varmuusvarastoissa piti olla monenlaista tarviketta, mutta parasta ennen päiväys oli saattanut mennä vähän vanhaksi. Ehkä nyt on aika tarkastaa muutkin tarvikkeet ja päivittää skenaariot.

Testaustoiminnan kanssakin on puhuttu yhtä ja tehty toista. Lähipiirissäkin on ihmisiä, jotka ovat saapuneet ”korona-alueelta” ja oireilleet. Terveydenhuollossa oli viesti, että ”älä nyt ainakaan tänne tule”. Töihinkin voit mennä, jos siltä tuntuu. Perheenjäsenetkin voivat mennä töihin, kouluun, opiskelemaan. Testit ovat kalliita, niitä on saatavilla vähän, ”testaamme nyt terveydenhuollon henkilökuntaa”.

Onneksi aika monella järki pelasi sen verran, että olivat oma-aloitteisesti karanteenissa. Maallikon mielestä muuten testin, jonka tuloksia odotetaan jopa useampi viikko, voi unohtaa.

Nyt meillä on sitten pula ”uuden strategian” mukaisista ”jäljittäjistä”. Työhön soveltuvat vain lääkärit tai terveydenhuolto -alan ammattilaiset.

Maallikon mielestä taas ei kummoista ammattitaitoa vaadita siihen, että selvittää yhdessä sairastuneen kanssa missä on viimeisen viikon ajan liikkunut ja ketä tavannut. Kännykkää voi käyttää hyväksi, eikä siihen tarvita edes korona -applikaatioita. Itsellä ainakin kännykän kalenteri virkistää muistia kummasti. Näin saadaan nimilista ja kontaktitiedot. Nämä voi sitten syöttää tietokantaan sellainen, jolla on salassapitoluokitus kunnossa. Tietokannasta viesti näille, mahdollisesti altistuneille, että käypä testissä, varmuuden vuoksi. Virkakoneistomme kertoo mielellään miksi tämä ei kuitenkaan onnistu.

Valtionvarainministeri kertoi rinta rottingilla ”ettei yksikään yritys joudu tämän takia konkurssiin”. Finvera takaa ja pankit jakaa. Unohtui vain se, että Finveran rooli on laissa määritelty ja he kyllä antavat takauksia mutta vain sellaisiin tarkoituksiin, joihin heillä on oikeus. ”Korona -paketin hinnaksi arvioitiin tässä vaiheessa 15 miljardia”.

Käytännössä avattiin avustushakemuksiin tottuneille konsulteille kissan päivät. Perusyrittäjä ei näistä lapuista muiden murheiden keskellä selviä. Lehdistö nosti muutaman tapauksen esiin, jotka eivät mahtuneet tavallisen kansan oikeustajuun. Osa hakijoista vetikin hakemuksensa pois.

Maallikolla kävi taas mielessä, olisiko ollut helpompi tehdä avustusjärjestelmä joko maksettujen palkkojen tai maksettujen arvonlisäverojen mukaan porrastettuna. Tai jos toiminta on hallituksen toimesta kielletty, ottaa liiketilan vuokrat valtion piikkiin. Numeroita on helpompi verrata toisiinsa kuin liiketoimintasuunnitelmia.

Vihervasemmistolaisella hallituksellamme on käsitys, että jokainen ihmishenki on yritettävä pelastaa, maksoi mitä maksoi. On kohtuullisen helppoa kieltää kaikki toiminnat ja keskittyä spekuloimaan sillä, miten kamalasti olisikaan käynyt, jos emme olisi kieltäneet. Suomalainen on hyvä tottelemaan käskyjä ja ”voimakkaita suosituksia”.

Professori Paul Lillrank laskeskeli säästetyn elinvuoden hinnaksi puolesta miljoonasta miljoonaan per vuosi. Näissä laskelmissa kustannukseksi laskettiin 20 miljardia. Itse epäilen mahtaako 20 miljardia riittää edes Suomen välittömiin kustannuksiin. Laidalla kärkkyvät Ranskan ja Saksan avulla erityisesti Kreikka, Italia ja Espanja solidaarisuuspakettia, jonka vaikutus Suomelle olisi vastuina noin 12 miljardia. Senhän voisi rahoittaa vaikka muovin ja muiden haittojen verolla.

Vakuutusmaailmassa oli yleisohjeena se, että vahingon sattuessa pelasta ihmishenget, hälytä apua ja minimoi toiminnallasi vahingot.

Itse lähtisin nyt nimenomaan minimoimaan vahinkoja. Yhteiskuntaa ja liiketoimintaa pitäisi avata kiireen vilkkaa kaikilla niillä alueilla, missä se on mahdollista.

Jos jollakin alueella koronatapausten määrä on vähäinen, ei ole pakko pitää Katrin kahvilaa suljettuna taikka sallia jatkossa asiakkaita 20 sijasta vain 10. Jos Katrin lounastarjoilu kannattaa vain, kun asiakkaita on 14, niin Katrille suotakoon siihen mahdollisuus. Muutenkin olen ihmetellyt puritaanisuutta. Jos torilla on kahvikioski, niin vaarantaisiko kioskin vieressä oleva pöytä ja pari tuolia ihmiskunnan tulevaisuuden?

Itse olen pitänyt parhaan kykyni mukaan talouden pyörät pyörimässä. Ranskan asunnolla on ollut suomalainen kaveri töissä koko ajan. Keittiö- ja kylpyhuonekalusteita on tilattu, maaleja ja tasoitteita on ostettu ja sähkö- sekä laajakaistasopimuksia tehty. Nyt näyttää jopa siltä, että asunnolle pääsee jollakin keinolla jo kesäkuun lopulla.

Toki sosiaali- ja terveysministeriö vielä eilen hoki mantraa, jonka mukaan kotimaassakaan ei ole syytä matkustaa mihinkään, ei edes mökille. Ei muuta kuin syvemmälle horrokseen. Tästä pakitettiin nopeasti kun huomattiin että sallivampi suhtautuminen tuo paremmin pisteitä, kuin itsensä ruoskiminen. Saattoi ministerin Instagram -päivitys omalta mökiltä sekin vaikuttaa asiaan.

Suomen asunnolla on julkisivuremontti meneillään ja työmiehiä pyörii nurkissa joka päivä. Eiköhän tälläkin saada jonkinlainen rahansiirto rakentamiseen. Kun syksy koittaa, voisi miettiä sisätiloissakin jonkinlaista remonttia. Mitä nopeammin karanteenissa tekemättä jääneet ostot tehdään, sen paremmin raha kiertää ja sen vähemmällä yhteiskunta selviää.

Tuohon otsikon kysymykseen maksajasta on yksinkertainen vastaus: jokainen veronmaksaja, niin yksityishenkilö kuin yrityskin, saa tästä potista mittavan maksulapun.

Nyt olisikin hyvä pitää kirkkaana mielessä, että raha ei tule seinästä, eikä sitä ole syytä levitellä hurmoksessa ympäriinsä. Velkakin täytyy maksaa joskus, eivätkä korot ole negatiivisia ikuisesti.

Fokus pitäisi suunnata tuottaviin investointeihin, joista saadaan kassavirtaa ja verotuloja tulevaisuudessa. Siellä onkin jo eri puolueilla oman asennemaailman mukaisia toivelistoja pöydällä. Vihreiden Ohisalo heitti lonkalta miljardin investointia kuuden suurimman kaupungin joukkoliikenteeseen. Vasemmiston nuorisojärjestöt nuolevat jo huuliaan pienyrittäjien verotuksen kiristämiseksi.

Sijoitusrintamalla on ollut vähintäänkin turbulenttia. Kurssien lasku oli rajua ja nopeita korjausliikkeitä on nähty useampaan kertaan. Välillä väsyin jo syöttämään kursseja seurantajärjestelmääni ja pistin koneen tauolle.

Varallisuus näyttää käppyrän mukaan olleen tapissa tammikuussa. Siitä lasketeltiin helmi-maaliskuussa useamman kymmenen suomalaisen nettovuosipalkkaa vastaava summa. Eilisten lukujen mukaan tästä oli toivuttu vajaat 70 prosenttia. Kun on ehtinyt olla mukana monessa pörssiromahduksessa, täytyy todeta, että tällä kertaa eivät edes nousseet vatsahapot kurkkuun. Ehkä olen turtunut iän mukana.

Salkkuliikkeet / Ostot:

ostopäiväostokurssi28.5.2020
16.3.Omega Healthcare21,9431,22
17.3.Omega Healthcare17,7231,22
18.3.Fortum12,9717,16
18.3.Duni77,8095,90
19.3.Lassila& Tikanoja10,2613,10
23.3.Sampo22,8833,25
27.3.Konecranes15,3722,18
30.3.Lassila & Tikanoja10,9013,10
8.4.Citycon5,556,33
8.4.Telefonica4,334,34
8.4.Nordea5,135,18
9.4.Telefonica4,304,34
14.4.Bonava43,5043,40
16.4.Sampo25,8033,25
17.4.Citycon5,596,33
22.4.Wärtsilä6,267,38
24.4.Cloetta21,6024,44
27.4.Relais6,487,00
14.5.Tikkurila11,0013,14
15.5.Fortum15,0917,16
22.5.Wärtsilä6,687,38
25.5.Bonava40,3043,40
26.5.Altia7,747,77

Salkkuliikkeet / myynnit:

6.4.Stockmann B0,9050,89
8.4.Nobina53,555
8.4.Nordic ID1,82,38
16.4.Orion B43,9846,9

Johtopäätös on se, että halvalla tai ainakin halvemmalla kannattaa ostaa. Samalla huomaa sen, että kun myyt jotakin, sen kurssi usein nousee.

Osinkojen suhteen väsyin jo päivittämään Exceliäni. Normaalisti yrityksen hallitus antaa osingonjakoesityksen, jonka omistajat lähes poikkeuksetta hyväksyvät yhtiökokouksessa.

Nyt saatiin aivan uusia ulottuvuuksia tähän järjestelmään. Euroopan Keskuspankilla on asiasta mielipide. Heilläkin oli käsitys siitä ”onko nyt aika”. Jos tämä ei vielä pure, niin Finanssivalvonnalla on asiasta mielipide. Suomen hallituksella on luonnollisesti käsitys siitä, että yrityksen tehtävä on siirtää rahaa valtiolle ja työntekijöille, eikä suinkaan omistajilleen. Oikein tasavallan presidenttikin oli sitä mieltä, ettei osingonjako sovi korona-aikaan.

En tiedä missä laatikossa nämä ovat oppinsa saaneet, mutta yritysten tehtävä on tuottaa omistajilleen rahaa. On tietysti oikein hyvä ja suotavaa, että samalla maksetaan palkkoja ja veroja ja tuotetaan palveluita ja tuotteita.

Jos taas siirrymme systeemiin, jossa viiden instanssin kautta käsitellään omistajan sijoitukselleen saavaa korvausta, ei pidä ihmetellä sitä, että kiinnostus sijoittamiseen ja omistamiseen lopahtaa. Rahansa voi siirtää maihin, joissa riskinotosta saa korvauksen.

Ihmettelen myös sitä, ettei käsitetä maksettujen osinkojen palaavan talouteen. Niillä ostetaan palveluita ja tuotteita. Niillä maksetaan vuokria, lainanlyhennyksiä ja tehdään uusia sijoituksia yrityksiin.

Yritys ottaa kantaa osinkoesityksessään siihen, vaarantaako mahdollinen osinko yrityksen toiminnan jatkossa. Tämä on normaalia varovaisuutta.

Moni yritys kuitenkin meni paniikkiin tässä poliittisessa ilmapiirissä ja peruutti, leikkasi tai siirsi myöhemmäksi osingonmaksun. Yhtiökokousten järjestäminenkin on ollut tänä keväänä erilaista. Yhtiökokouskutsussakin on oikein toivottu, ettei kukaan saavu paikalla.

Osinkoja on kuitenkin saatu, vaikkei lainkaan entiseen malliin. Onneksi on vielä osa – suurella todennäköisyydellä – tulossa.

Osingot 16.3. jälkeen:

Wärtsilä357,60
Lassila & Tikanoja2398,90
Uponor1178,58
Kraft Heinz246,12
Citycon5 195,13
YIT756,17
Telia1 401,71
GlaxoSmithKleine197,65
Harvia1 463,95
UPM1 950,00
Nokian Renkaat 1 441,36
Fortum8 800,00
Raisio3 613,19
Atria1 672,22
Alma Media2 000,00
Aspo880,00
Kemira1 960,00
Abbvie217,46
Exel134,10
Omega Healthcare631,64
Tokmanni3 000,00
Oriola1350,00
iShares Preferred250,00
Tesco960,90
UPM kuponki1 694,87
Yhteensä43 751,55  euroa

Itse seuraan tarkkaan mitkä yritykset maksavat osinkonsa. Jatkosijoituksissa on syytä miettiä tätäkin ”maksamattomuuden riskiä” uudessa valossa. Mieluummin varat kiinni yrityksiin, joilla on kirkkaana mielessä myös omistaja – ei pelkät poliittiset irtopisteet.

Eiköhän tässä muutenkin nähdä vielä monenlaisia pörssiliikkeitä, kun Kiina painaa Hong Kongia ruotuun ja kun Yhdysvaltojen presidentin vaalikampanjaa käydään.

Koronakin heiluttaa kursseja vielä moneen kertaan. Ylös, kun kuullaan huhuja ihmerokotteesta ja nähdään putoavia tartuntamääriä ja alas, kun rokote ei toimikaan tai kun teho-osastopaikat loppuvat.

Ajattelin kuitenkin keskittyä niihin asioihin, joihin voin itse vaikuttaa. Lämpenevistä kelistä voi nauttia ja siitä, että ihmisiä alkaa pikkuhiljaa näkyä katukuvassa. Niin kaupoissa, terasseilla kuin ”kaikenlaisissa kuppiloissakin”.